Mitä ulkopuolinen ajattelee siitä, kun lapsi on aina isällä ollessaan mummolassa?

Onko se isä mummolassa mukana?

Miten se voisi ulkopuolisille kuulua tai tulla tietoon? Ulkopuolisille.

Vierailija kirjoitti:

Onko se isä mummolassa mukana?

Joskus on, joskus ei

On sääli, ettei lapsi tutustu sisaruksiinsa. Toisaalta omia isovanhempiani näin kerran viikkoon. Siksi säälisin lasta, kun hän näkee vain 2 kertaa kuukaudessa. Pidän läheisiä suhteita (hyviin ja jaksaviin) isovanhempiin koko ihmisen elämää tukevana seikkana, vielä sittenkin, kun on itse 60 ja omat isovanhemmat kuolleet.

Ja lisäksi toivoisin, että isä olisi paikalla.

Sääli, jos isä ei ole mukana. Mutta hyvä, että on lapsen elämässä läheisiä ihmisiä.

Kuvittelen miten pienessä boxissa asuu, ettei sinne mahdu. Säälittävän ahdasta. Onneks mun kotona on tilaa. Olen laskenu et 9:lle löytyy makuupaikat talosta ja vielä voi teltat laittaa pihalle. 10 hengen telttakin on. Ei meillä kyllä kerralla niin paljoa vieraita ole, mut kunhan olen laskenu.

Kun erosimme mieheni kanssa, sovimme (miehen ehdotuksesta), että lapset 2 v. ja 4 v. ovat miehen luona joka toinen viikonloppu. Mies hakee lapset perjantaina päiväkodista ja palauttaa heidät kotiin sunnuntai-iltana. Tämä toimi useamman kuukauden, vaikka ihmettelin kun lapset kertoivat joka kerta heidän olleen mummolassa. Luulin, että mies käy siellä lasten kanssa syömässä. Ex-anoppini soitti sitten ja itkien kertoi, ettei hän jaksa enää hoitaa lapsia, sillä hänellä on paha reuma ja paljon muitakin sairauksia. Ilmeni, että ex-mies vei lapset aina anopille suoraan päiväkodista ja haki heidät sunnuntai-iltana. Sovimme anopin kanssa, että hän ei ota lapsia luokseen, ellei mies ole mukana.

Mies nosti tietysti kovan metelin kun lastenhoitopaikka meni ja valehteli ympäriinsä, että en anna lapsia hänelle. Kun hän siitä rauhoittui niin unohtui koko lapset. Jollen olisi suorastaan pakottanut miestä tulemaan lasten synttäreille ja viemään heitä välillä leikkarille ym. eivät lapset olisi koskaan nähneet isäänsä. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heillä on omat perheet. Mies tarjoilee edelleen kaikille tarinaa kuinka vieraannutin lapset häneltä. 

Ehkä äiti ei annan lapsen nähdä mummoa ollekaan, niin pitää sitten isän vuorolla mennä sinne. Ja isän uusi vaimi ei ehkä halua lasta heille. Ikävää, jos on näin.

Vierailija kirjoitti:

Kun erosimme mieheni kanssa, sovimme (miehen ehdotuksesta), että lapset 2 v. ja 4 v. ovat miehen luona joka toinen viikonloppu. Mies hakee lapset perjantaina päiväkodista ja palauttaa heidät kotiin sunnuntai-iltana. Tämä toimi useamman kuukauden, vaikka ihmettelin kun lapset kertoivat joka kerta heidän olleen mummolassa. Luulin, että mies käy siellä lasten kanssa syömässä. Ex-anoppini soitti sitten ja itkien kertoi, ettei hän jaksa enää hoitaa lapsia, sillä hänellä on paha reuma ja paljon muitakin sairauksia. Ilmeni, että ex-mies vei lapset aina anopille suoraan päiväkodista ja haki heidät sunnuntai-iltana. Sovimme anopin kanssa, että hän ei ota lapsia luokseen, ellei mies ole mukana.

Mies nosti tietysti kovan metelin kun lastenhoitopaikka meni ja valehteli ympäriinsä, että en anna lapsia hänelle. Kun hän siitä rauhoittui niin unohtui koko lapset. Jollen olisi suorastaan pakottanut miestä tulemaan lasten synttäreille ja viemään heitä välillä leikkarille ym. eivät lapset olisi koskaan nähneet isäänsä. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heillä on omat perheet. Mies tarjoilee edelleen kaikille tarinaa kuinka vieraannutin lapset häneltä. 

Tuon tyyliset miehet ihmetyttävät. Pitäisi olla oikeus isyyteen, mutta lastenhoito ei kiinnosta. Jos käytöksestä kritisoidaan, uhriudutaan ja syytetään äitiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun erosimme mieheni kanssa, sovimme (miehen ehdotuksesta), että lapset 2 v. ja 4 v. ovat miehen luona joka toinen viikonloppu. Mies hakee lapset perjantaina päiväkodista ja palauttaa heidät kotiin sunnuntai-iltana. Tämä toimi useamman kuukauden, vaikka ihmettelin kun lapset kertoivat joka kerta heidän olleen mummolassa. Luulin, että mies käy siellä lasten kanssa syömässä. Ex-anoppini soitti sitten ja itkien kertoi, ettei hän jaksa enää hoitaa lapsia, sillä hänellä on paha reuma ja paljon muitakin sairauksia. Ilmeni, että ex-mies vei lapset aina anopille suoraan päiväkodista ja haki heidät sunnuntai-iltana. Sovimme anopin kanssa, että hän ei ota lapsia luokseen, ellei mies ole mukana.

