Lue keskustelun säännöt.
Ihastuttiinko teihin nuorena helposti?
23.02.2023 |
Kertokaa esimerkkejä.
Minulla oli niin, että kun kävelin kadulla, joku mies saattoi vain lyöttäytyä seuraan. Tai jos olin muuten kaupungilla, tyypit tulivat juttelemaan.
Samoin jos oli sellainen sosiaalinen tilanne, että siinä oli miehiäkin, saattoi käydä myöhemmin ilmi, että joku mies oli minuun ihastunut.
Valta-asemaansa miehet käyttivät myös sumeilematta hyväksi.
Huomio miehiltä alkoi noin 13-vuotiaana ja jatkui yli kolmekymppiseksi. Nykyisin keski-ikäisenä nautin näkymättömyydestäni ja pukeudun vaatimattomasti. Eipä silti että ketään muutenkaan enää kiinnostaisi, vaikka hoikka kyllä olen yhä.
Miten teillä?
Kommentit (62)
Laittautumattomana saan olla täysin rauhassa, en saa silloin minkäänlaista huomiota miehiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tykkäsivät lähinnä hiljaiset tuijottelijat nuorenakin. Olen kovaääninen ja enempi hallitseva persoona, joten vastakohdat tykkäsivät. Itsekin olen vastaavasti aina pitänyt ujoista, ei siinä mitään, mutta minusta kiinnostuneet ovat olleet muutenkin hiukan erikoisempaa sakkia, emmekä omasta mielestäni ole olleet samalla aaltopituudella. Muutamat kerrat ihan kaverit ovat jossain vaiheessa osoittaneet kiinnostustaan, ja on loukkaannuttu kun en ole ollut kiinnostunut.
Yhteistä näillä on se että minulla ei ole ollut pienintäkään romanttista kiinnostusta, enkä ole antanut ymmärtää mitään, mutta juttelen kyllä kaikille.
Yksipuolisen ihastuksen kohteena on ahdistavaa ja jopa ällöttävääkin olla, vaikka eihän kukaan pahuuttaan ihastu. Nyt olen nelikymppinen ja vaikuttaa siltä että ikä on pitkälti korjannut ongelman.
Kouluaikoina pojat nöyryyttivät minua ja halusivat ikäänkuin kertoa, että olen epäviehättävä enkä minkään arvoinen. Aikuisuuden kynnyksellä aloin yllättäen saada positiivista huomiota miehiltä.
Työpaikoilla jotkut miehet ovat vaikuttaneet ihastuneilta ja ovat hakeneet huomiotani. Tarkemmin ajateltuna miehet haluavat edelleen johtaa ja hallita ja määritellä minua sillä ystävällisellä flirttailullakin. He haluavat herättää minussa tunteita ja että huomaan heidät. Tietenkään tästä ei puhuta koskaan mitään ääneen. Haluaisin olla ihan rauhassa niin, ettei kukaan mies tahtomattani yritä vetää minua ihastuneeseen flirttiin ja ystävystymiseen. Jotkut muuttuvat tosi tylyiksi kun en lähde mukaan siihen peliin. Tällaisia miehiä on yleensä yksi kerrallaan, mutta aina ilmestyy jostakin uusi yrittäjä. Tuollaista oli työpaikoilla. Onneksi olen nyt tehnyt monta vuotta etätyötä.
Yläasteella teininä en todellakaan ollut poikien suosiossa. Lukioikäisenä aloin saada pojilta huomiota.
Ei. Minulle huudeltiin "yööök" ja "hyi stana". Nyt aikuisena olen miehille täysin ilmaa, mikä on minulle ok. Näkymättömänä oleminen on parempi vaihtoehto kuin haukkumisen kohteena oleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä koskaan kukaan lähestynyt nuorena. Nyt yli 40-vuotiaana hieman harmaantuneena setämiehenä nuoremmat naiset tuntuvat kuolaavan perääni. Onneksi olen vakaasti varattu.
Olin mielestäni "näkymätön" teininä eikä pojat juurikaan lähestyneet minua. Kuitenkin jälkeenpäin minulle on selvinnyt, että monetkin pojat olivat kai ihastuneita minuun! Ne vaan olivat niitä tyyppejä, jotka eivät tuoneet ihastustaan ilmi. Olin hyvin epävarma itsestäni nuorena, mutta kuitenkin jotenkin onnistuin "iskemään" lähemmäs 10 ihastustani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko, että kadulla seuraan lyöttäytynyt oli ihastunut?
