En ymmärrä miten voidaan väittää että joku HALUAA lapsensa olevan adhd ja runnoo tämän diagnoosin väkisin läpi lääkärissä. Miksi kukaan haluaisi
Kalliita lääkkeitä (aamulääke, tasaava koulun jälkeen, melatoniini illalla), lastensuojeluilmoituksia , vaikeuksia koulussa, vaikeuksia harrastuksissa..
Emme me ole etuoikeutettuja vaan kirottuja.
Kommentit (80)
Eikö ihmiset nykyään halua ennemmin itselleen näitä diagnooseja kuin lapselleen? Tuntuu että joka toisella on nyt yhtäkkiä aikuisena diagnosoitu adhd.
Vierailija kirjoitti:
Kai se on helpompi ajatella että lapsi on sairas, kuin että lapsi on tyhmä/laiska/paha.
Miksi ihmeessä kuvittelet ADHD lapsen olevan sairas tai tyhmä/laiska/paha? Diagnoosilla tai ilman?
Outo asenne.
äiti saa sillä sääliä ja huomiota, jota se kaipaa
Miksikö kuvittelee. Niin sen takia kun viinaa ja tupakkaa on kuulemma ok vetää raskaana. Miksiköhän tosiaan sitten kuvitellaan noita haluttavan. Toiset meistä ei ymmärrä mutta kun syyllistää ei saa eikä sanoa ettei kannata raskaana ollessa vetää kaikkea paskaa itseensä.
No nytkö nämä tietokoneet ja kännykät sun muut laitteet on myös vanhempien syytä, että tänä päivänä kaikki on netissä??
Jopa kouluissa on siirrytty tähän "nykyaikaan".
Oikeastikko vanhemmat ottavat nuorilta puhelimet ja läppärit aina pois, kun on kulunut se "pari tuntia" ruutuaikaa. Eikö olis sitten parempi, että alaikäsiltä kiellettäisiin kokonaan älylaitteet?
Me ei eletä enää sitä aikaa, kun ei ollut vielä älylaitteita.
Minäkin lapsuuden ja nuoruuden juoksin vapaa-ajalla pitkin peltoja ja mettiä. Kuka sitä enää tänäpäivänä tekis...ainoastaan joku joka oikeasti asuu keskellä metsää kaikesta, tai sitten ei.
Mutta sopii hyvin kyllä mulle, että luovutaan tästä nykypaskasta ja siirrytään taaksepäin aikaan ennen näitä huvituksia.
Mutta en ota siitä syytä niskoilleni, että tähän on tultu ja kaikilla on nykyään ne puhelimet kourasssa koko ajan!!
Vierailija kirjoitti:
Se on muotia, siksi. Kaikkien lapsilla on nykyisin jotain adhd, add, nepsy
Kultaisella 1980-luvulla noita ilmiöitä ei ollut edes olemassa eikä lapsille syötetty samalla tavalla mömmöjä. Peruskoulussa oli tasokursseja ja ne hankalimmat tapaukset ohjattiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ennen se tarkisten opettajan homma oli sikäli palkitseva että siitä pääsi täydelle työeläkkeelle 55-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että omassa ikäluokassani (30+) hakeutuu naisia ADHD-tutkimuksiin. Monet näistä ovat sellaisia, joiden kanssa olen opiskellut tai jopa käynyt koulua lapsena tai teininä. Nyt puhutaan ihmisistä, jotka ovat käyneet hyvän lukion (pääsyraja yli 9), kirjoittaneet hyvät paperit, opiskelleet maistereiksi...
On päivänselvää, että todella monella on nykyään vaikeuksia keskittyä. Ihan oikeasti itseänikin nyppii, kun olen tässä AV:lla kirjoittelemassa ja seikkailemassa ketjusta toiseen, kun saman ajan voisi käyttää kirjan lukemiseen.
