Lue keskustelun säännöt.
En vain enää oikeasti kestä tätä enkä tiedä mitä tehdä _ auttakaa pyydän
04.03.2023 |
Lopetin hoitoalan työt viime vuoden loppuun. Opintoja oli pakko jatkaa opintolainan hyvityksen saadakseen. Minulla on tämän vuoden puolella ollut vain opintoja alaan liittyen ja aloinkin voida jo paremmin. Meillä oli kuitenkin yksittäinen harjoittelupäivä terveydenhuollon yksikössä. (Kirjoitan näin, koska en nyt välttämättä halua, että joku tunnistaa, mutta käytännössä minulla ei ole enää mitään vietävää tai menetettävää, joten ihan sama.) Kuitenkin tuolla kävimme sairaalassa, missä kaikki se kiusaaminen, lyönnit ja ilkeät sanat tapahtuivat. Aluksi en meinannut muistaakaan paikkoja. Sitten reitit, tapahtumat ja ihmiset alkoivat palata mieleen. Seinät kaatuivat päälle ja ahdistus palasi. Mikään ei ollut muuttunut. Sama hierarkialeikki pyöri edelleen. Lääkärit mulkoilivat, ohjaajat naureskelivat, kuinka potilas saattaa huitaista, ilmeily...
Yritin tehdä treeniä harjoittelun jälkeen ja vain romahdin lattialle 5 itkemään. Oli niin lähellä, että en ottanut autoa ja ajanut alas kalliolta. En vain oikeasti kestä tätä tai pysty tähän enää. Meillä on vielä kolme harjoittelua opintoihin liittyen. En pysty niihin. En vain oikeasti pysty. Kohta pitäisi mennä ensimmäiseen ja en voi. Jos vaihtoehtoa ei löydy niin ainoa ratkaisu on tappaa itseni. Opiskelen toista tutkintoa, mutta minulla ei ole vielä mainittavaa osaamista siihen liittyen ja ensimmäisen työpaikan löytäminen on vaikeaa enkä tiedä voiko elämää enää muutenkaan rakentaa uudelleen. En näe kuin sen yhden ulospääsyn tilanteesta.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene sille toiselle alalle.
Ei sille niin vain mennä. Minulle se on aikaavievää, vaikka suoriudunkin tehtävistä. Pidän kuitenkin haasteesta. Onnistumisen tunne palkitsee. Aika vain ei tahdo riittää kaikkeen, kun molemmissa tutkinnoissa on tekemistä. Jos rahasta ei tarvitsi huolehtia niin ongelmia ei olisi. Käytännössä minun on pakko saada tuo lyhennys nyt, kun korotkin ovat aivan taivaissa enkä edes liioittele.
ap
Oletko oikeasti laskenut, paljonko tuo opintolainahyvitys pienentäisi korkomenojasi? Jos esim. mahdollinen hyvitys olisi 5000 euroa ja opintolainan korko 4 %, niin hyvityksen vaikutus maksamaasi korkoon olisi 200 euroa vuodessa, siis vajaa 17 euroa kuukaudessa. Se ei tietenkään ole mitätön summa, mutta onko se niin paljon, että sen takia kannattaa vaarantaa mielenterveys?
Joka tapauksessa suosittelen ammattiavun hankkimista, esim. opintopsykologilta tai YTHS:ltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lohdutuksen sanoja: ei kaikki paikat ole tuollaisia, osassa on hyväkin ilmapiiri. Toisekseen, opiskelijana joutuu ottamaan tuollaista vastaan, kun olet valmistunut ja saanut työkokemusta sinuun suhtaudutaan eri tavoin. raaka tosiasia. Sitten, muista että nämä ihmiset kiusatessaan sinua, purkavat omaa pahaa oloa, se ei kerro sinusta yhtään mitään vaan pelkästään näistä kiusaajista.
Lisäksi, jos ohjaajasi pyörittää sinulle silmiä osaamattomuutesi takia, on ohjaaja huono. Opiskelija saa aina kysyä ja olla vähän hölmö, on ohjaajan tehtävä ohjata ja opettaa. Kaikki me ollaan jostain alettu. Minulla on ollut todella paljon opiskelijoita ja aina kaikki on turvallisesti viety harkan loppuun.
