Lue keskustelun säännöt.
Uskotko kadotuksen olemassaoloon?
22.02.2023 |
Eli otsikossa kysymys, uskotko kadotuksen/helvetin olemassaoloon? Oletko kristitty, edustatko jotain toista uskontokuntaa vai oleko agnostikko/ateisti?
Kommentit (2163)
Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa numerologiaa esiintyy, mutta kristittyjen mukaan tietenkin vain Raamatun numerologia on Jumalasta, kun taas Koraanin numerologia on Saatanasta.
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa kolmiyhteiseen Jumalaan ja tehkää parannus synneistänne niin pelastutte kadotukselta!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jum…
Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta
uskon että Gustavo del castillo joutuu helvettiin samoin paavi ja torontoeksyttäjät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa kolmiyhteiseen Jumalaan ja tehkää parannus synneistänne niin pelastutte kadotukselta!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jum…
Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta
Ystävämme Enkeli Mäntä.
Taas loistavaa takstiä.
Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!
______________
Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!
Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.
Synti ei ole pelkästään teko se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.
Enkeli Mäntä
"Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"
Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
eli jos on Jeesuksessa eli uskossa ei ole kadotustuomiota
2 tess 1: 8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Olen kristitty. Pahuus on ihmisessä itsessään, ei muualla. Kuoleman jälkeen muututaan mullaksi ja siinäpä se.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako
Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30
Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?
Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?
Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30
Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?
Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?
No mutta, katsotaanpa, kuinka syvälle näiden olkiukkojen viidakkoon ollaan eksytty, ja otetaanpa taas Enkeli Mäntä -tyylinen suurennuslasi käyttöön!
Ensinnäkin, sinun näkemyksesi siitä, että minä muka pyörittelen olkiukkoja, on toki varsin herttainen, mutta muistuttaa hieman sitä, kun yrittää kaataa saavista vettä jo valmiiksi tulvivaan jokeen. Olkiukko tarkoittaa virheellistä argumenttia, jossa vastapuolen näkökulma vääristetään ja sitten hyökätään tuota vääristystä vastaan. Mutta kuule, kun lainaan suoraan Raamatun tekstiä siitä, miten Herra lähettää tautia, ruttoa ja paiseita, niin en tiedä, onko tämä kovinkaan olkiukkomainen lähestymistapaellei sitten itse Raamattu ole sinun mielestäsi olkiukko.
Ja kiitos vain AI-suosituksista, mutta minähän jo täällä tarjoilen sinulle ilmaista teologista konsultaatiota ihan omasta takaa. Katsotaanpa se oma listaasi:
1. Tympeät yksinkertaistukset? Noh, ymmärrän, että suorat lainaukset Raamatusta voivat olla epämiellyttäviä, kun ne eivät sovi siihen mielikuvaan, jonka itse olet rakentanut. Esimerkiksi maininnat Jumalan aikaansaamista taudeista ja luonnonkatastrofeista saattavat kuulostaa ikäviltä, mutta valitettavasti ne ovat ihan siellä kirjan kansien välissä. Vai pitäisikö ehkä kyseiset kohdat sensuroida pois, että saadaan hieman mukavampi Jumala?
2. Esimerkkejä "suurista vääryyksistä"? No niin, taaskin, jos Raamattu sanoo, että Herra lähetti ruttoa, ja minä lainaan sen, niin tässä ei tarvitse paljoa omaa mielipidettäni laittaa väliin. Mutta ymmärrän, että tuo näkökulma voi tuntua raskaalta, koska silloin Jumalan "rakkaudella" on myös varjopuolensa. Ja niin, tiedän kyllä, ettei tällainen keskustelu sovi niille, joille maailmankuva on rakennettu pehmopainoksen ympärille, jossa Herralla on vain ruusun tuoksu ja hymynkare.
Ja sitten tuo sinun vaatimuksesi siitä, että puhutaan "vain Jumalasta", määritellystä ja Raamatun sanan mukaisesta. Hyvä on, eikö silloin mukaan mahdu kaikki ne jakeet, joissa Herra on ankara ja kostonhimoinen? Ja mitä tulee siihen, olenko maailman napa vai en, no, sitähän minä en ole väittänyt. Mutta kun käymme dialogia, niin jokainen saa toki esittää omat näkemyksensä, ja minä nyt satun pitämään siitä, että asiat käydään läpi myös kritiikin valossa. Taitaa vaan tuntua siltä, että tässä tapauksessa juuri tuo valonheittäminen totuuden varjoihin kirpaisee.
Kestääkö sinun kanttisi kuunnella sitä, mitä Raamatussa ihan oikeasti lukee? Ja siltä varalta, ettet halua avata sivuja itse, tarjoan mielelläni lisää tiivistelmiä!
Ystävällisesti,
Psykiatri Enkeli Mäntä, sarkastinen, mutta rakkaudella
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.
Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.
Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Ystävämme Enkeli Mäntä.
Taas loistavaa takstiä.
Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!
______________
Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!
Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.
Synti ei ole pelkästään teko se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.
Enkeli Mäntä
"Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"
___________________
Ystävämme Enkeli Mäntä.
