Minnesota-hoito. Harkitsen mutta en tiedä olenko "tarpeeksi" alkoholisti oikeuttaakseni hoidon kohdallani.

Tässä olen paljon pohtinut elämäni suuntaa ja mitä kohti haluaisin mennä. Alkoholi kuitenkin määrittelee paljon elämääni, läheisimmät ihmiset ovat alkoholisteja, kuten minäkin. Alkoholi määrittelee arkeni, olen melkeinpä joko humalassa tai krapulassa. Eli heti kun olen toipunut krapulasta, niin alan jo miettimään seuraavaa juomakertaa. Sitten juon ja toivun taas.

En käy töissä tällä hetkellä, en ole työkykyinen ja olen ollut todella synkkien ajatuksien kanssa tässä elämässä. En tiedä tuliko masennus ensin ja sitten alkoholi vai toisinpäin.
Juon suunnilleen 2-3 krt/vko ja joka kerta kunnon humalatila täytyy saada juotua. Määrällisesti kerralla 15 annosta, ehkä enemmänkin.

Jo teini-iässä tämä alkoi ja on kestänyt nyt helposti yli 10 vuotta. Myös omat vanhemmat alkoholisteja.
En muista olleeni selvinpäin 2-3 viikkoa kauempaa näiden vuosien aikana enkä pystykään, olen kyllä yrittänyt.
Apua en koskaan ole ongelmaan hakenut koska olen ajatellut, että se kuuluu nuoruuteen ja on ihan ok juoda.
Enemmän jopa läheiseni juovat ja siksi mietin, olenko tarpeeksi alkoholisti, voidakseni mennä aika intensiivisenkin hoidon pariin. Tuo minnesota-malli kuulostaisi itselle sopivalta vaikkakin rankalta.

Tässä nyt tosiaan vakavasti harkitsen yritänkö päästä tuohon ja saada maksusitoumusta tai lainaa. Kun en voi jatkaa elämääni näinkään mutta en ole varma pystynkö itse omin voimin tätä tilannetta muuttamaan.

Mitä mieltä olette te, jotka katsotte tilannetta ulkopuolelta`?
Tein keskustelun kyllä eilen mutta vähän eri näkökulmasta ja se sai minut syventymään tähän päihderiippuvuuksien hoitoon ja nyt halusin tehdä keskustelun ihan erikseen tästä Minnesota-hoidosta, jos jollakin olisi kokemuksia ja näkökulmia antaa.
Olen nuori ja vähän pelkään, että jos en hoida tätä päihdeongelmaa, en tiedä miten tulevaisuudessa. Halu muuttaa elämääni on mutta en tiedä kykenenkö siihen ilman tämän ongelman hoitamista.