Olen katkera heille ketkä ovat saaneet sekä tytön että pojan, miten pääsisin eroon tunteestani?

Tyttö on vielä vauva ja joka päivä ihmettelen tätä onnea, jonka saimme vielä kokea suloisen, terveen tyttövauvan muodossa!

Läheisellä sukulaisella on hyvin sairas lapsi, joka on viettänyt yli puolet elämästään sairaalassa. Tilanne on todella rankka lapsen vanhemmille ja sisaruksille. Sivusta katsoneena voin vain ajatella, miten vähäpätöinen asia se lapsen sukupuoli on verrattuna lapsen terveyteen.



Jos sinua, ap, harmittaa lastesi sukupuoli niin otapa hetki ja mieti miten onnellinen saat olla siitä, että ainakin he ovat terveitä. Ei se ole mikään vähäpätöinen juttu.

Vierailija:

en voi sille mitään, mutta olen superonnellinen että olen saanut sekä tytön että pojan...... Enkä ajattele näin ihan ilkeyttäni vaan näin toivoin ja näin sain...

Myös koulussa molemmilla sekä tyttö että poikakavereita, sillä ovat oppineet pienestä asti leikkimään myös vastakkaisen sukupuolen leikkejä.

Toki heillä on ne omatkin kaverit, mutta joka päivä on yhteisiäkin juttuja.



Kaverini on saanut tytön ja pojan puolentoistavuoden ikäerolla, ja nää lapset on myös tosi läheisiä. He viettävät paljon aikaa yhdessä ja yhteisten kavereiden kanssa.



Joten on ihan huuhaa-puhetta että tyttö ja poika eivät muka leikkisi yhdessä. Lapsi ei katso että, " aha toi on mun sisko/veli, ja ihan väärää sukupuolta, enpä leiki sen kanssa" .

Vierailija:

hei, ei kukaan ihminen ota tunteisiinsa mielialalääkitystä...

Ai ei vai? Mihin sitten?

terkuin ap, joka on onnellinen että lapset on terveitä, mut silti.. No, kuopus on vasta vuoden, joten ehkä parin vuoden kuluttua olen asian kanssa sujut.

Kiitos ymmärtäneille!