Lue keskustelun säännöt.
Työpaikka muuttui täysin harjoitteluajan loputtua - mitä tehdä?
22.02.2023 |
Olin työharjoittelussa 4 kk ja työpaikka oli ihana. Työkaverit aivan mahtavia, kannustavia ja iloisia. Sitten harjoittelu päättyi ja suureksi ilokseni tehtiin työsopimus, vieläpä vakkarisopimus. Mutta sen jälkeen koko fiilis töissä on muuttunut täysin. Kysymyksiin vastataan ivallisesti, joka asiaan puututaan, moneen kertaan saa selitellä asioita (esim. miksi joku juttu vaan ei onnistu), palaveriaikoja ei meinaa löytyä...esimerkkejä on useita.
En tajua, mitä tapahtui. Oliko niin, että työkaverit ajattelivat, että olen vaan harjoittelija, mutta kun paikka vakinaistettiin, se onkin uhka? Voin toisaalta ymmärtää tätä, mutta toisaalta valittivat koko mun harkka-ajan miten kiireisiä ovat, että luulisi avun tulevan tarpeeseen.
Nyt mietin jo, puranko itse sopimuksen koeajalla, koska en mä tälläistä työilmapiiriä halua. Harjoittelu antoi myös varmuutta omasta osaamisesta, että ehkä niitä töitä saisi muualtakin. Olen ajatellut, että ainakin hakemaan varmaan pitäisi alkaa.
Tosi kurja tilanne, kun kuvittelin päässeeni unelmatyöhön unelmatyöpaikassa.
Kommentit (49)
Ap, annan sullekin tämän neuvon. Kirjaa kaikki epäasiallinen ylös. Jos ovat viesteinä, tallenna itsellesi. Näin pystyt jälkikäteen todentamaan kiusaamista mikäli asiat menevät siihen. Tai jos alat vaikka epäillä itseäsi. Hae samalla uutta paikkaa. Elämä on liian lyhyt huonossa paikassa virumiseen. Toivottavasti kuitenkin tilanteesi tasoittuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota se paskapäisyys osana työtä. Työtä tehdään rahan takia ei sen takia että sillä korvataan jotain sosiaalisen elämän aukkoja. Hanki elämä ja tee työtä rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Ap, annan sullekin tämän neuvon. Kirjaa kaikki epäasiallinen ylös. Jos ovat viesteinä, tallenna itsellesi. Näin pystyt jälkikäteen todentamaan kiusaamista mikäli asiat menevät siihen. Tai jos alat vaikka epäillä itseäsi. Hae samalla uutta paikkaa. Elämä on liian lyhyt huonossa paikassa virumiseen. Toivottavasti kuitenkin tilanteesi tasoittuu!
Kiusaaminen on asia erikseen se kannattaa kirjata ylös ja reagoida kun on ihan konkreettista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää harjoittelija vaan oikea työntekijä. Nyt olet täysivaltainen yhteisön jäsen etkä peräänkatsottava. Siksi sinua kohdellaan kuin kaikkia muita.
Sehän minua tässä pelottaakin. Että tapa kohdella kaikkia on tässä yhteisössä vastailla ivallisesti, hankaloittaa toisten tehtäviä, pimittää tietoa, nälviä...Sitä juuri mietin, että en halua olla minkään valtainen jäsen sellaisessa yhteisössä.
Oman kokemuksen mukaan häiriökäytös ja sen salliminen on ihan normia suomalaisessa työssä. Jos avaat suusi olet ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Ota se paskapäisyys osana työtä. Työtä tehdään rahan takia ei sen takia että sillä korvataan jotain sosiaalisen elämän aukkoja. Hanki elämä ja tee työtä rahan takia.
Tämä asenne kyllä selittää aika paljon suomalaisesta työelämästä. Ei tarvitse edes normaaleista ihmisten kanssakäymisen kohteliaisuussäännöistä välittää.
Minä neuvon APtä täysin päinvastoin, älä anna paskapäisyyden työssä pilata elämääsi, se on aivan liian lyhyt vietettäväksi paskapäiden seurassa missään edes rahasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota se paskapäisyys osana työtä. Työtä tehdään rahan takia ei sen takia että sillä korvataan jotain sosiaalisen elämän aukkoja. Hanki elämä ja tee työtä rahan takia.
