Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te joiden lapset eivät suostu kouluun, mitä apua saatte?
02.03.2023 |
13-vuotiaani ei ole käynyt seiskaluokkaa kuin max viikon. Vaikea autismi taustalla. Älyssä ei ole vikaa, mutta muuten hän ei toimi. Jumittaa omissa maailmoissaan ja jo ihan unirytmin pitäminen on hiuksenhienoa taiteilua. Lapsi on äärimmäisen tarvitseva, nukkuu vieressäni eikä osaa ottaa edes muroja itse. Kaikkea tekemistä säätelee vahvat jumiutuneet tavat.
Koulussa yritettiin aluksi saada lapsi kouluun, mutta nyt ei enää kukaan pidä yhteyttä. Läksyjä sai kotiin että tekisi niitä hiljalleen koulun antamalla läppärillä. Ei tee. Sossussa olivat myös aluksi kiinnostuneita ja lasua pukkasi minun ja koulun taholta. Sielläkin sitten huomattiin että tätä lasta ei voi auttaa. Nostivat kädet pystyyn eikä heistä ole enää kuulunut mitään. Olen ehdottanut pienluokkaa, avustajaa, ihan mitä tahansa, mutta ei. Edes diagnoosi ei auta. Lasta yritetään väkipakolla saada normaaliin luokkaan, ja kun se ei onnistunut niin luovutettiin kokonaan.
Täällä nyt sitten on kotona lapsi jolla on tulevaisuudenhaaveita ja joka on älykäs, mutta jolle ei löydy yhteiskunnasta sijaa. Lapsi on huoneessaan 24 h, kavereita ei ole yhtäkään. Vaikeat oireet ovat kaventaneet elämän pienen huoneen seinien sisään. Äitinä suren ja koen suurta voimattomuutta. Jännä että yhteiskunnalla on tällaiseen syrjäyttämiseen varaa.
Kommentit (142)
AP. Pelkääkö teillä lapsi yksin tekemistä?
Meillä on ollut sellaista ja siihen auttoi se, että olin hänen vierellään niissä tilanteissa. Läksytkin tuli tehtyä kun istuin vieressä ja kerroin hänelle, että hän tekee oikein ja että ei ole mitään hätää.
Pikkuhiljaa on oppinut yksinkin tekemään asioita. Mutta kertoo, että vihainen sisäinen ääni pelottelee että tulee virheitä ja toruu että ei noin voi tehdä. Se ääni kuulemma vaikenee kun olen hänen vieressään.
Siihen ääneen nyt haetaan apua psykiatrin ja terapeutin keinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen ystävä oli yläkoulun aikaan välillä sairaalakoulussa ja kotiopetuksessa, lisänä yksittäisiä päiviä koulussa. Sai päättötodistuksen ja mieluisan paikan ammattiopistossa, josta myös valmistui.
Meillä sairaalakoulu ja sieltä lyhennetyillä päivillä takaisin omaan kouluun siirtyminen auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että hän on älykäs, joten vetoa hänen älyynsä ja vie lapsi kouluun. Älykäs ymmärtää, miksi koulua käydään.
Älykäs juuri ymmrtää että koulu on ihan turhake.
Älykäs oppii koulussa opetettavat asiat ihan itse ja samalla välttyy siitä kaaoksesta joka koulussa nykyisin vallitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oma lapsi on pienempi (vasta 11v), mutta meillä auttoi koulun vaihto ja pienluokka. Käynyt nyt 2 vuotta erityiskoulua ja se on sujunut hyvin. Alku oli vaikeaa, mutta oli silloin vielä sen verran pieni, että isän kanssa saatiin nippa nappa kannettua sinne ekan kuukauden ajan, jonka jälkeen alkoi sujua kun sai kavereita jne.
Me ollaan käyty läpi kaikki tahot sossusta, koulu-psykologiin ja lasten psykiatriseen osastoon. Perheneuvola, kuraattori, perhetyöntekijät.. en varmaan edes muista kaikkea. Pari vuotta oli sellaista että soittelin näille tahoille itku kurkussa ja istuttiin palavereissa, täytettiin lappuja jne. Aika turhia käyntejä ne oli. Tilanne ratkesi lopulta vain sillä että minä jäin 1,5 vuodeksi kotiin (työelämästä pois) että saatiin lapsen ahdistus purettua (vaikeudet alkoi jo viskariss
On aika eri asia, että onko lapsi vaikka sairaalan vuodeosastolla, mutta haluaa opiskella ja kuten tässä tapauksessa kotona, koska ei halua mennä kouluun ja ei tee kotona koulun lähettämiä tehtäviä.