Mutta en välitä siitä hierarkiapaskasta. En halua heidän hyväksyntäänsä enkä samanlaiseksi kuin he. En välitä titteleistä tai minkäväriset rätit minulla on päällä.
ap
Minä puolestani olen ollut monella alalla ja monenlaisissa työympyröissä. Pahimmat ihmiset ja eniten kiusaamista oli hoitoalalla, paljon pahempaa kuin nykyisellä alallani, mutta ei sekään joka yksikköön päde.
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani olen ollut monella alalla ja monenlaisissa työympyröissä. Pahimmat ihmiset ja eniten kiusaamista oli hoitoalalla, paljon pahempaa kuin nykyisellä alallani, mutta ei sekään joka yksikköön päde.
Tavallaan minua pelottaakin ensimmäisen työpaikan hankkiminen toiselta alalta, jos se onkin yhtä kamala. Jos joka alalla on samaa ja elämä on vain tällaista. Helvettiä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tilanteessasi saat sairaslomaa, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskuslääkärille akuuttiaikaa. Jos siltä tuntuu, lääkärille jutellessa voit pyytää neuvoa mistä saat keskusteluapua. Löytyy myös netistä, ilmaista kriisiapua mm. kunnilta. Kannattaa muistaa, että aina löytyy vaihtoehtoja. Vaikka nyt tuntuu toiselta. Itse jäin sote-alalta pois ja opiskelen nyt unelma ammattiini. Vanhat asiat tulevat aina vastaan kunnes ne käsittelee, sitten kun on valmis siihen. Rohkeat hypyt kannattavat, antaa toisten huudella. Voimia sinulle!
Mutta ihmiset, joilta minun pitäisi hakea apua ovat aiheuttaneet ongelmani. Eivät he auttaisi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mene tikaojalle roska pönttöjä pesemään työ on varmaan sinulle sopiva. miten yleensä olet päässyt koulutukseen. hyvä ettet tappanut ketään. et todella sovi alalle tuolla itsekeskeisellä narsisti luonteellasi.
Itsekkin jäti hoitoalan melkein puolessa välissä kesken. Voi olla että kypsempänä saisinkin tutkinnon tehtyä, mutta en silloin ja olen tyytyväinen päätökseeni. Vaikka muillakin aloilla voi olla tapaturmariski, on fyysinen väkivalta mielestäni pahinta, tuli se sitten miltä tahansa syyntakeettomalta dementikolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda vaan alaa. Uskon, että menestyt muualla paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani olen ollut monella alalla ja monenlaisissa työympyröissä. Pahimmat ihmiset ja eniten kiusaamista oli hoitoalalla, paljon pahempaa kuin nykyisellä alallani, mutta ei sekään joka yksikköön päde.
Tavallaan minua pelottaakin ensimmäisen työpaikan hankkiminen toiselta alalta, jos se onkin yhtä kamala. Jos joka alalla on samaa ja elämä on vain tällaista. Helvettiä.
ap
Tuossa vaikuttaa olevan niin paljon masennusta mukana että varmasti näkisit ja kokisit asiat aivan toisin jos saisit ensin hoidettua masennuksen pois. Tarvitset lepoa ja mielen eheytystä ja sen jälkeen sinulla on voimia kohdata joko vanhat haamut tai mennä taas uutta kohti. Ihmisen mielikin luo haamuja ja voi saada uskomaan että paha olo johtuu niistä muista ihmisistä vaikka sen jälkeen kun olet toipunut et enää anna heille sellaista valtaa eivätkä he enää pysty satuttamaan sinua.
Tilanteessasi saat sairaslomaa, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskuslääkärille akuuttiaikaa. Jos siltä tuntuu, lääkärille jutellessa voit pyytää neuvoa mistä saat keskusteluapua. Löytyy myös netistä, ilmaista kriisiapua mm. kunnilta. Kannattaa muistaa, että aina löytyy vaihtoehtoja. Vaikka nyt tuntuu toiselta. Itse jäin sote-alalta pois ja opiskelen nyt unelma ammattiini. Vanhat asiat tulevat aina vastaan kunnes ne käsittelee, sitten kun on valmis siihen. Rohkeat hypyt kannattavat, antaa toisten huudella. Voimia sinulle!