Voisin ottaa, jos työni ei olisi sen kaltaista, että siinä on välttämättä tehtävä yhteistyötä toisten kanssa. En minä töissä siis mitään sosiaalista elämää haekaan, vaan ainoastaan sujuvia työpäiviä. Siis sellaista, että saan työni tehtyä ja rahani ansaittua.
Elämä minulla on muutoin ihan kunnossa, kiitos huolenpidosta.
Ja kiitos kaikille vastanneille, hyviäkin neuvoja olen saanut, joita aion noudattaa ja lisää otan mielelläni vastaan!
ap
Mielestäni työpaikat eivät tarvitse tällaista ihme teatteria, työpaikoissa PITÄISI olla aikuisia töissä, olenkin kyllä huomannut että moni työpaikka on kuin lastentarha. Itse en voi sietää kiusaamista en henkistä enkä minkäänlaista. Sano takaisin noille jos ovat epäasiallisia. Tölvi takaisin, pa&skaa ei tarvitse ottaa niskaan keneltäkään. Töissä pitäisi saada rauhassa tehdä töitä, jos se ei joltain onnistu, hänen tulisi vaihtaa työpaikkaa. Sama koskee näitä kouluja, kiusaaja pihalle eikä kiusattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että onneksi esihenkilön kanssa menee ihan ok, mutta en todellakaan hänelle millään viitsisi kannella jostain typerältä kuulostavista asioista, kuten että Jaska ei kerro, koska hänen toimittajansa tekee asian X, Kalle puhuu puutaheinää mun asioista, joista ei tiedä mitään ja vielä päälle, jne.
Olen kautta rantain jotain sanonut, että tuntuu välillä vähän vaikealta päästä porukkaan tms. mutta sekinhän on ihan älytöntä, kun harkka-ajan kehuin, miten hieno tunnelma on.
ap
Sinänsä noi asiat kyllä kuuluu sun esimiehelle ja ovat työpaikkakiusaamista nykystandardeilla.
Mutta käytännössä tällainen menee yleensä ohi ajan kanssa, kun muutut osaksi "kalustoa". Nyt olet uusi tyttö/poika, jota nokitellaan. Jos työ ja palkka on oikeasti se unelma ja itsetuntosi ei aivan murene, niin ehkä jaksaisit työssä?
Voit toki puhua esimiehen kanssa, että tällaista sopeutumista on menossa, että et ainakaan saa paskaa niskaasi johdolta muiden sikailun takia. Kannattaa myös jättää turhat kyselyt kollegoilta pois, jos ja kun eivät halua auttaa. Vain tarpeelliset toimenpidepyynnöt ja ne tarvittaessa esimiehen kautta, jos joku jatkuvasti jättää vastaamatta pyydetyssä ajassa.
Jos saat vastaavia tai parempia töitä muualtakin, niin sitten kannattaa toki hakea työtä niin kauan kuin on itse vielä töissä. Älä koskaan irtisanoudu tai pura koeaikaa ilman uutta työtä, jollei ole aivan äärimmäinen hätä. Työttömän on tunnetusti vaikeampi saada töitä, kuin jo työssä olevan vaihtaa.
Kiitos tästä vastauksesta, täyttä asiaa. Olen tietysti miettinyt sitäkin, että olenko nyt vaan herkkähipiäinen ja tulkitsen muita ihan väärin. Onhan sekin mahdollista.
Sitä juuri olen ajatellut, että ei varmaan hyvää CVssä tee mikään koeaikapurku ja ehkä työntekijän purkua katsotaan nykyään vielä nuivemmin, eli ei pärjännyt tms.
Ehkä tosiaan kannattaa nyt vähän paksuntaa vaan nahkaa ja vähän vetäytyä eikä yrittääkään mitään tiimijuttua ja antaa itse infoa ja vetää tiimiä mukaan. Olen tehnyt sitä ajatuksella, että kun uusi tulee, on hyvä tietää, mitä hän häärää ja ohjeistaakin, jos jossain alkaa menemään pieleen. Mutta nyt taidan jättää sen puolen kokonaan esihenkilölle ja infota vain välttämättömän.
Ja eniten ehkä nyt toivon, että tämä tosiaan olisi vain joku sopeutumisvaihe!
ap
Joo, ei tosiaan pidä alkaa mitään tiimi/ryhmäjuttuja. Ne kuuluu esimiehelle. Teet vain omat työsi vähäeleisesti.
