Mies ei halua muuttaa minun ja lapseni kanssa saman katon alle

No en minäkään toisten kakaroiden kanssa asuisi.

En minäkään muuttaisi toisen lasten kanssa yhteen. Oma miehehni muutti minun ja lapseni kanssa yhteen, mutta lapseni oli jo teini. Nykyään lapsi on asunut jo omillaan paljon kauemmin kuin samassa asunnossa mieheni kanssa. Mieheni lapset käyvät meillä 6vrk/kk, paitsi juuri nyt taas toinen oli täällä 7 päivää putkeen. Jos muuttaisivat meille, inä muuttaisin pois. En vain ihan oikeasti jaksa.

Vasta vuoden olette olleet yhdessä. Anna miehelle aikaa. Hyvä, että keskustelet asiasta, mutta anna hyvä nainen aikaa miehelle. Jos miehellä ei ole lapsia niin onhan se iso asia muuttaa naisen ja tämän lapsen kanssa saman katon alle. Mä tarvitsisin paljon enemmän aikaa miettimiseen ja olen kuitenkin todella nopea liikkeissäni (pystyn hyvin muuttamaan vaikka toiseen maahan kolmen kuukauden sisällä). Mun mies on hidas myös liikkeissään. Kesti kuusi kuukautta erota hänen entisestään ja edelleen ilmeisesti jotain entisen tavaroita on miehen asunnossa, koska hän ei saa niitä pois. Me ollaan pariskunta, mutta ei asuta kolmenkaan vuoden jälkeen yhdessä.

Erittäin fiksu mies. 

Ei, suhteesta ei tule mitään, jos toinen kuvittelee, että seurustelu=perheleikki. 

Ei halua menettää sitä vapauttaan, mitä hänellä vielä on. Jos hän asuisi sinun ja tytön kanssa yhdessä, niin te yrittäisitte tietysti määrätä häntä kaikessa ja ette antaisi hänen tehdä mitään mitä hän itse haluaa.

Yhteenmuutto vasta sitten, kun lapsi on omillaan. Kaikkien etu, 

Tuossa tilanteessa vuosi on lyhyt aika. Katsokaa mikä tilanne parin vuoden päästä, sitten pitäis jo olla sopeutunut tilanteeseen jos sopeutuakseen on. Lapsi ennen kaikkea, mutta aikuiset toki myös.

Yhteen vaan heti ja sitten asap ankkurilapsi tuloilleen. Siitä se onni syntyy. 

No hän todennäköisesti tapailee myös muita, joten joutuis kiusallisiin tilanteisiin, jos muuttaisi yhteen juuri sinun kanssasi. Erillään asuessa voi touhuta mitä vain. Ette te nyt kuitenkaan joka päivä tapaa.

Olen kahteen otteeseen seurustellut miehen kanssa, joka oli etäsuhteessa. Kummallakaan kerralla ne suhteet ei millään tavalla häirinneet seurusteltuamme.

Hyvä kun mies tietää ettei halua. Se on oikein lasta kohtaan jos ei pysty ottamaan tätä täysillä avoin sydämin omaksi perheenjäseneksi. 

Mieti lapsen etua. Miehiä voi tulla ja mennä, mutta lapsi on aina sinun. Hän tarvitsee sinua erityisen paljon siksi, että hänen biologinen isänsä ei asu kanssanne. 

Kakarat on vaikealuonteisia. Parempi että asutte omissa asunnoissa että mies saa olla välillä rauhassa. Seurustelin vähän aikaan yhden naisen kanssa jolla oli tyttö lapsi. Sille lapselle ei oltu opetettu mitään käytöstapoja ja se sai kauheita raivokohtauksia siitä että turvavyö laitettiin sille autossa päälle ja se huusi kolme tuntia suoraa huutoa. Piti soittaa ambulanssi koska se sekosi turvavyön laittamisesta. Oli pakko jättää se nainen, ei vaan kestänyt pää sitä lasta.

En suosittele yhteenmuuttoa.

