Lue keskustelun säännöt.
Lapsuudenkaveristani on tullut todella inhottava ihminen enkä halua enää olla hänen kaverinsa ollenkaan
03.03.2023 |
Oltiin korona-aikana todella vähän tekemisissä ja sitten sen jälkeenkin harvakseltaan kun taas normaaleiden työkavereiden kanssa viihdyn hyvin ja oltiin nyt koronakin ihan lähitöissä koko porukka. Niin olen alkanut miettimään että onko tuo kaveri ollut aina tuollainen vai nyt vanhemmiten jotenkin aktivoitunut? On todella negatiivinen, halveksii avoimesti elämässään menestyneitä ja itse taas sitä rääväsuu, sininen kouvolatukka-tyyliä ja kuitenkin olevinaan konservatiivinen monessa asiassa (haukkuu ne jotka eivät ole). Yrittää sekaantua monen ihmisen henkilökohtaisiin asioihin jne. En enää halua kertoa hänelle mitään asioitani ja sitten meidän satunnaiset tapaamiset ovatkin olleet vain hänen puheenaiheiden parissa eli juurikin tuota valittamista ja muiden haukkumista / juoruilua.
Tämä on ihan toista millaisia ihmisiä ympärilläni nykyään muuten on kun työporukat on koulutettuja ja sivistyneitä ja toisiamme arvostavia niin vetää melkoisesti mattoa alta tuo toisenlainen käytös.
Ja varmasti arvostelee minuakin selkäni takana.
Mitä tehdä?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tavallista, että lapsuuden ja nuoruuden ystävät ja tuttavat jäävät. Osalle käy juuri tuo, että heistä tulee hyvin negatiivisia ja katkeria, jolloin ei jaksa olla tekemisissä. Itse siivosin ystäväpiirini noin nelikymppisenä juoruilijoista ja pahanilmanlinnuista. En jaksa sellaista ja kuten sanot, he haukkuivat taatusti myös minua selän takana niin kuin kaikkia muitakin.
Sitä olen miettinyt joskus käsittävätkö nuo ihmiset ollenkaan minkä vaikutuksen he muihin tekevät olemalla negatiivisia ja puhumalla muista pahaa? Ymmärtävätkö miksi heihin otetaan etäisyyttä? Vai hakeutuvatko vain vastaavanlaisten seuraan kuin itse ovat, jolloin saavat rauhassa jatkaa katkeruuden ja negatiivisuuden parissa pitäen sitä normaalina? En tiedä.
Ehkä tosiaan aika jatkaa omiin suuntiin, sinäkin halveksit jopa kaverisi ulkonäköä.
Ei kenenkään kaveri ole pakko olla.
Itsesi ja hänenkin kannalta on tosin parasta jos sinulla on kanttia kertoa, miksi et halua enää olla kaveri. Sillä tavalla annat hänelle mahdollisuuden kehittyä. Toisaalta suojaat itseäsikin, koska muuten hän päättelee että olet hänelle kateellinen tms. mitä negatiiviset ihmiset yleensä ajattelevat kun joku ottaa etäisyyttä. Kannattaa todella kertoa, sillä et menetä yhtään mitään.
Itsellä oli lähes pelkästään tuollaisia kouvolatullakavereita lapsena ja nuorena, kasvoin siis oikeasti sellaisessa ympäristössä missä kaikilla oli varmaan aika paha olla kun juoruilua, kiusaamista ja muuta toksista käytöstä oli niin paljon. Tapailin heitä vielä pari vuotta muutettuani pois opiskelemaan mutta sitten se sai riittää. Itse en todellakaan voinut hyvin siinä negatiivisuudessa, olin myös monelle silmätikku koska olin ilmeisesti erilainen heidän mielestään.
No älä kerro hänelle asioitasi äläkä ota oma-aloitteisesti yhteyttä häneen.