Minulle kävi vähän samoin, mutta sillä erotuksella että yksi vakituinen työntekijämme muuttui minua kohtaan harjoitteluajan jälkeen niin ilkeäksi että mietin oikeasti että en pysty kohta edes tekemään tuota työtä. Hänen kanssaan oli täysin mahdotonta työskennellä. Muilta ei tullut MITÄÄN negatiivista sanomista, sain asiakkailtakin hyvää palautetta. Tämä työkaveri saattoi siis päättää kesken kaiken että normaali työtapa jolla työ sujuu nopeiten ja kätevimmin onkin väärin ja huono, ja alkoi valittaa tästä suurieleisesti kaikille. Alussa repi myös pariin kertaan työvälineet käsistäni ja oli aika fyysisesti rajaton, saattoi vaan laittaa käden olalle ja alkaa puhua lässyttäen. Nyt kun mietin tuo kyllä loppui, joku varmaan valitti siitä.
Onneksi otti loparit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetän kans tsemppiä ja toivon/oletan että tuo loppuu aikanaan. On nyt vaan kateutta kun sait vakipaikan.
Monessa työpaikassa on huono ilmapiiri, joka selviää vasta ns. syvemmälle tasolle päästyä. Harjoittelijat saa joka paikassa eri kohtelua, kun halutaan antaa hyvä kuva yrityksestä ja "hei hei vaan onnea tulevaan."
Mutta kun on vakityöntekijä, ei jakseta enää esittää turhia.
Kyllä mä veikkaisin että se on se kun sait heti vakkaripaikan.
Itse törmäsin aikonaan kateuteen kun usean määräaikasen pätkän jälkeen sain vakipaikan "noin vain" ilman säätöjä, sovittiin vaan et sen määräaiksen jatko on vakinaisena sitten. Joku muu kun oli joutunut määräaikasuuksien aikana ihan hakemaan vakipaikkaa ja käymään haastattelun jne läpi ennenkuin sen sai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen esimiehenä törmännyt tilanteeseen. Harjoitteluaika meni mainiosti ja kehuttiin tyyppiä kovasti. Mielestäni viestitin kaikille, niin harjoittelijalle kuin tiimille, että kun näin kivasti menee niin jatketaan varmaan.
Yllätys olikin itselleni suuri kun vakinaistamisen jälkeen tiimi marisi, että yhtään ei tiedetty, että paikka on auki ja miten tämä tyyppi nyt onkin vakkari ja sitä ja tätä. Harjoittelija myös muuttui reippaasta, iloisesta ihmisestä hiljaisemmaksi, varovaiseksi ja varmistelevaksi.
Otin tiimin puhutteluun ja selkeästi kokivat uuden tulokkaan uhkaksi koskien omia toimenkuviaan ja osaamistaan. Sanoin hyvin suoraan, että ovat valittaneet viimeisen vuoden kiirettään ja nyt sitten valittavat, kun rekryttiin apua ja vielä tyyppi, jota kaikki ovat kehuneet. Sanoin, että hommat jaetaan näin ja odotan kaikilta entisen kaltaista hyvää yhteistyötä ja uuden tiimiläisen mukaan ottoa.
Ap, sun esimies ei ehkä osaa haistella tilannetta, on kiireinen, ei joka päivässä läsnä, niin mun neuvo on, että ota rohkeasti puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä veikkaisin että se on se kun sait heti vakkaripaikan.
Itse törmäsin aikonaan kateuteen kun usean määräaikasen pätkän jälkeen sain vakipaikan "noin vain" ilman säätöjä, sovittiin vaan et sen määräaiksen jatko on vakinaisena sitten. Joku muu kun oli joutunut määräaikasuuksien aikana ihan hakemaan vakipaikkaa ja käymään haastattelun jne läpi ennenkuin sen sai.
Onko oikeasti suomalainen työelämä näin kamalaa, että oikein toiset työntekijät vaativat ja toivovat sitä mieletöntä kyykyttämistä, mitä moni työnantaja tekee?
