Onko muita, jotka välttelee taksin ottamista viimeiseen asti sosiaalisista syistä?
Itsellä työreissu ja suunnittelen matkan taittamista mieluummin julkisilla lähes 3h + 20min kävely kuin istuisin tunnin taksissa.
Ja joo, ei ole pakko puhua kuskin kanssa ja voisin ottaa läppärin ja kuulokkeet korville, mutta silti se jaettu suljettu tila ahdistaa. Olisi vaivaannuttavaa.
Busseilla saan olla tuntematon ja vetäytyä penkkiin äänikirjaa kuunnellen. Vaikka pitää vaihtaa bussia, sekin tuo valinnan vapautta. Voin käydä kahvilla ja kaupoissa. Tuntuu seikkailulta. Toisin kuin taksissa jökötys.
Kommentit (64)
Tilaa tilataksi ja mene takapenkille takimmaiseem riviin, sama fiilis kuin bussissa.
Vierailija kirjoitti:
Tilaa tilataksi ja mene takapenkille takimmaiseem riviin, sama fiilis kuin bussissa.
Ei ole.
No jos sulla on aikaa niin voihan sen noinkin viettää.
En, mutta hinnan takia en koskaan käytä.
En sosiaalisista syistä, vaan siksi että nykyään ei voi luottaa että matkan hinta on kohtuullinen, että kuljettaja ajaa oikeaan osoitteeseen tai edes että matkustaja ei tule ryöstetyksi ja raiskatuksi. (Äskettäin kelataksi kuljetti muistisairaan sukulaiseni väärään kaupunkiin, muutaman sadan metrin päähän Venäjän rajasta. Onneksi kyydittävä oli muistisairas niin ei tajunnut pelätä tulleensa muilutetuksi. Sitä en tiedä, maksoiko ylimääräisen 100 km ajon sairaanhoitopiiri vai taksiyritys.)
Ymmärrän että on hieman vaivaannuttavaa mutta mielestäni kohdallasi kyse on jo sosiaalisesta fobiasta, jota voisi hieman työstää. Sitä paitsi kuskit ovat varmasti tottuneet asiakkaisiin jotka eivät puhu. Itse juttelen toisinaan jos olen sillä tuulella että tekee mieli jutella ja aistin kuskista saman. Myös ns ulkomaalaistaustaisten kuskien kanssa. Mutta toisinaan vetäydyn esim kännykkäni pariin. Voithan sanoa että sinulla on kiireinen työtehtävä ja otat läppärin ja kuulokkeet esiin, ei sitä kukaan epäile, ja ehkä kuski saa itsekin mukavan lepotauon asikkaiden horinoista.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että on hieman vaivaannuttavaa mutta mielestäni kohdallasi kyse on jo sosiaalisesta fobiasta, jota voisi hieman työstää. Sitä paitsi kuskit ovat varmasti tottuneet asiakkaisiin jotka eivät puhu. Itse juttelen toisinaan jos olen sillä tuulella että tekee mieli jutella ja aistin kuskista saman. Myös ns ulkomaalaistaustaisten kuskien kanssa. Mutta toisinaan vetäydyn esim kännykkäni pariin. Voithan sanoa että sinulla on kiireinen työtehtävä ja otat läppärin ja kuulokkeet esiin, ei sitä kukaan epäile, ja ehkä kuski saa itsekin mukavan lepotauon asikkaiden horinoista.
Ai että maksaisi terapeutille, jotta voi maksaa taksista ja olla taksikuskille kelpaava asiakas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että on hieman vaivaannuttavaa mutta mielestäni kohdallasi kyse on jo sosiaalisesta fobiasta, jota voisi hieman työstää. Sitä paitsi kuskit ovat varmasti tottuneet asiakkaisiin jotka eivät puhu. Itse juttelen toisinaan jos olen sillä tuulella että tekee mieli jutella ja aistin kuskista saman. Myös ns ulkomaalaistaustaisten kuskien kanssa. Mutta toisinaan vetäydyn esim kännykkäni pariin. Voithan sanoa että sinulla on kiireinen työtehtävä ja otat läppärin ja kuulokkeet esiin, ei sitä kukaan epäile, ja ehkä kuski saa itsekin mukavan lepotauon asikkaiden horinoista.
Ai että maksaisi terapeutille, jotta voi maksaa taksista ja olla taksikuskille kelpaava asiakas?
Kas kun ei lääkitystä vielä tähän vaivaan.
Mutta voitko pakon edessä kuitenkin mennä taksilla? Silloin ei ole kammo vaan valinta.
Mulla on turvallisempi olo bussissa, en tiedä miksi.
No ennemminkin epäilyttää mitä se taksikuski saa mahdollisesti päähänsä yrittää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on turvallisempi olo bussissa, en tiedä miksi.
Bussista pääsee pois, koska se pysähtelee. Taksiin saatat jäädä, jos kuski vaan ajelee kierrellen.
Vierailija kirjoitti:
En sosiaalisista syistä, vaan siksi että nykyään ei voi luottaa että matkan hinta on kohtuullinen, että kuljettaja ajaa oikeaan osoitteeseen tai edes että matkustaja ei tule ryöstetyksi ja raiskatuksi. (Äskettäin kelataksi kuljetti muistisairaan sukulaiseni väärään kaupunkiin, muutaman sadan metrin päähän Venäjän rajasta. Onneksi kyydittävä oli muistisairas niin ei tajunnut pelätä tulleensa muilutetuksi. Sitä en tiedä, maksoiko ylimääräisen 100 km ajon sairaanhoitopiiri vai taksiyritys.)
Kiittäkää Berneriä tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että on hieman vaivaannuttavaa mutta mielestäni kohdallasi kyse on jo sosiaalisesta fobiasta, jota voisi hieman työstää. Sitä paitsi kuskit ovat varmasti tottuneet asiakkaisiin jotka eivät puhu. Itse juttelen toisinaan jos olen sillä tuulella että tekee mieli jutella ja aistin kuskista saman. Myös ns ulkomaalaistaustaisten kuskien kanssa. Mutta toisinaan vetäydyn esim kännykkäni pariin. Voithan sanoa että sinulla on kiireinen työtehtävä ja otat läppärin ja kuulokkeet esiin, ei sitä kukaan epäile, ja ehkä kuski saa itsekin mukavan lepotauon asikkaiden horinoista.
Ai että maksaisi terapeutille, jotta voi maksaa taksista ja olla taksikuskille kelpaava asiakas?
Ei vaan että pääsisi sos fobiasta eroon, kai se vaikuttaa ap:n muuhunkin elämään. Itselläni on myös jonkinasteinen, en tuomitse! Kammoan esim isoja juhlia joissa en tunne ketään. Mutta eipä sitä kaikkia haasteita pakko ole ratkaista, kai meillä kaikilla on vhäintään jotain pientä.
En sosiaalisista vaan taloudellisista syistä. Saatan muuten heittää vaikka miten turhaan rahaa, mutta taksia ei saatana oteta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on turvallisempi olo bussissa, en tiedä miksi.
Bussista pääsee pois, koska se pysähtelee. Taksiin saatat jäädä, jos kuski vaan ajelee kierrellen.
Pääsee pois, saa taukoja (kahvi- ja vessa-), ei ole yksin kuskin kanssa (tai jos onkin niin ei vie syrjäiselle metsätielle kenenkään huomaamatta), kukaan ei odota minulta mitään keskustelua.
En, vaan ekologisista syistä.
Luonto kiittää!