Työpaikka muuttui täysin harjoitteluajan loputtua - mitä tehdä?
Olin työharjoittelussa 4 kk ja työpaikka oli ihana. Työkaverit aivan mahtavia, kannustavia ja iloisia. Sitten harjoittelu päättyi ja suureksi ilokseni tehtiin työsopimus, vieläpä vakkarisopimus. Mutta sen jälkeen koko fiilis töissä on muuttunut täysin. Kysymyksiin vastataan ivallisesti, joka asiaan puututaan, moneen kertaan saa selitellä asioita (esim. miksi joku juttu vaan ei onnistu), palaveriaikoja ei meinaa löytyä...esimerkkejä on useita.
En tajua, mitä tapahtui. Oliko niin, että työkaverit ajattelivat, että olen vaan harjoittelija, mutta kun paikka vakinaistettiin, se onkin uhka? Voin toisaalta ymmärtää tätä, mutta toisaalta valittivat koko mun harkka-ajan miten kiireisiä ovat, että luulisi avun tulevan tarpeeseen.
Nyt mietin jo, puranko itse sopimuksen koeajalla, koska en mä tälläistä työilmapiiriä halua. Harjoittelu antoi myös varmuutta omasta osaamisesta, että ehkä niitä töitä saisi muualtakin. Olen ajatellut, että ainakin hakemaan varmaan pitäisi alkaa.
Tosi kurja tilanne, kun kuvittelin päässeeni unelmatyöhön unelmatyöpaikassa.
Kommentit (49)
46 mies kirjoitti:
Veikkaan että naiset on tylyjä töissä ja vittuilevat koska olet parempi työntekijä ja nuorempi.
Olin isäni firmassa töissä ja palkkasin nuoren naisen vakituiseksi työntekijäksi kuukauden harhoittelun jälkeen. Huomasin että sille naiselle oltiin katellisia eikä oltu ystävällisiä lainkaan sen jälkeen. 40 v nais työntekijät oli ilkeitä susorastaan.
Paitsi että työkaverit ovat miehiä.
Vähän vaikuttaisi siltä että niillä kaikilla ei ole osaaminen ihan ajan tasalla, ja yrittävät peitellä sitä "kantelemalla" pomolle eli laittamalla sähköpostia sinne, ja dissaamalla sua niissä viesteissä. Voisithan esihenkilöltä kysyä, että onko tämä ihan tavallista toimintaa, että kun saa työpaikan niin sitten ruvetaan hankaliksi. Näitä työpaikan jarruja on ollut aina, näistä puhutaan johtamisen oppikirjoissa. Toki voi kyse olla myös valtapelistä, jossa yritetään ottaa uudelta luulot pois.
Tunnustan että näiden työpaikkapolitikointien vuoksi olen yrittäjä. En jaksanut sitä ainaista säätämistä ja pelleilyä, sitä kun ihmiset keskittyvät töissä ihan johonkin muuhun kuin siihen työn mahdollisimman tehokkaaseen tekemiseen. Osa ihmisistä tuntuu käyvän töissä ihan muiden juttujen vuoksi kuin sen varsinaisen työn tekemisen.
Mulle kävi noin :D Ensin olin puol vuotta määräaikaisena, ja haukuttiin edellinen työntekijä ja soitettiin pomolle kehuvia puheluja musta kuinka he toivoo että nimenomaan minä tulen siihen tilalle vakkariksi jne... (en pitänyt asiallisena tuotakaan, mutta työnkuva vastasi sitä mitä haluan niin ajattelin että ihan sama ja olivat tyytyväisiä)
No kun tulin vakkarina loman jälkeen, niin mut jätettiin yksin ihan heitteille, ihan kun tarkotuksella olis pistetty esteitä niin että työnteko oli hankalaa kun muut lomalla. Sitten yhtäkkiä kaikki mitä tein, oli väärin. Musta valehdeltiin ihan käsittämättömän uskomattomia juttuja ja yritettiin saada kaikki puolelleen jne... Ihan mitättömiinkin juttuihin puututtiin muka virheinä ja oli väliaikainen uusi esimies, joka oli kiero ja jonka suosion hän halusi, ja väitti hänelle mm. että "no kun hän on muuttunut kun hänestä tuli vakkari, hän oli ihan erilainen ennen" eikä kertonut mitään syitä miten muka olin erilainen, vaikka hän oli erilainen. :D
Käänsi kaiken päälaelleen ja käyttäytyi kun joku vihainen eläin suoraan sanottuna.