Et ole yhtään ylireagoiva vaan oikeilla jäljillä. Ei ole oikea mies sinulle/ teille. Jos olisi, hän kyllä tietäisi selkeän vastauksen vuoden kohdalla ja tekisi suunnitelmia sitä kohti. Nyt ei tee. Varmaan hänestä on kiva olla sinun kanssa, mutta ei niin paljoa että haluaisi jakaa koko elämän sinun kanssa.

Kurjaa. Sucks. Mutta hyvä että asia tulee tässä kohtaa esille, niin et tuhlaa mieheen enempää aikaa ja toiveita, vaan voit keskittyä etsimään sitä oikeaa. Ja olla onnellinen yksin ja tapailla uusia ihmisiä, ilman että joku epämääräinen muka-parisuhde roikkuu siinä mukana ja estämässä vapaan elämän.

T. eroäiti itsekin

Kiltti mies kirjoitti:

Kakarat on vaikealuonteisia. Parempi että asutte omissa asunnoissa että mies saa olla välillä rauhassa. Seurustelin vähän aikaan yhden naisen kanssa jolla oli tyttö lapsi. Sille lapselle ei oltu opetettu mitään käytöstapoja ja se sai kauheita raivokohtauksia siitä että turvavyö laitettiin sille autossa päälle ja se huusi kolme tuntia suoraa huutoa. Piti soittaa ambulanssi koska se sekosi turvavyön laittamisesta. Oli pakko jättää se nainen, ei vaan kestänyt pää sitä lasta.

Onni sille naiselle ja lapsellekin, kun noin kitkerän kieroluonteinen henkilö lähti kuviosta. Jos kertomasi edes totta, siitä näkee niin selvästi ristiriidan sanoissasi, todella kilttiä tekstiä. Todella.

Vierailija kirjoitti:

Et ole yhtään ylireagoiva vaan oikeilla jäljillä. Ei ole oikea mies sinulle/ teille. Jos olisi, hän kyllä tietäisi selkeän vastauksen vuoden kohdalla ja tekisi suunnitelmia sitä kohti. Nyt ei tee. Varmaan hänestä on kiva olla sinun kanssa, mutta ei niin paljoa että haluaisi jakaa koko elämän sinun kanssa.

Kurjaa. Sucks. Mutta hyvä että asia tulee tässä kohtaa esille, niin et tuhlaa mieheen enempää aikaa ja toiveita, vaan voit keskittyä etsimään sitä oikeaa. Ja olla onnellinen yksin ja tapailla uusia ihmisiä, ilman että joku epämääräinen muka-parisuhde roikkuu siinä mukana ja estämässä vapaan elämän.

T. eroäiti itsekin

Onnea vaan sinkkuelämään, jos se on kriittinen kysymys, onko vuodessa valmis perheleikkiin. 

Tapailin miestä, joka tapaili myös naista, joka halusi että he tekevät matkoja ns perheenä. Kummallakin yksi, suunnilleen samanikäinen poika.

Kävivät mm. Lapissa, huvipuistossa, uimassa kaikki neljä. Nainen kutsui miehen ja pojan aina luokseen lounaalle kun miehellä oli lapsiviikko. Kahdestaan kävivät ulkomaanmatkalla ja kotimaan kohteissa, joissa yöpyivät. Naisen mieleen ei kuitenkaan missään juolahtanut, että kyseessä oli pelkkä tapailusuhde.

He asuivat erillään ja siihen oli syynsä.

Lapsesi on etusijalla. Hänelle rauhallinen tuttu koti on tärkein. Ei vieras mies ole hyvä, vaikka itse tuntisit miehen hyvin. Lapsi on taas uudessa kodissa sitten, vai olisiko se parempi koti tilavuudeltaan tai parempi maisema, kodikas? Ehkä mies kaipaa omaa rauhaa ja kokee tytön vieraaksi itselleen, ei ole intressejä. -Oletko kysynyt mitä syitä on? Ystävällisesti. 

Naisen kanssa ei kannata asua. Tulee vaan riitaa ja nainen nalkuttaa koska mies pelaa muka pleikkaria liikaa.