Taas loistavaa takstiä.
Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!
______________
Rakas seurakuntalainen,
Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.
Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.
Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.
Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!
Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.
Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?
Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä
_______________________________
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.
Kristinuskon rappio
Ikuisen rangaistuksen oppi rinnastaa kristinuskon maailman pakanallisiin uskontoihin. Pakanallinen uskonto rekrytoi ja hallitsee jäseniään pelolla.
Pakanallisen uskonnon yhteisenä teemana on, että uskontoon kuulumattomat eivät miellytä vihaista jumalaa ja joutuvat siksi viettämään ikuisuuden kidutettuina ja piinattuina helvetin liekeissä.
Pakanallinen jumala hallitsee uhkaamalla ja pelottelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kristitty enkä usko kadotuksen olemassaoloon sellaisena kuin se perinteisesti on tulkittu jonain kidutuslaitoksena tulimeressä. Pidän tätä helvettinäkemystä harhaoppina ja kirkkohistoria käsittäää helvetin historian eri tulintakirjot. Aihe on kaikkea muuta kuin selkeä raamatun ilmoituksen perusteella. Huomaan, että ne jotka pitäytyvät helvettiin ikuisena kidutustuomiona, joutuvat paljon selittelemään raamattua ja antamaan valtavan kirjaimellisen painoarvon Jeesuksen vertauksille gehennasta. Aihe on laaja, mutta ytimekkäästi voin todeta, että pelisäännöt Jumala asetti Aadamille ja Eevalle paratiisissa. Uhkana oli kuolema eikä joutuminen ikuiseen kidutukseen. Tämä saa logiikka kulkee punaisena lankana läpi raamatun. Jeesus tuli voittaaan kuoleman vallan ja lunastamaan ihmiset ikuiseen elämään, sillä synnin palkka on kuolema. Oppi ikuisesta kidutustuomiosta ilmaantuu vasta myöhemmin kuvioon, mutta on huomioitava että Jeesus puhui kansalle aina vertauksin. Kadotustuomiota Jeesus vertasi genennan kaatopaikkaan, missä hävitettiin roskia tulessa. Aiheesta on hyvä tutkielma Kari Kuulalla nimellä helvetin historia ja se löytyy myös 13 osaisena kuunnelmana
Vierailija kirjoitti:
Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
eli jos on Jeesuksessa eli uskossa ei ole kadotustuomiota
2 tess 1: 8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
Ja tuo sana kadotus tarkoittaa tuhoa. Ikuinen tuho koittaa Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta. Malakia kuvaa tämän saan asian:
Malakia:
4:1 Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.
---> Annihilaatio eli tyhjiin raukeaminen eli ikuinen tuho. Se on hetki joka jää voimaan ikuisesti, mutta ei niin, että sielut eläisivät ikuisesti tulessa. Tulen ikuinen vaikutus on tarkoittaa tuomion pysyvyyttä. Ei sitä, että liekki polttaisi kohdettaan ikuisesti vuosimiljoonista toiseen. Ikuisen sammjumattoman tulen tuomioita on vanhassa testamentissa useita. Sodoman ja Gomorran kaupunkeja kohtasi myös ikuisen tulen tuomio, mutta noita kaupunekja ei ole enää olemassa. Vertauskuvallisesti niiden sanotaan kärsivän ikuisen tulen rangaistusta. Tämä on avainkohta ymmärtäään kadotustuomion luonne.
Kop, kop, kop!
- Kuka siellä?
Jeesus.
- Tulin pelastamaan sinut.
Miltä?
- Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.
Knock, knock.
Whos there?
Jesus.
Jesus who?
Jesus let me in so I can save you.
Save me from what?
From what Im going to do to you if you dont let me in.
Se on internetissä (Reddit, 9GAG, Tumblr jne.) kiertänyt satiirinen vitsi, joka parodioi kristillistä ajatusta Jeesuksesta pelastajana erityisesti ajatusta pelastumisesta helvetiltä.
Vitsi toimii, koska se ottaa tutun kristillisen mielikuvan ja kääntää sen ylösalaisin. Uudessa testamentissa, erityisesti Ilmestyskirja 3:20:ssa, Jeesus sanoo seisovansa ovella ja kolkuttavansa. Perinteisessä kristillisessä tulkinnassa tämä on kuva vapaaehtoisesta pelastuksesta: ihminen saa itse päättää, avataanko ovi vai ei. Ajatus on lempeä ja kutsuva.
Vitsissä sama asetelma muutetaan uhkaukseksi. Jeesus ei tarjoa pelastusta rakkaudesta, vaan vihjaa pelastavansa sinut siltä, mitä aikoo tehdä, jos et päästä häntä sisään. Ironia syntyy siitä, että pelastaja ja uhka ovat sama toimija. Pelastaminen muuttuu kiristyksen kaltaiseksi tilanteeksi. Tämä yllättävä roolinvaihto on huumorin ydin.