Nyt vauhtui pomo, ja on jo jonkun aikaa ollut taas ystävällisempi mua kohtaan.
Ja tollasia työntekijöitä sitten mielistellään ja paapotaan. -.- Ja joo, olen edelleen täällä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi vähän samoin, mutta sillä erotuksella että yksi vakituinen työntekijämme muuttui minua kohtaan harjoitteluajan jälkeen niin ilkeäksi että mietin oikeasti että en pysty kohta edes tekemään tuota työtä. Hänen kanssaan oli täysin mahdotonta työskennellä. Muilta ei tullut MITÄÄN negatiivista sanomista, sain asiakkailtakin hyvää palautetta. Tämä työkaveri saattoi siis päättää kesken kaiken että normaali työtapa jolla työ sujuu nopeiten ja kätevimmin onkin väärin ja huono, ja alkoi valittaa tästä suurieleisesti kaikille. Alussa repi myös pariin kertaan työvälineet käsistäni ja oli aika fyysisesti rajaton, saattoi vaan laittaa käden olalle ja alkaa puhua lässyttäen. Nyt kun mietin tuo kyllä loppui, joku varmaan valitti siitä.
Onneksi otti loparit.Onkohan meillä ollut sama työkaveri :D meilläkin oli vakkari joka oli alkuun mukava mutta muuttui vaan yksi päivä v ttumaiseksi, äkäiseksi kiroilijaksi. Teki just tuota että koki normaalit työkäytännöt "sekoittavaksi" ja saattoi vaan ottaa jotain suoraan kädestä.
Kerran veti minut sivuun ja sanoi että on huolestunut työmotivaatiostani ja siitä miten olen oppinut työn. Otti tuossa puhuttelussa esille asioita jotka eivät todellakaan kuuluneet hänelle millään tavalla ja joista olin sopinut jo esimiehen kanssa. Hän ei siis ollut esimieheni eikä minkäänlaisessa ylemmässä asemassa minuun verrattuna.
Tyypillistä vallankäyttöä. Luulen, että APnkin tapauksessa, että onkin vaikeaa kohdata se entinen harkkari tasa-arvoisena työntekijänä ja sitten pitää näyttää valtaansa eri tavoilla. Vielä jos ap avoimesti myöntää, että on halunnut oppia lisää ja valmis ottamaan harkan paikan vaikka kokemusta muuten on niin onhan tuollainen vähän pelottava työkaveri.
Joskus tosi inhottavaa nähdä, että parhaiten pärjää ne röyhkeät tyypit jotka tulee kaikkitietävinä heti uhoilemaan eikä ne jotka kivasti haluaa olla osa porukkaa.
Eikä varmaan ole naisvaltainen työpaikka. Naisethan on aina niin hyviä toisilleen ja vetävät yhtä köyttä kusipäisiä miehiä vastaan. Sano niille miehille että lopettaa sen vähättelyn ja ahdistelun.
Kiitos kaikille vastauksista, sain paljon hyvää tukea ja ajattelemisenkin aihetta. Olen kyllä ollut suht pitkään työelämässä ja vaihtelevissa tilanteissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa alan vaihtajana. Tämä antoi kyllä perspektiiviä itsellenikin uusia työntekijöitä kohtaan. Eli että siellä omassakin työpaikassa voi pinnan alla muhia jotain, mitä ei näe ja on hyvä kuunnella kaikkia herkällä korvalla.