Keskittymiskyky. Itsekontrolli. Kaksi isoa asiaa, joiden puute haittaa monen elämään. Ongelma on todellinen ja siitä pitää puhua. Ilman keskittymiskykyä ja itsekontrollia kaikki on vaikeaa, lapsilla koulussa, aikuisilla töissä. Mutta emmehän me kaikki ole neuroepätyypillisiä.
Kyllä, se keskittymiskyky on nykyihmisiltä kadonnut informaatioähkyn, älykännyköiden ja silpputöiden takia. Kun aina pitää olla saatavilla, puhelin pilpattaa milloin wilmaviestiä, verkkopankkia, sähköpostia, whatsappia jne., muistettavia asioita töissä ja kotiarjessa on se miljoona, työpäivätkin on täynnä jatkuvia keskeytyksiä palavereineen ja kaiken maailman työaikakohdennuksineen jne. ja illalla vielä selaa somea niin keskittyminen vaan katoaa. Tästä on ihan tehty tutkimuksiakin. Ja kyllä, itsellä ihan sama ongelma. Se alkoi lasten myötä, sitä ennen hommat pysyi balanssissa, mutta lasten myötä lisääntynyt metatöiden ja toisaalta keskeytysten määrä sai homman leviämään käsiin. Somesta luopuminen olisi toki varmasti oivallinen askel toipumisen tiellä, mutta vielä sitä ei ole tullut otettua...
Voisikohan käydä myös asiallisempaa keskustelua ADHD:stä, koska ne tuntuvat lisääntyvän koko ajan. Muistan omasta lapsuudestani, että luokalla saattoi olla yksi tai ei yhtään sellaista lasta, joka nykyisin saisi diagnoosin. Silloin heitä pidettiin vain ilkeinä.
Viime aikoina on nostettu esiin äidin riittämätön D-vitamiinin saanti raskauden aikana, koska ADHD on monta kertaa yleisempi mm-lapsilla.
Sen saisi selville, kun tilastoitaisiin syntymäkuukauden mukaan diagnoosit. Tilastoissa näkyy kyllä monia asioita syntymäkuukauden mukaan, kuten älykkyys, lapsen koko ym.
Ehkä meillä Suomessa on ilmasto-olosuhteiden takia viellä suurempi todennäköisyys senkin vaikuttaa. Vaikka luulisi, että entisaikaan noihin vaikutti tietysti ravinnon huonompi saatavuus keväisin, kun ruokavarastot olivat lopussa, ja äidit kärsivät liian vähästä tai huonosta ravitsemuksesta.
Mielenkiintoinen oli myös yhden brittitutkijan aika laaja tutkimus aivojen virhesignaaleista. Esim. aivojen kipukeskuksesta voi lähteä väärä tieto kivusta, ja ihminen todella sen kokee, vaikka tutkimuksissa ei mitään vikaa löydetä ko alueella. Tälläisia sairauksia voisi olla esim. Fibromyalgia.
Hän mainitsi myös ADHD:n tutkimuksessaan.
Vierailija kirjoitti:
No nytkö nämä tietokoneet ja kännykät sun muut laitteet on myös vanhempien syytä, että tänä päivänä kaikki on netissä??
Jopa kouluissa on siirrytty tähän "nykyaikaan".Oikeastikko vanhemmat ottavat nuorilta puhelimet ja läppärit aina pois, kun on kulunut se "pari tuntia" ruutuaikaa. Eikö olis sitten parempi, että alaikäsiltä kiellettäisiin kokonaan älylaitteet?
Me ei eletä enää sitä aikaa, kun ei ollut vielä älylaitteita.
Minäkin lapsuuden ja nuoruuden juoksin vapaa-ajalla pitkin peltoja ja mettiä. Kuka sitä enää tänäpäivänä tekis...ainoastaan joku joka oikeasti asuu keskellä metsää kaikesta, tai sitten ei.
Mutta sopii hyvin kyllä mulle, että luovutaan tästä nykypaskasta ja siirrytään taaksepäin aikaan ennen näitä huvituksia.
