Mikä vanhan kansan taito sinulla on?
Osaatko kutoa maton tai tehdä karjalanpaistia? Kerro!
Kommentit (794)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Odotan vaan, koska joku ylpeänä kirjoittaa ketjuun pontikan keitto.)
No täältä tulee. Osaan tehdä 80-prosenttista pontikkaa kolmesti tislattuna. Opiskeluaikana oli samassa solussa kemistiopiskelija.
Tulihan tuota harrastettua harjoittelijana paperitehtaan poikamiesasuntolassa. Joka kerroksessa pöhisi tehtaan vapaa-ajanmetallista hitsattu pontikkapannu pari kertaa viikossa.
Prosentit oli samaa luokkaakuin edellisellä, kun huolella tislattiin. Mutta pahaa se oli, sen myönnän.
Tarvikkeet oli siis varastettu paperitehtaalta. Kunnon teräs on kallista. Eipä ihme että firmoilla on ollut tiukkaa viime aikoina.
No varastamisesta en tiedä kun ihan luvan perästä etsittiin osat hukkametallikasasta.
Mutta hitsattiin kyllä työajalla. Sillä ehdolla, että tehdään samalla myös pomoille. Toisaalta siihen aikaan asentajat, hitsari ym. porukat oli tehtaan omilla palkkalistoilla. Ei meillä koneiden pyöriessä ollut kiireitä verstaalla. Että hyvin ehdimme ylläpitämään taitoja tekemällä kiukaita, savustuspönttöjä, peräkärryjä ja pontikkapannuja. Happoteräksistä tietysti.
Paperitehtaasta ja happoteräksestä päätellen tämä on saattanut tapahtua siellä, missä kyseisen tehtaan ympäryskylillä näkyy vielä nykyisinkin mm. postilaatikoita, aidanpylväitä, kaiteita ja muita terästaiteen mestarinäytteitä. Vinkkinä, että silloin joskus siellä sanottiin rahan haisevan, ei pahalta, eikä sellu, vaikka nirppanokkaisimmat niin väittivätkin.
Vierailija kirjoitti:
Osaan katsoa kaivon paikan .
Tämä taito oli äidilläni, pajunvarvulla katsoi.
Teen töitä raksalla. Se kansanperinne on unohdettu 20v aikana. Terveisin yrittäjä.
Lehmien lypsy ja hevosen kavion kengitys, kuppausta myös jonkin verran osaan.
Teen villasukkia koko ajan. Onnistuu myös pulla, leipäjuusto ja haudutetut liharuoat. Hyvässä muistissa myös virret, kansanlaulut ja sananlaskut. Käytän järkeä ja opettelen jos en osaa. Pistän myös naapurin tenavat tarvittaessa riviin. Ja kyllä, olen 40+, naimisissa ja lapsia on.
Olen niin vanha, että kaikki taitoni ovat vanhan kansan taitoja. Osaan esim käyttää, koota itse valituista osista tietokoneen, opin taiton jo 30 vuotta sitten. Osaan piirtää talonkin rakennuslupapiirrokset ilman tietokonetta, vaikka teenkin sen mieluiten itse kootulla koneella, jossa pyörii ajattelevan ihmisen käyttöjärjestelmä Linux. Osaan leipoakin kotitarpeiksi, rakentaa huonekaluja ja maalata tai lakata ne. Nuohota en osaa, kun en katoilla kiipeilystä tykkää.
Mitähän ne "vanhan kansan taidot" ovat. Osaan kasvattaa itse vihannekset, marjat, hedelmät ja juurekset. Osaan leipoa leipää, suolaista ja makeaa. Osaan itse pestä vaatteet, matot ja asunnon erilaiset tilat. Osaan remontoida, ymmärrän erilaisten rakennusten perustuksista, huolloista, fysiikasta jne. Jos en osaa, otan selvääja opettelen. Näen myös enneunia ja kuulen etiäisiä, osaan tulkita enteitä.
Osaan runkata niin, ettei peitto heilu.
Osaan katsoa etanasta onko huomenna pouta.
Kumpa joku kirjoittaisi näistä taidoista kirjan. Ohjekirjan, miten mikäkin teidän kaikkien kertomistanne asioista tehdään oikein. Onhan kirjoja siitäkin mitä kannattaa tehdä puolen kuun aikaan ja mitä tehdä täydenkuun aikaan. Vanhan kansan uskomukset/ tekemiset. Onko jollakin vinkkiä vanhan kansan uskomus kirjoista? Esim kalenteri Kaisan kaljamat. Tai milloin kannattaa tehdä saunavastat pakkaseen, kerätä yrtit yms. Olisin kiitollinen, jos löytyisi tuhti tieto kahden kannen välistä, kiitos!