Päätin nyt jutella tästä ensin sen naispuolisen työkaverin kanssa vähän kautta rantain, että onko hän kokenut samaa = onko tässä nyt oikeasti joku tytöttelyn ongelma. Olen sitä välttänyt, kun halua alkaa juoruilemaan tai saada valittajan leimaa.
Ehkä nyt pitäisi vaan viis välittää, mitä leimoja saa ja hoitaa vaan ronskisti asiaa asiana.
ap
Kuulostaa juurikin siltä, että harjoittelijana et ole ollut uhka vanhoille työntekijäille, mutta nyt kovapalkkaisena (?) alanvaihtajana sinut on vaikea hyväksyä vertaisjoukkoon, ja tilanne koetaan epäreiluna, ärsyttävänä tai muuten vaan halutaan varmistaa oma selusta painamalla sinua alemmas.
Kerää faktaa kaikesta sinun työsi hankaloittamisesta yms. Jos tilanne eskaloituu, sinulla on vähän kättä pidempää saatavilla. Voi myös olla, että tämä on vain alkukipuilua, mutta ehkä tosiaan kannattaa katsella muitakin työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa juurikin siltä, että harjoittelijana et ole ollut uhka vanhoille työntekijäille, mutta nyt kovapalkkaisena (?) alanvaihtajana sinut on vaikea hyväksyä vertaisjoukkoon, ja tilanne koetaan epäreiluna, ärsyttävänä tai muuten vaan halutaan varmistaa oma selusta painamalla sinua alemmas.
Kerää faktaa kaikesta sinun työsi hankaloittamisesta yms. Jos tilanne eskaloituu, sinulla on vähän kättä pidempää saatavilla. Voi myös olla, että tämä on vain alkukipuilua, mutta ehkä tosiaan kannattaa katsella muitakin työpaikkoja.
Kiitos, näin aion tehdä. Tosiaan esihenkilön kanssa juttelimme avoimesti lähtötilanteesta ja mielestäni oli tosi hyvä merkki työnantajakuvaa ajatellen, että hän sanoi, että vaikka olen alanvaihtaja, ei se tarkoita, että olisi reilua pyyhkiä pois kokonaan entinen työkokemukseni, josta tietysti on hyötyä myös nykyisellä alalla.
Sen vuoksi olikin täysi shokki, kun kuvittelin tulleeni reiluun firmaan, jossa on hyvä henki, että alkoikin ilmetä kaikenlaista pientä (tai onko aina edes pientä) kiusaa.
Tämä ketju on kyllä saanut minut ajattelemaan sitäkin, että ei ne esihenkilöt tai johto taida useinkaan yhtään edes tietää, mitä alapuolella tapahtuu. Ja että ei kannata varmaan itsekään jäädä odottelemaan mitään lampunsyttymisiä siellä, kuten eräs tässä ketjussa sanoi. Jotenkin on se toive, että esihenkilö itse ihmettelisi, että miten tuo nyt noin sanoi tms. mutta sehän on lapsellistakin minulta kyllä.
Ja palkkani on kyllä kova alalle, mutta ei sille alalle, josta vaihdoin. En ole osannut sitäkään esiin tuoda, kun eikö se vasta olisi jotenkin...kerskua nyt menneillä ansioillaan😊 Joten tietysti omalta osaltani en katso, että tilanne olisi epäreilu, teen siis lähes ilmaisen harjoittelujakson, jonka jälkeen vaihdan pienipalkkaisempaan hommaan. Mutta ymmärrän kyllä, että työkavereista se voi näyttää siltä, että valssaan vain sisään.
Vaikeita tilanteita. Kiitos todellakin, aika hassua ja hauskaa, että tilanteen ollessa päällä kyllä se Vauva, joka auttaa. Kale saisi laulaa joskus siitäkin!
Suosittelen tutustumaan ilmiöön nimeltä vahvistusharha. Tarkoittaa sitä, että tulkitset maailmaa omien ennakkoluulojesi perusteella tosiasioista välittämättä.