Tunnetteko ihmisiä, jotka puhuvat liikaa?
Mulla sukulainen, joka tykkää soitella maratonpuheluita ja höpöttää lähes koko ajan omia asioitaan. Puhuu samat asiat moneen kertaan ja ns. uusina juttuina. Kerran kun olin sairaana niin aloitti tarinan naapurinsa serkusta, jota en ole koskaan nähnytkään. Tuolloin sanoin, että nyt en jaksa puhua ja lopetin koko puhelun. Jos en vastaa, niin aloittaa hillittömän pom mituksen ja lähettää kasan "onko jotain sattunut?"-viestejä tai jopa loukkaantuu. En millään jaksaisi enää tällaista.
Kommentit (22)
Minä ja siksi suurin osa ystävistäni onkin muualta tulleita.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja siksi suurin osa ystävistäni onkin muualta tulleita.
Etkö todella muista mitä olet kenellekin puhunut? Ja sanotko sinäkin vastapuolen kuulumisiin "aijaa, työkaverillani pirjolla on nyt myös flunssa, hän vasta onkin kipeä. Et muuten arvaa kenet pirjo tuntee!"?
Ap
Lähipiiristä löytyy. Soittaa myös pitkiä puheluita ja selittää liian yksityiskohtaisesti omat asiansa. Kaikki asiat koskee häntä itseään tai sitten selittää ummet ja lammet jostain tietämistään ihmisistä joita ei edes tunne sen paremmin.
Mistähän tällainen käytös johtuu? Osaako joku avata asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja siksi suurin osa ystävistäni onkin muualta tulleita.
Etkö todella muista mitä olet kenellekin puhunut? Ja sanotko sinäkin vastapuolen kuulumisiin "aijaa, työkaverillani pirjolla on nyt myös flunssa, hän vasta onkin kipeä. Et muuten arvaa kenet pirjo tuntee!"?
Ap
Puhun ihan kaikenlaisia asioita. Suomalaiset vaan suurin osa ei osaa kommunikoida siksi suurin osa ystävistäni on ulkomaalais taustaisia.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiiristä löytyy. Soittaa myös pitkiä puheluita ja selittää liian yksityiskohtaisesti omat asiansa. Kaikki asiat koskee häntä itseään tai sitten selittää ummet ja lammet jostain tietämistään ihmisistä joita ei edes tunne sen paremmin.
Mistähän tällainen käytös johtuu? Osaako joku avata asiaa?
Tämä vasta onkin outoa, että puhutaan jonkun tuntemattomien asioista. Minua ei ainakaan kiinnostaa tippaakaan, ei edes siinä tapauksessa, että ovat sukua jollekin kuuluisalle..
Ap
Minä. Yksi kun lopettaa kuuntelemisen niin etsin seuraavan. Sitten siirryn keskustelupalstoille. Rakastan puhumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiiristä löytyy. Soittaa myös pitkiä puheluita ja selittää liian yksityiskohtaisesti omat asiansa. Kaikki asiat koskee häntä itseään tai sitten selittää ummet ja lammet jostain tietämistään ihmisistä joita ei edes tunne sen paremmin.
Mistähän tällainen käytös johtuu? Osaako joku avata asiaa?
Tämä vasta onkin outoa, että puhutaan jonkun tuntemattomien asioista. Minua ei ainakaan kiinnostaa tippaakaan, ei edes siinä tapauksessa, että ovat sukua jollekin kuuluisalle..
Ap
Toisten jutuissa ärsyttävät. Omissa jutuissa ovat tietenkin ihan ok
Jos olet joskus ollut töissä, niin esimiehesi ja kollegasi kiinnostivat ihan kaikkia.
Tunnen, - Tunnen ja tiedän tällaisia puheripulista kärsiviä mutta myös heitä, joilta saa vastaukseksi mulkaisun tai korkeintaan muutaman sanan täysin riippumatta siitä mitä sanoo tai kysyy. Molemmat tällaiset ääripäät ovat kauniisti sanottuna rasittavia.
Yliopisto-opiskelija
Jospa soittaja on vain yksinäinen ja näin ollen soittaa ja puhuu paljon..
Työkavereista heitä löytyy. Yrität nopeasti sanoa pienen asian, toinen puhuu ja puhuu eikä anna edes suunvuoroa toiselle.
Just puhuu ummet ja lammet. Ollaan töissä samalla pukukopilla, on haastavaa. Välillä on tarve rientää eteenpäin vaikka toisella juttu kesken.
Vierailija kirjoitti:
Minä. Yksi kun lopettaa kuuntelemisen niin etsin seuraavan. Sitten siirryn keskustelupalstoille. Rakastan puhumista.