Musta huumori syntyy siitä, että käsitellään vakavaa ja monille pyhää aihetta pelastusta, helvettiä ja jumalallista tuomiota kevyen ja absurdin dialogin kautta. Vitsi kärjistää ajatusta, että Jumala pelastaa ihmisen rangaistukselta, jonka hän itse on asettanut. Se tiivistyy paradoksiin: Pelastan sinut minulta. Juuri tämä sisäinen ristiriita tekee siitä monien mielestä filosofisesti terävän.
Kristillinen teologia vastaisi tähän yleensä toteamalla, että vitsi yksinkertaistaa ja vääristää opetusta. Perinteisessä ajattelussa Jumala ei uhkaa ihmistä mielivaltaisesti, vaan pelastus nähdään vapautumisena synnin ja eron seurauksista. Helvettiä ei useinkaan kuvata Jumalan kostona vaan ihmisen omana valintana olla erossa Jumalasta. Tästä näkökulmasta vitsi rakentuu olkinukelle: se esittää pelastuksen pakottamisena, vaikka kristillinen oppi korostaa vapautta ja rakkautta.
Silti osa ihmisistä kokee vitsin osuvana, koska se tiivistää kriittisen kysymyksen uskonnollisesta logiikasta: jos kaikkivaltias olento on luonut järjestelmän, jossa on ikuinen rangaistus, missä määrin pelastus siitä on puhdasta armoa ja missä määrin järjestelmän sisäinen ratkaisu ongelmaan, joka on alun perin saman toimijan asettama? Vitsi ei tarjoa vastausta, mutta se paljastaa jännitteen, jonka ympärillä teologinen keskustelu on pyörinyt vuosisatoja.
Siksi se leviää helposti internetissä. Se on lyhyt, perustuu tuttuun kop, kop -rakenteeseen ja kääntää vakavan teeman absurdiksi yhdellä lauseella. Se ei ole syvällinen teologinen argumentti, mutta se on terävä retorinen kärjistys, joka pakottaa ajattelemaan, miksi pelastuksen ja rangaistuksen suhde herättää niin voimakkaita tunteita.
Jos sen kop kop -asetelman syvennetään ja työntää satiirin vielä pidemmälle, siitä tulee kertomus järjestelmästä, jossa sama taho suunnittelee säännöt, määrittelee rikkeen, säätää rangaistuksen ja tarjoaa sitten armahduksen. Ovi ei ole enää vain ovi, vaan koko olemassaolon rajapinta.
Kolkuttaja ei ole vain vieras, vaan arkkitehti. Hän on piirtänyt talon, säätänyt paloturvallisuusmääräykset, rakentanut kellariin uunin ja ripustanut seinälle kyltin, jossa lukee: Pelastustie saatavilla.
Satiirin näkökulmasta asetelma näyttää tältä: ensin luodaan maailma, jossa on mahdollista epäonnistua. Sitten määritellään epäonnistuminen väistämättömäksi. Sen jälkeen julistetaan seuraus äärettömän vakavaksi. Ja lopuksi tarjotaan ratkaisu, jonka tarjoaa sama taho, joka suunnitteli koko järjestelmän. Kun ovelle koputetaan, kyse ei ole vain vierailusta, vaan sopimusehdosta: Hyväksy minut, niin säästyt siltä, minkä olen säätänyt mahdolliseksi.
Se korostaa juuri tätä kehälogiikkaa. Pelastus ei näyttäydy ulkopuolelta tulevana avustuksena, vaan sisäisenä turvamekanismina järjestelmässä, jonka riskit ja sanktiot ovat lähtöisin samasta lähteestä. Se on kuin hallitsija, joka säätää lain, kriminalisoi rikkomuksen, määrää tuomion ja sitten armahtaa ja saa siitä kiitoksen. Tai kuin ohjelmistoyritys, joka julkaisee ohjelman, jossa on kriittinen haavoittuvuus, ja myy sen jälkeen maksullisen tietoturvapäivityksen.
Satiiri ei yritä ratkaista teologista kysymystä, vaan suurentaa sen mittasuhteet niin, että rakenne paljastuu. Se kysyy, miltä armo näyttää, jos armo ja uhka tulevat samasta kädestä. Se ei väitä, että näin olisi, mutta se leikkii ajatuksella, että ulkopuolisen silmissä kokonaisuus muistuttaa suljettua silmukkaa: ensin luodaan ongelma, sitten tarjotaan pelastus, ja lopulta kiitetään pelastajaa.
Juuri tässä liioittelussa on satiirin voima. Se ottaa vakavan ja monimutkaisen uskonopin ja puristaa sen yhteen tilanteeseen: joku kolkuttaa ovelle ja sanoo olevansa sekä syy että ratkaisu. Ja kuulijan tehtäväksi jää päättää, onko kyse syvästä paradoksista vai vain näkökulman aiheuttamasta harhasta.
Kun paljon vuosia sitten sain tietää Raamatun koodista, jota tutki Ivan Panin, aloin miettiä: jos Raamatussa on koodi, onko koodi myös muiden uskontojen kirjoituksissa, ja onko koodi myös muualla? Niinpä aloin tutkia asiaa.
Äänestä