Erossa ei jaeta omaisuutta puoliksi vaikka avioehtoa ei ole tehty?!

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ihmeen takia sen joka on tuonut vähemmän suhteeseen pitäisi saada enemmän kun suhde päättyy?

Jokaisen kannattaa AINA tehdä avioehto.

No kun se on ainoa syy, miksi nämä nuoret kertut ja muut näitä dannyjä sun muita nai.

Vierailija kirjoitti:

Ovat olleet yhdessä nuoresta lähtien, mutta ovatko olleet naimisissa miten kauan? Kyseessä saattaa olla kohtuullistaminen.

Yli 30 vuotta naimisissa. ap

Vierailija kirjoitti:

Ei mene erotilanteessa omaisuus automaattisesti puoliksi. Tämä on todella yleinen harhakäsitys.

Erotilanteessa käsitellään sitä omaisuutta, joka on liiton yhteisesti hankittu ei henkilökohtasta omaisuutta.

Niin, ei mene automaattisesti, mutta jos se toinen osapuoli vaatii osuuttaa niin se on toinen asia ja oliko siinä vielä vaikuttavana tekijänä se eron syy, esim aviorikos.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Vierailija kirjoitti:

Ei mene erotilanteessa omaisuus automaattisesti puoliksi. Tämä on todella yleinen harhakäsitys.

Erotilanteessa käsitellään sitä omaisuutta, joka on liiton yhteisesti hankittu ei henkilökohtasta omaisuutta.

Nyt valitettavasti sinä olet ymmärtänyt väärin. Avioliitossa omistussuhteet ei muutu, vaan molemmat omistavat omansa. Avioerossa kuitenkin avio-oikeus on lähtökohtaisesti kaikkeen omaisuuteen (miinus ne testamentillä avio-oikeuden sulkevat ja eräät henkilökohtaiset oikeudet kuten vaikkapa tekijänoikeus).

Avoliitoissa omaisuuden erottelussa taas otetaan huomioon vain se omaisuus, mitä on yhdessä hankittu.

Voit tarkastaa nämä avioliittolain 34 ja 35 pykälästä sekä avoliittolain 5 pykälästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Sitten asia riippuu siitä, suostuuko toinen siihen vai ei. En tosin näe miksi ei suostuisi, jos ei koe itsellään olevan mitään erityistä oikeutta toisen omaisuuteen kuten vaikkapa se, että on yhteisestä sopimuksesta uhrannut oman uransa hoitaakseen yhteisiä lapsia kotona tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Saahan se parempituloinen niin tehdä että ehdottaa, mutta sen vähemmälle jäävän pitäisi ymmärtää pitää puolensa, tuskin onnistuu ihan omin avuin. 

Itse aikoinaan suostuin pieneen prosenttiosuuteen käteisomaisiudesta. Nyt on paljastunut, että miehellä oli muuta omaisuutta, jonka pimitti minulta täysin. Ositusta ei toimitettu virallisesti mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Sitten asia riippuu siitä, suostuuko toinen siihen vai ei. En tosin näe miksi ei suostuisi, jos ei koe itsellään olevan mitään erityistä oikeutta toisen omaisuuteen kuten vaikkapa se, että on yhteisestä sopimuksesta uhrannut oman uransa hoitaakseen yhteisiä lapsia kotona tmv.

Ei kukaan yhteisestä sopimuksessa uhraa uraansa. Jokainen tekee itse sen valinnan, kun jää kotiin. Kuinka monen puoliso oikeasti haluaa, että toinen hoitaa lapsia kotona ja kitkutetaan yhden tuloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Sitten asia riippuu siitä, suostuuko toinen siihen vai ei. En tosin näe miksi ei suostuisi, jos ei koe itsellään olevan mitään erityistä oikeutta toisen omaisuuteen kuten vaikkapa se, että on yhteisestä sopimuksesta uhrannut oman uransa hoitaakseen yhteisiä lapsia kotona tmv.

Ei kukaan yhteisestä sopimuksessa uhraa uraansa. Jokainen tekee itse sen valinnan, kun jää kotiin. Kuinka monen puoliso oikeasti haluaa, että toinen hoitaa lapsia kotona ja kitkutetaan yhden tuloilla.

Ja monella ei olisi edes ollut mahdollisuutta uran luomiseen vaan sen takia mieluummin on jäänyt kotiin lapsia hoitamaan, kun siihen on ollut mahdollisuus. 

Anna tuttusi elää omaa elämääsi, äläkä puutu asioihin, mitkä eivät sinulle kuulu.

Ei erossa jaeta omaisuutta puoliksi, vaan miten puolisot sen sopivat keskenään.

Esim. meillä mies jäi lapsen kanssa asumaan minun omistamaani asuntoon ja vein vain henk.koht. tavarani, koska haluttiin lapsella kaiken muun pystvän ennallaan.

Tilanne katsotaan uudelleen, kun lapsi muuttaa pois kotoa.

AP:n tapauksessa voi olla kyse siitä, että tämä vähemmän tienannut on opiskellut avioliiton aikana ja siis puolison kustannuksella. Tutkinnon arvo otettu huomioon ja lopputulos on että olet jo saanut osuutesi tutkinnon muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Sitten asia riippuu siitä, suostuuko toinen siihen vai ei. En tosin näe miksi ei suostuisi, jos ei koe itsellään olevan mitään erityistä oikeutta toisen omaisuuteen kuten vaikkapa se, että on yhteisestä sopimuksesta uhrannut oman uransa hoitaakseen yhteisiä lapsia kotona tmv.