Mutta en ota siitä syytä niskoilleni, että tähän on tultu ja kaikilla on nykyään ne puhelimet kourasssa koko ajan!!
Mun oma henkilökohtainen nettiaddiktio on kyllä lähtöisin teiniajoilta kohta 20v takaa, kun asuttiin siellä perämetsässä eikä ollut. muuta mielekästä tekemistä tai tapoja kommunikoida kavereitten kanssa kuin netti ja kännykkä. Kyllä, lähetin sen 1000 tekstaria kuussa ja selasin nettiä ihan niin paljon kuin vanhemmat antoi luvan perheen yhteistä konetta käyttää.
No jos haluaa itse käyttää lapselle tarkoitetun lääkityksen. Siinä tapauksessa ymmärrän.
Joku videopeli ( StarRuckus) on tulossa lähiaikoina. Sillä pystyy diagnosoimaan ADHD:n 20 minuutissa normaalin 2 tunnin sijassa. Peli myös auttaa lasta esim. kognitiivissa taidoissa.
Vierailija kirjoitti:
No nytkö nämä tietokoneet ja kännykät sun muut laitteet on myös vanhempien syytä, että tänä päivänä kaikki on netissä??
Jopa kouluissa on siirrytty tähän "nykyaikaan".Oikeastikko vanhemmat ottavat nuorilta puhelimet ja läppärit aina pois, kun on kulunut se "pari tuntia" ruutuaikaa. Eikö olis sitten parempi, että alaikäsiltä kiellettäisiin kokonaan älylaitteet?
Me ei eletä enää sitä aikaa, kun ei ollut vielä älylaitteita.
Minäkin lapsuuden ja nuoruuden juoksin vapaa-ajalla pitkin peltoja ja mettiä. Kuka sitä enää tänäpäivänä tekis...ainoastaan joku joka oikeasti asuu keskellä metsää kaikesta, tai sitten ei.
Mutta sopii hyvin kyllä mulle, että luovutaan tästä nykypaskasta ja siirrytään taaksepäin aikaan ennen näitä huvituksia.
Mutta en ota siitä syytä niskoilleni, että tähän on tultu ja kaikilla on nykyään ne puhelimet kourasssa koko ajan!!
No todellakin vanhemman tehtävä on rajoittaa lapsen nettiaikaa. Kenen tehtävä se on, jos ei vanhemman? Kuka ne laitteet ja liittymät lapselle on ostanut?
Aina ei voi huutaa jotain muuta hoitamaan tympeää hommaa. Täytyy tehdä itse.
Niiden lasten "vanhemmat" haluaa apteekista piriä itselleen
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että omassa ikäluokassani (30+) hakeutuu naisia ADHD-tutkimuksiin. Monet näistä ovat sellaisia, joiden kanssa olen opiskellut tai jopa käynyt koulua lapsena tai teininä. Nyt puhutaan ihmisistä, jotka ovat käyneet hyvän lukion (pääsyraja yli 9), kirjoittaneet hyvät paperit, opiskelleet maistereiksi...
On päivänselvää, että todella monella on nykyään vaikeuksia keskittyä. Ihan oikeasti itseänikin nyppii, kun olen tässä AV:lla kirjoittelemassa ja seikkailemassa ketjusta toiseen, kun saman ajan voisi käyttää kirjan lukemiseen.
Keskittymiskyky. Itsekontrolli. Kaksi isoa asiaa, joiden puute haittaa monen elämään. Ongelma on todellinen ja siitä pitää puhua. Ilman keskittymiskykyä ja itsekontrollia kaikki on vaikeaa, lapsilla koulussa, aikuisilla töissä. Mutta emmehän me kaikki ole neuroepätyypillisiä.