Mitä muuta koulu olisi mielestäsi voinut tehdä kuin lähettää tehtäviä tehtäväksi kotiin? Ei koulu voi lähettää kotiin vanhan liiton kansakoulun opettajaa, joka lyö karttakepillä sormille, jos opiskelu ei maistu.
Se, että ei pysty olemaan koulussa, ei tarkoita sitä että ei haluaisi opiskella.
Moni haluaa opiskella, mutta ei pysty siihen kouluympäristössä eikä yksin kotona.
Jokainen voi miettiä, miten ihan tavallisella neurotyypillisellä lapsella onnistuisi opiskelu yksin kotona jos hänelle vaan annettaisiin tehtäviä ja kerrottaisiin mitä pitää lukea kirjasta. Korona-ajan etäopinnoista muistan kuinka monet vanhemmat valittivat ettei etäopinnoista tule mitään, vaikka opettajat sentään pitivät tunnit etänä. Vielä vaikeampaa se olisi ollut jos etätunteja ei olisi ollut, vaan olisi vaan työnnetty tehtäviä kotiin.
Useimmat lapset tarvitsevat oikean ihmisen tukea opiskeluun. Ihmisen, joka on samassa huoneessa ja kertoo opiskeltavista asioista ja antaa tukea tehtävien tekemiseen. Siksi vaihtoehdot eivät voi olla lapselle sopimaton koulu tai täysin yksinään opiskelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa niin kauan että asia järjestyy jotenkin. Huoneessaan 24/7 nönnöttävä kasvava lapsi/nuori on heitteillä, rakasti häntä sitten miten paljon vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa niin kauan että asia järjestyy jotenkin. Huoneessaan 24/7 nönnöttävä kasvava lapsi/nu
Ei autistinen lapsi "lintsaa", jos ei pysty menemään kouluun. Olisi ihan sairasta rangaista lasta jostain, mihin hän ei synnynnäisen tilansa takia pysty. Olisiko parempi, että se lapsi olisi huoneessaan tekemättä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa niin kauan että asia järjestyy jotenkin
Ei autistinen lapsi "lintsaa", jos ei pysty menemään kouluun. Olisi ihan sairasta rangaista lasta jostain, mihin hän ei synnynnäisen tilansa takia pysty. Olisiko parempi, että se lapsi olisi huoneessaan tekemättä mitään?
Olisiko jotain, että suorittaisi oppivelvollisuuttaan? Miksi on ollut huoneessaan heitteillä jo viikkoja? Mitä apua on haettu, mitä juuri nyt haetaan? Onko lääkärin kirjoittamaa sairauslomaa? Miksi ei? Ei tarvitse rangaista, mutta ei myöskään palkita.
Hänen paikkansa ei ole normaalissa peruskoulussa, normaalissa luokassa. Vaan vähintäänkin vahvasti tuetussa erityisluokassa, jossa henk. koht ohjaaja auttaa arjen sujumisessa.
Vaikka onkin äidin mielestä älykäs, niin ei tuosta koskaan tulee normaaliin työelämään kykenevää. Kyllä se vaatii myös omaa toiminnanohjaudkykyä ja koulussa käymistä. Joten yksi vaihtoehto on vaan antaa olla ja pyrkiä minimiin. Sitten vaikka erityisamikseen jos selviää peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oma lapsi on pienempi (vasta 11v), mutta meillä auttoi koulun vaihto ja pienluokka. Käynyt nyt 2 vuotta erityiskoulua ja se on sujunut hyvin. Alku oli vaikeaa, mutta oli silloin vielä sen verran pieni, että isän kanssa saatiin nippa nappa kannettua sinne ekan kuukauden ajan, jonka jälkeen alkoi sujua kun sai kavereita jne.
Me ollaan käyty läpi kaikki tahot sossusta, koulu-psykologiin ja lasten psykiatriseen osastoon. Perheneuvola, kuraattori, perhetyöntekijät.. en varmaan edes muista kaikkea. Pari vuotta oli sellaista että soittelin näille tahoille itku kurkussa ja istuttiin palavereissa, täytettiin lappuja jne. Aika turhia käyntejä ne oli. Tilanne ratkesi lopulta vain sillä että minä jäin 1,5 vuodeksi kotiin (työelämästä pois) että saatiin l
Se että osaa toimia erilaisissa ympäristöissä on tärkeä ominaisuus. Harvoin pystyy valitsemaan ympäristöä, jossa joutuu työskentelemään. Omaa saamattomuutta ei voi aina laittaa muiden syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa niin kauan että asia järjestyy jotenkin
Ei autistinen lapsi "lintsaa", jos ei pysty menemään kouluun. Olisi ihan sairasta rangaista lasta jostain, mihin hän ei synnynnäisen tilansa takia pysty. Olisiko parempi, että se lapsi olisi huoneessaan tekemättä mitään?
