Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muilla masennusta sairastavilla yksinoleminen mahdotonta?
28.02.2023 |
Tuntuu, että nyt kun masennus on mennyt vakavammaksi, niin oon todella riippuvainen muista ihmisistä enkä pysty olla yksin sekuntiakaan, vaikka ilman masennusta olen introvertein ihminen ikinä.
Onko muilla tällästä?
Kommentit (8)
Mulla on tuota. Olen yksin ihan valmis tappamaan itseni. Itsetuhoisuutta ei ole nyt oikein ollutkaan kun muutettiin miehen kanssa yhteen, koska pelkkä ihmisten seura vie ajatukseni pois siitä.
Eikä siis ole läheisriippuvuutta, vaan yksin ollessani vajoan ajatuksiini, omaan kuplaani, enkä tajua enää asioiden mittasuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Olen intovertti ja nautin yksin olemisesta.
Ehkä olet ambivertti tai ombivertti. Tai ekstrovertin joka on ujo tai jolla on sosiaalisen tilanteiden pelko.
Tuossa on mukana muunlaista mielenterveysproblematiikkaa.
Ei ole, mieluiten silloin istun yksin takkatulen äärellä, punaviiniä juoden, kissa sylissä. Masennusvaihe katoaa noin vartissa. Jos ei katoa niin lähden ulos kävelemään ja se sylissä istunut kissa kulkee perässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, mieluiten silloin istun yksin takkatulen äärellä, punaviiniä juoden, kissa sylissä. Masennusvaihe katoaa noin vartissa. Jos ei katoa niin lähden ulos kävelemään ja se sylissä istunut kissa kulkee perässä.
Tarkennus: Se kissa on ihan oikea kissa eikä mikään "sellainen" kissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuota. Olen yksin ihan valmis tappamaan itseni. Itsetuhoisuutta ei ole nyt oikein ollutkaan kun muutettiin miehen kanssa yhteen, koska pelkkä ihmisten seura vie ajatukseni pois siitä.
Eikä siis ole läheisriippuvuutta, vaan yksin ollessani vajoan ajatuksiini, omaan kuplaani, enkä tajua enää asioiden mittasuhteita.
Tämä. Mietin juuri, pitöisikö lähteä yöksi jonkun luokse. Pyörittelen vain samaa kehää ja kohta vauvapalstakin sulkeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, mieluiten silloin istun yksin takkatulen äärellä, punaviiniä juoden, kissa sylissä. Masennusvaihe katoaa noin vartissa. Jos ei katoa niin lähden ulos kävelemään ja se sylissä istunut kissa kulkee perässä.
No ,tuo nyt vaan perusmenoa sillontällön, ei masennusta.
Itse olen yksin aikalailla aina, ei ole vaihtoehtoja.
Alue: Aihe vapaa
Ja ei, en todellakaan pura masennustani läheisiini tai käytä heitä terapeuttina. Oon vaan huomannu, että jos on ihmisten kanssa kokoajan niin ne synkimmät ajatukset ei valtaa mieltä samalla tavalla ja ahdistus helpottaa.
Ap