Toisaalta on myös niin, että ollaan Gaussin käyrällä keskittymiskyvyn suhteen, ja nykymaailma vaatii ihan eri tavalla projektinhallintaa kuin työelämä vaikkapa muutama vuosikymmen sitten. Olen yksi noita aikuisena diagnosoituja kympin tyttöjä. Aina kamat hukassa, melkein jäi lakki saamatta kun oli vaikea saada pakollisia kursseja kasaan, ja kirjoitin silti kasan laudatureja. Minun kaltaiseni ihminen ei varmaan tarvitsisi ADHD-lääkkeitä, jos työelämässä olisi sihteerejä (ja ehkä suorittavassa työssä pärjäisin myös, mutta kun menin tyhmänä tekemään tuon tohtorintutkinnon). Asiatuntijatyössä, jossa lisäksi saa olla kopiokoneen korjaaja, sihteeri, kirjanpitäjä ja kanslisti, web-designerista ja kääntäjästä puhumattakaan, pallot tippuu.
Me ei kaikki olla neuroepätyypillisiä, mutta moni asia työelämässä (ei siis vain älylaitteilla) tekee ominaisuuksista, jotka aiemmin olivat vaan feature, flaw'n.
Siksi, että kaikki sekoilu voidaan laittaa diagnoosin piikkiin ja jättää kasvattamasta.
Mä runnoin omalla kohdalla jotta saan huumeita apteekista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muotia, siksi. Kaikkien lapsilla on nykyisin jotain adhd, add, nepsy
Kultaisella 1980-luvulla noita ilmiöitä ei ollut edes olemassa eikä lapsille syötetty samalla tavalla mömmöjä. Peruskoulussa oli tasokursseja ja ne hankalimmat tapaukset ohjattiin tarkkailuluokalle tai apukouluun. Ennen se tarkisten opettajan homma oli sikäli palkitseva että siitä pääsi täydelle työeläkkeelle 55-vuotiaana.
MBD?
Vierailija kirjoitti:
On se ihan mahdolllista.
Onhan se helpompaa niin kasvatuksellisesti kuin oman itsetunnon kannalta, että voi syyttää jotakin muuta (tässä AHDHta) kuin itseään kakaransa huonosta käytöksestä. Aina voi toivoa, että napit nupissa rauhoittaa hirviön.
Ja nythän on sitten vielä muotia, että jokaisella trendikkäällä aikuisella on ihan ikioma AHDH diagnoosi jota voi käyttää tekosyynä tarvittaessa.
Katsos, joillekin on liian vaikeaa myöntää totuutta ja ruveta hommiin asioiden korjaamiseksi.
Mun lapsella on tutkittu nepsyoireilua ja voin sanoa että tämä ei ole helppoa. Ensinnäkään lapsi ei ole ihan normilapsi joten vääntöä on enemmän kuin "tavallisten" lasten kanssa. Lisäksi on niitä hemmetin tutkimuksia ja terapioita, mistäs otat ajan niihin jos käyt kokopäivätöissä? Sitten pitäisi jaksaa soveltaa terapioiden oppeja kotona jne. Ja mun lapsi on vain just siinä nepsyrajalla eli oireet ovat lieviä. Itsekin voin vain kuvitella millaista olisi vakavan adhd:n kanssa.
Vierailija kirjoitti:
vanhakyynikko kirjoitti:
Erityislapsi--- erityisvanhemmat.
Glooriaa ja sädekehää rouvien iltapäiväkahvikerhoissa.
Kaikilla pitää olla jokin adhd- tai nepsydiagnoosi.
Tyhmyys ja tuhmuus ei enää nykyään riitä.
Mikähän sinun diagnoosisi on? Kitkerän katkera.
Minulla on pitkä rivi fyysisen puolen diagnooseja, mutta kitkerän katkeraa ei ole.
Jos olet lukenut tätä ketjua, olet varmaankin huomannut, että monella on samanlaisia epäilyksiä kuin minulla.
Mikä muuten mahtaa olla "kitkerän katkeran" diagnoosinumero?
Mikähän sinun diagnoosisi on? Kitkerän katkera.