Pystyn pieraisemaan ilman häpeää! Olihan se nuorempana noloa, mutta luonnollinen asia ja vanha kansa todella osasi täräytellä kun siltä tuntui. Paukku ruuan päälle ei ollut mitään outoa.
Osaan neuloa, virkata ja kutoa mattoja. Sienestän, marjastan ja kalastan.
Osaan leipoa karjalanpiirakoita.
Osaan kirjoittaa kaunolla.
Osaan valmistaa herkullista imellettyä perunalaatikkoa.
Osaan ommella saumurilla (ja langoittaa sen).
Vierailija kirjoitti:
Kumpa joku kirjoittaisi näistä taidoista kirjan. Ohjekirjan, miten mikäkin teidän kaikkien kertomistanne asioista tehdään oikein. Onhan kirjoja siitäkin mitä kannattaa tehdä puolen kuun aikaan ja mitä tehdä täydenkuun aikaan. Vanhan kansan uskomukset/ tekemiset. Onko jollakin vinkkiä vanhan kansan uskomus kirjoista? Esim kalenteri Kaisan kaljamat. Tai milloin kannattaa tehdä saunavastat pakkaseen, kerätä yrtit yms. Olisin kiitollinen, jos löytyisi tuhti tieto kahden kannen välistä, kiitos!
Voihan monen asian tehdä myös omalla tavallaan, tehtiin ja tehdään edelleen. Kansanperinne tutkii juuri alueellisia vaihteluja, muuntumista, säilymistä.
Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että tälläiselle arjen historiatiedolle ja perinteiden siirtämiselle olisi tilausta.
Menneet sukupolvet olivat käsistään käteviä, käden taitoja arvostettiin korkealle. Sitten erikseen suullinen perinne. On näitä asioita osattu arvostaa jotta tajuaisimme oman erityisyytemme maailmassa ja sitä miten ennen elettiin. Ennen kulutuskulttuurin kaikkivoipuutta.
Osaan ootrata ja muut kansanomaiset koristemaalaukset
Tehdä havulaavun
Sytyttää tulen ilman sytkäriä tai tikkuja
Löytää ilmansuunnat luonnon antamista merkeistä
Osaan entisöidä
Tehdä liimoja, kilttejä ja maaleja
Keittää punamultamaalin
Tehdä itse saippuat ja voiteet
Valmistaa omat vaatteeni
Kasvivärjätä lankoja
Ja perus keittiö hommia: hapattaa, idättää, viilit, juustot ja hapanjuuret
Vaihtaa pyörä renkaan ja paikata sisäkumin
Korjata saumurin ja ompelukoneen
Haluaisin osata:
Viljellä osan omista ruoistani
Vierailija kirjoitti:
Pitsinnypläys
Samoin minulla ja kaupan kassalla istuminen
Osaan vaihtaa kanavia telkkarista ilman kaukosäädintä.
Osaan soittaa lankapuhelimella missä on pyöritettävä numerovalitsinkiekko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Odotan vaan, koska joku ylpeänä kirjoittaa ketjuun pontikan keitto.)
No täältä tulee. Osaan tehdä 80-prosenttista pontikkaa kolmesti tislattuna. Opiskeluaikana oli samassa solussa kemistiopiskelija.
Tulihan tuota harrastettua harjoittelijana paperitehtaan poikamiesasuntolassa. Joka kerroksessa pöhisi tehtaan vapaa-ajanmetallista hitsattu pontikkapannu pari kertaa viikossa.
Prosentit oli samaa luokkaakuin edellisellä, kun huolella tislattiin. Mutta pahaa se oli, sen myönnän.
Tarvikkeet oli siis varastettu paperitehtaalta. Kunnon teräs on kallista. Eipä ihme että firmoilla on ollut tiukkaa viime aikoina.
No varastamisesta en tiedä kun ihan luvan perästä etsittiin osat hukkametallikasasta.
Mutta hitsattiin kyllä työajalla. Sillä ehdolla, että tehdään samalla myös pomoille. Toisaalta siihen aikaan asentajat, hitsari ym. porukat oli tehtaan omilla palkkalistoilla. Ei meillä koneiden pyöriessä ollut kiireitä verstaalla. Että hyvin ehdimme ylläpitämään taitoja tekemällä kiukaita, savustuspönttöjä, peräkärryjä ja pontikkapannuja. Happoteräksistä tietysti.
Varmaankin tehtaan kunnossapito-osastolla? Tuotantotyöntekijä ei varmaan jouda hitsailemaan työajalla omia juttujaan.
Valvomoissa ehti sitten ryystää kahvia ja selailla käsityölehtiä. Hyvä jos kerran vuorossa joutu juoksemaan.
Sahtia ei panna.