Arvostan sitä, että olet tietoinen itse siitä, että tiedostat puhuvasi "liikaa". - Itse olen saanut joitain kertoja itseni kiinni siitä, että tulinkohan puhuneeksi jo liian paljon kun olen rohkaistunut soittamaan, jollekulle vanhalle kaverille ja kun ei olla pidempään aikaan kuultu mitään toisistamme, niin puhelimessa on vierähtynyt parikin tuntia. - Muistan myös joskus hävenneeni jälkeenpäin niten paljon sitä on tullut puhuneeksi jonkun vieraan kanssa joilain matkoilla junassa tai bussissa sen sijaan,että olisi istunut koko matkan vain tuppisuina joka olisi osoittanut, että osaan käyttäytyä, koska kirjoittamaton sääntöhän on, että jos joku saapuu bussipysäkille tai junalaiturille niin muiden pitää ottaa muutama askel sivuun. Ja bussiissa tai junassa pitää istua riippumatta matkan pituudesta sanomatta sanaakaan ettei matka häiriinny.
Vierailija kirjoitti:
Minä. Yksi kun lopettaa kuuntelemisen niin etsin seuraavan. Sitten siirryn keskustelupalstoille. Rakastan puhumista.
Minustakin on kiva puhua ihmisten kanssa. Muualla maailmassa se on luonnollista, mutta suomalaiset kaipaavat metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Yksi kun lopettaa kuuntelemisen niin etsin seuraavan. Sitten siirryn keskustelupalstoille. Rakastan puhumista.
Arvostan sitä, että olet tietoinen itse siitä, että tiedostat puhuvasi "liikaa". - Itse olen saanut joitain kertoja itseni kiinni siitä, että tulinkohan puhuneeksi jo liian paljon kun olen rohkaistunut soittamaan, jollekulle vanhalle kaverille ja kun ei olla pidempään aikaan kuultu mitään toisistamme, niin puhelimessa on vierähtynyt parikin tuntia. - Muistan myös joskus hävenneeni jälkeenpäin niten paljon sitä on tullut puhuneeksi jonkun vieraan kanssa joilain matkoilla junassa tai bussissa sen sijaan,että olisi istunut koko matkan vain tuppisuina joka olisi osoittanut, että osaan käyttäytyä, koska kirjoittamaton sääntöhän on, että jos joku saapuu bussipysäkille tai junalaiturille niin muiden pitää ottaa muutama askel sivuun. Ja bussiissa tai junassa pitää istua riippumatta matkan pituudesta sanomatta sanaakaan ettei matka häiriinny.
Keskustelu voi ollakin ihan toivottavaa ja mukavaa, tuskin olet pitänyt tuntikausien monologia omista asioistasi ilman, että toinen saa edes suunvuoroa?
Ap
Minä! Riippuu missä olen ja kenen kanssa. Joissakin paikoissa puhumiseni johtuu epävarmuudesta. Parhaillani opettelen rauhallisempaa tyyliä. Ja olen jo onnistunutkin.
Minulla on sukulaisnainen, joka ei tiedä alkeellisintakaan keskustelun pelisääntöä. Hänelle keskustelu tarkoittaa pitkää yksitoikkoista monologia. Juonena on aina hänen sairautensa tai minulle tuntemattomien ihmisten sairaudet. Jos joskus saan sanottua sanasen väliin, vääntää hän aina asian koskemaan itseensä. Hänen miehensä on tuppisuu ja ymmärrän kyllä sen hyvin. Hän on jo luovuttanut.
Minulla on tällainen ystävä, puhuu tuntikausia ihan huomaamatta itsestään ja tuntemattomien ihmisten asioista.
Sinänsä mukava juttukaveri ettei edes huomaa jos hänelle ei vastaa muuta kuin "mm" välillä.
“Great minds discuss ideas, average minds discuss events, small minds discuss people.”
Vierailija kirjoitti:
“Great minds discuss ideas, average minds discuss events, small minds discuss people.”
Koitat siis sanoa, että täällä vauvalla olisi valtaosa porukasta älyllisesti rajoittuneita, ok.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tällainen ystävä, puhuu tuntikausia ihan huomaamatta itsestään ja tuntemattomien ihmisten asioista.
Sinänsä mukava juttukaveri ettei edes huomaa jos hänelle ei vastaa muuta kuin "mm" välillä.
Minä olen välillä laskenut puhelimen pöydälle ja puuhaillut omiani samalla, kun tämä ihminen hölöttää lämpimikseen.
Ap
Kyllä on, etäännytysvaihe menossa täälläkin. En tajua miksi soittaa päivittäin kun en koskaan vastaa. Jopa jouluna olisi pitänyt juoruta yhden kanssa sen sijaan että olisin viettänyt sitä perheeni kanssa.