Itse olen 44-v ja koko ikäni ihastuneet miehet ovat saattaneet olla pitkäänkin "salaa" ihastuneita. En ole itse kokenut mitään muutosta siinä, miten ihmiset suhtautuvat minuun. Nykyinen suhde alkoi viime kesänä miehen kanssa, jonka kanssa oli ollut hiukan pitempään molemminpuolista kemiaa. Että ei ole näkymätön olo.
En ole tuo ap, mutta minä sain myös paljon seuraan lyöttäytyjiä nuorena. Ja joo, kyllä uskon että he oli jollain tasolla ihastunut, esim. siinä mielessä että näytin "pantavalta" tms. Persoonaanihan he ei tunteneet joten siihen ei voineet olla ihastuneita. Mutta tosiaan se juttu mitä he tuli puhumaan oli yleensä selkeää flirttiä, imartelua tai sitten pyyntö lähteä vaikka tuopille mukaan. Vaikea kuvitella että siihen mitään muuta syytä olisi ollut kuin että jokin ulkonäössäni ihastutti niin että halusivat tutustua paremmin.
Ok, oletin että ihastumisella tarkoitettiin jotain syvempää kuin vain sitä, että jonkun ulkonäkö miellyttää. Jännä silti, että monella on jatkuvalla syötöllä näitä kadulla flirttailijoita, seuraan lyöttäytyjiä ja treffeille pyytäjiä, kun minun tuntemani miehet eivät ihan kovin helposti menisi tuolla laila tuntemattomia iskemään. Baareissa yms ehkä korkeintaan, mutta yksikään tuntemani mies ei ole tunkenut tuntemattoman naisen seuraan kadulla tai lähtenyt iskemään jossain kadulla naisia.
Minua on kyllä lähestytty ihan kadulla tai kaupassa vaikka. Johtunee kai sitten osittain ulkonäöstä mutta uskoisin että paljon myös siitä, että olen hymyileväinen, ystävällinen ja se "hyvä aura" mistä jotkut puhuvat, eli minua on helppo lähestyä. Itse näin epävarmana ihmisenä kiusaannun siitä kun minua lähestytään ihan odottamattomissa tilanteissa, kuten vaikkapa juuri kaupassa. Ihmiset tulevat juttelemaan ja antavat kehuja kadulla.
Joka luokalla oli haaremi, mutta olivat niin ujoja, että tyytyivät katselemaan salaa, koska vapaa-aikana olin kotona koneella aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kiinnostuneita aina ollut paljon, mutta en tiedä voiko sitä kutsua ihastumiseksi.
Vieläkin tulee treffipyyntöjä aika usein esim. ruokakaupassa käydessä.
M31
Minulle on moni tunnustanut olevansa ihastunut, sekä miehet että naiset. Joskus suoraan minulle, joskus kavereille ja heiltä sitten olen kuullut asiasta. Se tuntuu minusta oudolta, kun olen niin epävarma itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko useinkin. Olin jokseenkin atleettinen keskivertomies ulkonäöltä.
Danny nosti minut esiintymislavalle eturivistä ja sanoi ; Sä oot kaikkein kaunein. Olin 14 vuotta.
Kirkan veli lauoi minulle ulkona pakkasessa. Sä oot kaunein nainen päällä maan , niitä aina silloin tällöin kohdataan. Sami oli hänen nimi. Itse olin tyyppi 12 vuotta.
Ihan kivoja muistoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää oon kans ollu aina se jota miehet lähestyy. Oon pitäny siitä aina. Harmittaa vanheneminen, väistämättähän se jossain kohti loppuu.
Mä olen ollut sitä alempaa keskikastia. Ihastuneet on olleet niitä hiljaisia, tosi tavallisen näköisiä ja lyhyitä/ pullukoita, mutta kuitenkin symppiksiä. Kuten minä. Ihastukset vaan useimmiten hyytyi kummankin arkuuteen. Jotenkin vaan panikoiduin lähestymisistä. Lopulta menin naimisiin kaltaiseni tavallisen näköisen miehen kanssa ja ollaan oltu tyytyväisiä. Hän oli älyllisesti niitä nuoruuden ihailijoita kiinnostavampi mikä sai jutun jatkumaan..