Mä olen varmaan ulalla, pitkään ollut samassa paikassa siis, mutta olen luullut, että määräaikaisuuden joskus pitkänkin jälkeen tulevat haut ja temppuradat jotta saisi vakkaripaikan on työnantajan keksintöä. Ei ole tullut mieleen, että sitä vaatiikin työyhteisö:-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kokemus. Paitsi, että vielä koeajalla oltiin mielinkielin. Kun koeaika loppui ja tuli kuukauden irtisanomisaika niin ääni muuttui kellossa. Työni onkin yhtäkkiä liian hidasta jne. Ihan kuin se irtisanomisaika estäisi mua lähtemästä jos ei työtäni tunnuta arvostavan ja kun ei ne niin nopeasti saa ketään uuttakaan niin en ymmärrä minkä nyt koki sitten muuttuneen.
Kai sinulle lomia kertyy? Etsit toisen paikan ja, sanot pomolle moro ja pidät lomat pois?
Joo on kertynyt. Ajattelin kesälomalla alkaa etsiä uutta paikkaa kun on aikaa. Ilman tiedossa olevaa uutta työtä en uskalla irtisanoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä veikkaisin että se on se kun sait heti vakkaripaikan.
Itse törmäsin aikonaan kateuteen kun usean määräaikasen pätkän jälkeen sain vakipaikan "noin vain" ilman säätöjä, sovittiin vaan et sen määräaiksen jatko on vakinaisena sitten. Joku muu kun oli joutunut määräaikasuuksien aikana ihan hakemaan vakipaikkaa ja käymään haastattelun jne läpi ennenkuin sen sai.
Onko oikeasti suomalainen työelämä näin kamalaa, että oikein toiset työntekijät vaativat ja toivovat sitä mieletöntä kyykyttämistä, mitä moni työnantaja tekee?
Mä olen varmaan ulalla, pitkään ollut samassa paikassa siis, mutta olen luullut, että määräaikaisuuden joskus pitkänkin jälkeen tulevat haut ja temppuradat jotta saisi vakkaripaikan on työnantajan keksintöä. Ei ole tullut mieleen, että sitä vaatiikin työyhteisö:-(
Tuskin sitä työyhteisö muuten vaatii, mutta jos joku on joutunut ns. temppuradan läpi käymään, niin herättää ilmeisesti närää jos tilanne muuttuu eikä temppurataa vaaditakaan enää.
Ihmiset ei oikein pidä siitä jos joku pääsee jossain helpommalla kuin itse pääsivät.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi vähän samoin, mutta sillä erotuksella että yksi vakituinen työntekijämme muuttui minua kohtaan harjoitteluajan jälkeen niin ilkeäksi että mietin oikeasti että en pysty kohta edes tekemään tuota työtä. Hänen kanssaan oli täysin mahdotonta työskennellä. Muilta ei tullut MITÄÄN negatiivista sanomista, sain asiakkailtakin hyvää palautetta. Tämä työkaveri saattoi siis päättää kesken kaiken että normaali työtapa jolla työ sujuu nopeiten ja kätevimmin onkin väärin ja huono, ja alkoi valittaa tästä suurieleisesti kaikille. Alussa repi myös pariin kertaan työvälineet käsistäni ja oli aika fyysisesti rajaton, saattoi vaan laittaa käden olalle ja alkaa puhua lässyttäen. Nyt kun mietin tuo kyllä loppui, joku varmaan valitti siitä.
Onneksi otti loparit.
Onkohan meillä ollut sama työkaveri :D meilläkin oli vakkari joka oli alkuun mukava mutta muuttui vaan yksi päivä v ttumaiseksi, äkäiseksi kiroilijaksi. Teki just tuota että koki normaalit työkäytännöt "sekoittavaksi" ja saattoi vaan ottaa jotain suoraan kädestä.
Kerran veti minut sivuun ja sanoi että on huolestunut työmotivaatiostani ja siitä miten olen oppinut työn. Otti tuossa puhuttelussa esille asioita jotka eivät todellakaan kuuluneet hänelle millään tavalla ja joista olin sopinut jo esimiehen kanssa. Hän ei siis ollut esimieheni eikä minkäänlaisessa ylemmässä asemassa minuun verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus. Se on tosi syvällä työyhteisöissä. Jos jollekin tulee hyvää osalleen sitä kadehditaan. Koetaan että sait vakityöpaikan liian helposti. Lisäksi ollaan hyvin roolien takana. Kasvokkain voidaan olla tosi maireita ja selän takana haukutaan kilpaa. Todennäköisesti tämä uusi ynseys on ensimmäinen rehellinen/ peittelemätön tunnereaktio kollegoiltasi.