Ovatko sinun mielestäsi tämän lapsen asiat nyt hyvin, kun hän on huoneessaan vailla opetusta ja tukitoimia? Vai pitäisikö tilannetta muuttaa jollakin tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa n
Ovatko sinun mielestäsi tämän lapsen asiat nyt hyvin, kun hän on huoneessaan vailla opetusta ja tukitoimia? Vai pitäisikö tilannetta muuttaa jollakin tavalla?
Jos autistinen lapsi on burn outissa, niin silloin hänen pitää toipua siitä ensin, ja se toipuminen luultavasti tapahtuu siellä omassa huoneessa olemalla.
Jos ei ole enää burn outissa, niin sitten tarvitsisi esim. sairaalakoulun tai etäopetuksen kaltaisia tukitoimia.
Missään nimessä ei kaipaa sitä, että niitä vähiäkin tekemisiä, virikkeitä ja mielenkiinnonkohteita estetään tai viedään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa n
Olisiko jotain, että suorittaisi oppivelvollisuuttaan? Miksi on ollut huoneessaan heitteillä jo viikkoja? Mitä apua on haettu, mitä juuri nyt haetaan? Onko lääkärin kirjoittamaa sairauslomaa? Miksi ei? Ei tarvitse rangaista, mutta ei myöskään palkita.
Eihän se nyt hyvänen aika sentään ole mitään palkitsemista, että saa olla omassa huoneessa, luultavasti ainoassa turvapaikassa.
Lääkärit ei kirjoita sairaslomia koulusta, mikä on kyllä typerää. En nyt näe aloitusviestiä, mutta eikös ap siinä kerro yrityksistään hakea apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oma lapsi on pienempi (vasta 11v), mutta meillä auttoi koulun vaihto ja pienluokka. Käynyt nyt 2 vuotta erityiskoulua ja se on sujunut hyvin. Alku oli vaikeaa, mutta oli silloin vielä sen verran pieni, että isän kanssa saatiin nippa nappa kannettua sinne ekan kuukauden ajan, jonka jälkeen alkoi sujua kun sai kavereita jne.
Me ollaan käyty läpi kaikki tahot sossusta, koulu-psykologiin ja lasten psykiatriseen osastoon. Perheneuvola, kuraattori, perhetyöntekijät.. en varmaan edes muista kaikkea. Pari vuotta oli sellaista että soittelin näille tahoille itku kurkussa ja istuttiin palavereissa, täytettiin lappuja jne. Aika turhia käyntejä ne oli. Tilanne ratkesi lopulta vain sillä että minä jäin 1,5
vu
Se että osaa toimia erilaisissa ympäristöissä on tärkeä ominaisuus. Harvoin pystyy valitsemaan ympäristöä, jossa joutuu työskentelemään. Omaa saamattomuutta ei voi aina laittaa muiden syyksi.
No monet autistit ei osaa toimia erilaisissa ympäristöissä, vaan vain tietynlaisissa. Siinä ei ole kyse saamattomuudesta, eikä se muutu mihinkään siitä, että joku sanoo, että pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoj
En nyt näe aloitusviestiä, mutta eikös ap siinä kerro yrityksistään hakea apua.
Ja nyt kun miltään taholta ei hänen kertomansa mukaan *kuulu mitään*, niin lapsen voi jättää oman onnensa nojaan, niinkö? Että jos vaikka sosiaalityöntekijä soittaisi ovikelloa? Ja sillä välin lapsen ei tarvitse avatakaa koulukirjaa?
Noin pahoilla oireilla ap:n lapsi tarvitsee selvästi tukea. Eikö hoitamatta jättämisestä voi tehdä kantelun potilasasiamiehelle? Eikö koulutoimenjohtajalle voi soittaa ja kirjoittaa uudelleen, jos on jo kirjoitettu? Uusi lastensuojeluilmoitus?
Ei voi olla laillista antaa lapsen mädäntyä huoneeseensa lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoja koulutoimenjohtajalle, minne tahansa n
Olisiko jotain, että suorittaisi oppivelvollisuuttaan? Miksi on ollut huoneessaan heitteillä jo viikkoja? Mitä apua on haettu, mitä juuri nyt haetaan? Onko lääkärin kirjoittamaa sairauslomaa? Miksi ei? Ei tarvitse rangaista, mutta ei myöskään palkita.