Ei kukaan yhteisestä sopimuksessa uhraa uraansa. Jokainen tekee itse sen valinnan, kun jää kotiin. Kuinka monen puoliso oikeasti haluaa, että toinen hoitaa lapsia kotona ja kitkutetaan yhden tuloilla.

Ei tämä ole mitenkään tavatonta etenkään vanhemmilla ihmisillä. Tiedän useita nykyään 60-70 vuotiaita pariskuntia, joissa molemmat on käynyt korkeakoulut ja molemmille on tärkeää, että lapset saavat olla kotona nimenomaan äidin kanssa. Eikä näissä perheissä yleensä ole tarvinnut kituuttaa, koska miehellä on hyvät tulot. Nykyään tämä on harvinaisempaa, tuolloin ajatusmaailma oli enemmän se, että avioliitto on kuolemaan asti ja usein nimenomaan mies on ollut sitä mieltä, että lapset tarvitsevat juuri äitiä. Tällöin se on ollut yhteinen sopimus ja näkisin, että erossa on "oikeus" vaatia täyttä tasinkoa. Mutta jos nyt tosiaan molemmat käy töissä ja toinen on vain huonompi tuloinen, en näe, miksei hän voisi hyväksyä erossa tällaista sopimusta vaikka periaatteessa pakko ei olisi, koska eihän hän silloin kuitenkaan olisi omin avuin edes voinut samanlaista varallisuutta saavuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinaan suostuin pieneen prosenttiosuuteen käteisomaisiudesta. Nyt on paljastunut, että miehellä oli muuta omaisuutta, jonka pimitti minulta täysin. Ositusta ei toimitettu virallisesti mihinkään.

Perintöä jakaessa tästä tulee ongelmia lapsille koska virallista ositusta ei ole tehty!

Osituksessa otetaan huomioon myös velat, eli ei omaisuutta suoraan puoliksi jaeta.

Kyllähän sille puolet kuuluu jos haluaa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Ystäväsi käyköön oman lakimiehen juttusilla.

Ei avioerossa tai osituksessa puoliteta omaisuutta, vaan kummankin avio-oikeuden alainen omaisuus luetteloidaan, vähennetään velat ja sen perusteella katsotaan, kumman on maksettava tasinkoa. Ja tosiaan puolisot voivat sopia nämä asiat haluamallaan tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti KOKO omaisuus menee puoliksi. Tosiasiallisesti kuitenkin harvoin on tilanne, että toinen on täysin varaton, joten maksettava tasinko, jolla ex puolisot saatetaan samaan varallisuustilanteeseen on usein hyvin pieni osuus.

Lisäksi jos siellä on omaisuutta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin (käytännössä toinen on saanut perinnön, jonka osalta testamentissä avio-oikeus suljettu pois), tätä ei lasketa ollenkaan ositettavaan omaisuuteen.

Mutta sinä sanoit, että toiselle maksetaan SOVITTU prosenttiosuus. Sopiahan voidaan ihan mitä vain, jos se molemmille sopii niin sitten mennään sillä ja tämä sopimus toimii kuten avioehto, vaikkei sitä olisikaan etukäteen tehty.

Niin siis papereita ei ole vielä allekirjoitettu. Tämä parempituloinen on itse ehdotellut jonkun prosenttiosuuden jota ehdottaa ja olettaa että tämä toinen siihen suostuu. Hänen mielestään asia on jo vähän niin kuin sovittu. Perintöjä ei ole. ap

Sitten asia riippuu siitä, suostuuko toinen siihen vai ei. En tosin näe miksi ei suostuisi, jos ei koe itsellään olevan mitään erityistä oikeutta toisen omaisuuteen kuten vaikkapa se, että on yhteisestä sopimuksesta uhrannut oman uransa hoitaakseen yhteisiä lapsia kotona tmv.

Ei kukaan yhteisestä sopimuksessa uhraa uraansa. Jokainen tekee itse sen valinnan, kun jää kotiin. Kuinka monen puoliso oikeasti haluaa, että toinen hoitaa lapsia kotona ja kitkutetaan yhden tuloilla.

Ei tämä ole mitenkään tavatonta etenkään vanhemmilla ihmisillä. Tiedän useita nykyään 60-70 vuotiaita pariskuntia, joissa molemmat on käynyt korkeakoulut ja molemmille on tärkeää, että lapset saavat olla kotona nimenomaan äidin kanssa. Eikä näissä perheissä yleensä ole tarvinnut kituuttaa, koska miehellä on hyvät tulot. Nykyään tämä on harvinaisempaa, tuolloin ajatusmaailma oli enemmän se, että avioliitto on kuolemaan asti ja usein nimenomaan mies on ollut sitä mieltä, että lapset tarvitsevat juuri äitiä. Tällöin se on ollut yhteinen sopimus ja näkisin, että erossa on "oikeus" vaatia täyttä tasinkoa. Mutta jos nyt tosiaan molemmat käy töissä ja toinen on vain huonompi tuloinen, en näe, miksei hän voisi hyväksyä erossa tällaista sopimusta vaikka periaatteessa pakko ei olisi, koska eihän hän silloin kuitenkaan olisi omin avuin edes voinut samanlaista varallisuutta saavuttaa.

Vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla ja kyllä molemmat olivat töissä, kuten myös naapuriston vanhemmat. Eiköhän tämä kotiäitikulttuuri koskenut lähes kouluttamattomia kuten nykyäänkin.