Kyllä vaan. Olin nätti elovenatyttö, hymyileväinen. Turussa liikkuessani useampikin sanoi, että en ainakaan oo turkulainen... miten niin? No kun turkulaiset naiset on kauniita... ja ylpeitä. Sä kaunis mut ystävällinen
Kyllä ihastuttiin. Ja oikeastaan vieläkin vaikka olen jo 40. Kun erosin ex miehestäni, sain kuulla viideltä eri hänen tai meidän yhteiseltä ystävältä että ovat olleet ihastuneita tai rakastuneita minuun kaikki ne vuodet. Kaksi näistä on varattuja eikä ole jättämässä tietääkseni vaimojaan. Hämmentävää. Omalla kohdallani luulen että olen iloinen ja avoin luonne ja ystävällinen kaikille. Ehkä helposti lähestyttävä ja jonkinlainen karisma. Olen myös edelleen nätti ja hoikka vaikka ei enää kaupungilla samalla tavalla tulla iskemään eikä nuoret komeat miehet kuolaa perään. Olen miettinyt myös ulkonäköä että olen tai olin naapurintyttömäisen nätti ja ehkä siksi miehet kokevat minut mahdollisempana kuin vaikka missin tai mallin.
Kun olin joku 12-15v, niin silloin yritettiin iskeä kadulla ja julkisissa kulkuvälineissä. Autot tööttäilivät ja ihan aikuiset miehet hymyilivät ja tulivat juttelemaan. Joku yritti heti tulla viereen jos istuin missä tahansa. Oman ikäiset pojat eivät huomioineet.
Lukiossa n 16 vuotiaana kiusattiin ja haukuttiin läskiksi, oli nollarin alkua niin ihan normaalikokoinen tyttö kuten minä oli ihan hirveä läski. Minua kiusasi luokkani pojat, myös ne kenestä huomasi että oli ihastuneita, mutta oli painetta kiusata kun muutkin kiusasi.
Siitä edespäin ei ole ollut oikein ihailijoita. Kukaan ei huomioi missään tai tule juttelemaan, harvemmin edes baarissa. Joskus joku kännikala tai sekakäyttäjä huutelee jotain.
Minuun on ollut aikuisena ihastunut oikeasti nykyisen mieheni lisäksi kaksi miestä ja yksi nainen.
Se on aika vähän kun suositummalla kaverillani on näitä ihastuneita ihan viikoittain, se on ihan normipäivä.
Ja ei se siitä ole, etten vaan huomaa. Mies kyllä tekee kiinnostuksensa tiettäväksi ihan aina, jos on ihastunut. Näköjään se yksi nainenkin.
Minulla on syynä tuohon varmaan painoni, joka keikkuu siellä normaalin yläpäässä. Se nyt vaan on monelle turn off. Minulla ei myöskään ole pitkiä hiuksia enkä ole mikään ilopilleri :)
Nää voisi muuttaa ja ihan mielenkiinnosta katsoa muuttuuko mikään.
Kyllä kai. Ainakin jokapaikassa oli riesaksi asti seuraan lyöttäytyjiä, ja kaduilla perään viheltelijöitä. Joillekin joutui tosi tylystikin sanomaan, ettei kaivannut ulkopuolista seuraa, vaan halusi olla ihan niiden omien kavereiden kanssa. Olen myös aina itse valinnut poikaystäväni, eikä kukaan ole koskaan kieltäytynyt. Nuorena en tajunnut että tässä olisi ollut mitään poikkeuksellista, ja oletin että kaikilla on samoin. Sen kun ottaa mitä haluaa. En ajatellut asiaa sen pidemmälle. Mieheni tapasin ollessani 22v. Ollaan oltu yhdessä nyt jotain 17 vuotta. En tiedä missä vaiheessa muiden ososittama kiinnostus loppui, tai loppuiko ylipäätään. En juuri käy missään ilman miestäni. Kotona viihdytään paljon, ja omien ystävien seurassa. En tiedä huomioisiko kukaan jos yksin lähtisin vaikka baariin. Luultavasti ei.
Salaa kadehdin niitä ystäviäni ja yleensä naisia, jotka saavat olla ihan rauhassa miesten ystävälliseltäkin kiinnostukselta. Miesten kiinnostus tuntuu sellaiselta peliltä, josta he saavat jännitystä ja energiaa arkeensa ja testailevat viehätysvoimaansa. Aina on joku, joka flirttailee, hakee katsekontaktia, tulee juttusille ja haluaa tutustua. Tuo on tavallaan ihan mukavaa, imartelevaa ja kohteliasta, mutta oikeasti aika kuluttavaa. En haluaisi lähteä mukaan tuollaiseen peliin, jossa minusta imetään jonkin aikaa ihastumisenergiaa. En halua ystävystyä miesten kanssa.