Etkö sä lukenut tuota aloitusviestiä? Siinä kerrotaan aika seikkaperäisesti tuosta avun hakemisesta ja muusta.
Ei ole palkitsemista, että ihminen saa olla turvassa omassa kodissaan, omassa huoneessaan omia asioitaan tehden. Sen sijaan noiden poistaminen tai estäminen olisi rankaisemista.
Ei tätä kaikkea ymmärrä, jos on itse neurotyypillinen ja lapsi myös. Se on kuulkaa aika pysäyttävää, kun nuori sanoo, että tappaa itsensä mieluummin kuin menee sinne kouluun kiusattavaksi ja nälvittäväksi ja syrjittäväksi. Sitä kaikkea ne neurotyypilliset muita kohtaan harrastaa. Oma nuori oli vuosikaudet taistele ja pakene -tilassa ja nimenomaan se pakenetila. Teki itse yläkoulun loppuun, kävi välillä pienryhmässä, ahdistumassa lisää siellä koulurakennuksessa. Vihdoin sai autismin kirjon dg:n. Eihän se mitään koettua muuta, mutta auttaa ymmärtämään itseään. Itse vanhempana olen myös tullut aikanaan koulukiusatuksi. Silloin sinne kouluun vain mentiin ottamaan se pska niskaan, mikä tuntui olevan käytäntö. Että muut saa kiusata, kun olet vähän erilainen ja hiljainen ja ujo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[/quote] Tässäkin tapauksessa annetaan vaan pelata vuorokauden ympäri, en voi käsittää.[/quote]
Ystävällinen kysymys sinulle. Mitä itse tekisit? Anna hyviä neuvoja. Nyt ei sitten oiota mutkia ja sanota että ota vain tietokone pois. Miten ohjaat tässä sairasta lasta? Kiitos jo etukäteen.
Olen eri, ja ymmärsin, että vanhempi saa lapsen unirytmin pysymään ainakin miten kuten.
Silti minustakin on käsittämätöntä, että lapsi saa palkintona lintsaamisesta puuhailla ja fiilistellä huoneessaan miten tahtoo, eikä edes ulkoile.
Jos itsellä/ toisella vanhemmalla ei ole resursseja, niin lasu omasta lapsesta, päivystykseen, kotikouluun joka sitten hoidetaan myös, soittoj
Etkö sä lukenut tuota aloitusviestiä? Siinä kerrotaan aika seikkaperäisesti tuosta avun hakemisesta ja muusta.
Ei ole palkitsemista, että ihminen saa olla turvassa omassa kodissaan, omassa huoneessaan omia asioitaan tehden. Sen sijaan noiden poistaminen tai estäminen olisi rankaisemista.
En hae oman huoneen miellyttävien puuhien poistamista. Mutta jos edes muutama tunti läksyjä vanhemman seurassa ei onnistu, kun koko alakoulu on kuitenkin käyty läsnäolevana, niin onhan se hyvänen aika selvää, ettei tilanne enää ole vanhemman hallussa.
Kirjoitan kärkevästi, mutta en tarkoita syyllistää lasta tai vanhempaa. Tilanne on vääristynyt, ja se pitää saada poikki mahdollisimman pian. Myös tuo vieressä nukkuminen alkaa olla huono juttu, lapsi kasvaa äkkiä nuoreksi ja tilanne menee hyvin vinoutuneeksi ennen pitkää.
Uskon, että tilanne kuormittaa pahasti nyt vanhempaa, mutta apua pitäisi silti nyt hakea ja vaatia pontevasti ja jatkuvasti.
Tämän lapsen tapauksessa suurin ongelma on vanhempi.
Alue: Aihe vapaa
Oma poika pääsi sairaalakouluun kun ei pystynyt käymään lainkaan koulussa.
Pitkään ensin yritettiin lyhennettyjä koulupäiviä, mutta päädyttiin lopulta siihen, että vanhemmat opettavat kotona. Sai sitten paikan sairaalakoulussa kun kaikille oli selvää ettei tavalliseen kouluun palaaminen tule onnistumaan.
Kotiopetus oli hänelle hyvä. Laski kuormitusta ja auttoi nostamaan numeroita. Myös sairaalakoulussa sai nostettua numeroita ja sai hyvän todistuksen.
Nyt suorittaa ammatillisia opintoja tavallisessa oppilaitoksessa ja pystyy käymään siellä kun saa tehdä lyhennettyjä koulupäiviä.
Autismi hänelläkin näiden ongelmien taustalla.