Mies nosti tietysti kovan metelin kun lastenhoitopaikka meni ja valehteli ympäriinsä, että en anna lapsia hänelle. Kun hän siitä rauhoittui niin unohtui koko lapset. Jollen olisi suorastaan pakottanut miestä tulemaan lasten synttäreille ja viemään heitä välillä leikkarille ym. eivät lapset olisi koskaan nähneet isäänsä. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heillä on omat perheet. Mies tarjoilee edelleen kaikille tarinaa kuinka vieraannutin lapset häneltä. 

Tuon tyyliset miehet ihmetyttävät. Pitäisi olla oikeus isyyteen, mutta lastenhoito ei kiinnosta. Jos käytöksestä kritisoidaan, uhriudutaan ja syytetään äitiä.

Kyllä minua hippasen ihmetyttää äidit, jotka tekee useamman lapsen miehen kanssa, joka ei osallistu sen ensimmäinenkään hoitoon. Ei miehet niitä lapsia yksinkään tee.

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Eli halusit olla se kivaisä lapsellesi, mutta et oikea isä, eli isä joka myös kasvattaa lapsensa.

Nyt äiti joutuu olemaan se vastuullinen vanhempi ja ottamaan sen "ilkeämmän vanhemman roolin" kasvattaakseen lapsestaan vastuullisen henkilön yhteiskuntaan.

Kyllä ymmärrän miksi äiti laittoi hanttiin.

Se kertoo siitä, ettei isääse lapsi niin kamalasti kiinnosta.

Mitä voisit tehdö puuttumalla? Et mitään muuta kuin kysyä, haluaako mies ottaa lapsen, etkä tyrkätä lasta olettaen, että haluaa.

Ajattelen että sinulla on metafyysinen maailmankatsomus. Miten lapsi voi olla sekä isällään että mummolassa yhtä aikaa? Lapsi on aina isällään ollessaan mummolassa. Jokin tässä lausekkeessa ei päde. Käsittääkseni lapsi voi olla joko isällään tai mummolassa???

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen että sinulla on metafyysinen maailmankatsomus. Miten lapsi voi olla sekä isällään että mummolassa yhtä aikaa? Lapsi on aina isällään ollessaan mummolassa. Jokin tässä lausekkeessa ei päde. Käsittääkseni lapsi voi olla joko isällään tai mummolassa???

Vai asuuko isä mummolassa? Silloinhan tämä pätee.

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Jaa sä oot se kahvilaisä. Kuorit kermat päältä kun äiti joutuu ottamaan koko paketin koska kohtaa sen teinin ARJESSA?

Mikä arki se kahvilassa toteutuu?

Ja ei, en ole se äiti enkä teitä tunteva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Eli halusit olla se kivaisä lapsellesi, mutta et oikea isä, eli isä joka myös kasvattaa lapsensa.

Nyt äiti joutuu olemaan se vastuullinen vanhempi ja ottamaan sen "ilkeämmän vanhemman roolin" kasvattaakseen lapsestaan vastuullisen henkilön yhteiskuntaan.

Kyllä ymmärrän miksi äiti laittoi hanttiin.

Meillä kyse oli siitä mitä lapsi halusi. Lapsella on se omakin elämä elettävänä. Ei lasta voi väkisin pakottaa johonkin tiettyyn malliin.

-eri

Aikas huolestuttavalta kuulostaa, jos aikuinen mies viettää kaiken aikansa mummolassa. Jätä tuollainen nahjus.

Vastaus ap:lle. Isää ei kiinnosta, isällä lapsenkasvatus/elämänhallintaongelma, uusi puoliso ei jaksa katella sitä lasta.

Valitse 1 tai jokainen noista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Eli halusit olla se kivaisä lapsellesi, mutta et oikea isä, eli isä joka myös kasvattaa lapsensa.

Nyt äiti joutuu olemaan se vastuullinen vanhempi ja ottamaan sen "ilkeämmän vanhemman roolin" kasvattaakseen lapsestaan vastuullisen henkilön yhteiskuntaan.

Kyllä ymmärrän miksi äiti laittoi hanttiin.

Ei tohon kannata kiinnittää mitään huomiota, tuskin sillä on edes lapsia. Joku mt-ongelmainen, joka spämmää samaa paskaa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Jaa sä oot se kahvilaisä. Kuorit kermat päältä kun äiti joutuu ottamaan koko paketin koska kohtaa sen teinin ARJESSA?

Mikä arki se kahvilassa toteutuu?

Ja ei, en ole se äiti enkä teitä tunteva.

Teini osaa jo itsekin kantaa vastuuta omasta arjestaan. Tuskin se äitikään kulkee 24/7 perässä?