Näin toimivat suomalaiset naiset.
No naisia on tiimissä 1 mun lisäksi, hänen kanssaan menee tällä hetkellä parhaiten. Kyllä se on nimenomaisesti miehet, jotka ivailevat, puhuvat päälle, vääntelevät asioita ja kyselevät samoja asioita, joille en mahda mitään, uudelleen laittaen esimiehet meileihin. Lisäksi vitkuttavat asioita, jotka ovat heidän takana, eivät kutsu palaveriin jne.
Mutta tuo sitten varmaan on totta, että ensimmäinen reaktio olikin, että olen ihan turha ja kyllä he miehet nämä hommat hoitaa. Voi olla, että kokemusta mulla on enemmänkin kuin heillä, vaikka harkan paikalle tulinkin, koska paikka kiinnosti. Mä en itse ole tarkka titteleistä tai vastaavista.
Sitä hämmästelen, että olinkin näin naiivi ja nyt harmittaa ja surettaa. Ja ajattelee, että sama kai se olisi ehkä sitten muuallakin vastassa.
ap
Yllättävää. Olin ihan varma että olet jossain työssä jossa vain naisia. Näin sitä voi ihminen erehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus. Se on tosi syvällä työyhteisöissä. Jos jollekin tulee hyvää osalleen sitä kadehditaan. Koetaan että sait vakityöpaikan liian helposti. Lisäksi ollaan hyvin roolien takana. Kasvokkain voidaan olla tosi maireita ja selän takana haukutaan kilpaa. Todennäköisesti tämä uusi ynseys on ensimmäinen rehellinen/ peittelemätön tunnereaktio kollegoiltasi.
Näin toimivat suomalaiset naiset.
No naisia on tiimissä 1 mun lisäksi, hänen kanssaan menee tällä hetkellä parhaiten. Kyllä se on nimenomaisesti miehet, jotka ivailevat, puhuvat päälle, vääntelevät asioita ja kyselevät samoja asioita, joille en mahda mitään, uudelleen laittaen esimiehet meileihin. Lisäksi vitkuttavat asioita, jotka ovat heidän takana, eivät kutsu palaveriin jne.
Mutta tuo sitten varmaan on totta, että ensimmäinen reaktio olikin, että olen ihan turha ja kyllä he miehet nämä hommat hoitaa. Voi olla, että kokemusta mulla on enemmänkin kuin heillä, vaikka harkan paikalle tulinkin, koska paikka kiinnosti. Mä en itse ole tarkka titteleistä tai vastaavista.
Sitä hämmästelen, että olinkin näin naiivi ja nyt harmittaa ja surettaa. Ja ajattelee, että sama kai se olisi ehkä sitten muuallakin vastassa.
ap
Yllättävää. Olin ihan varma että olet jossain työssä jossa vain naisia. Näin sitä voi ihminen erehtyä.
Ihan samalla tavalla sitä miehet on vttumaisia ja epävarmoja asemastaan sen vuoksi, useimmiten juuri miehet ovat. Etenkin jos tiimiin tulee pätevä nainen.
No, tulet tän huomaamaan työelämässä kyllä itsekin.
Veikkaan että naiset on tylyjä töissä ja vittuilevat koska olet parempi työntekijä ja nuorempi.
Olin isäni firmassa töissä ja palkkasin nuoren naisen vakituiseksi työntekijäksi kuukauden harhoittelun jälkeen. Huomasin että sille naiselle oltiin katellisia eikä oltu ystävällisiä lainkaan sen jälkeen. 40 v nais työntekijät oli ilkeitä susorastaan.
Tämä on totta, voin sanoa omastakin kokemuksesta. Älä AP tee samaa virhettä kuin minä aikoinaan tein, eli yritin niin kovasti miellyttää ja katsoin, että on velvollisuus jotenkin itse osoittaa lojaalisuutta ja sitä, että yrittää parhaansa tiimin eteen jne mutta ei siitä saanut kuin paskaa niskaan.
Ota vaan kovempi ote heti ja jos osaat napauttele takaisin.