Lue keskustelun säännöt.
Voisitko harkita yhteisöasumista?
21.02.2023 |
Moni varmasti asunut opiskelijana soluissa ja kimppakämpissä. Nykyään myös muille ikäryhmille on tarjolla yhteisöasumista hyvin eri tavoin toteutettuina. Viihdyn itse omassa rauhassa. Mutta toisaalta iän myötä olen huomannut, että vaatimukseni/ toiveeni asumisen suhteen ovat muuttuneet. Minulle riittäisi suht kompakti oma asunto, mutta esim pyykkitilat ja saunan voisin hyvin jakaa pienehkön ryhmän kesken. Samoin kiinnostaisi yhteisomistajuus ja ekologisuus. Itselläni on jos jonkinmoista tavaraa, jota tarvitsen hyvin harvoin. (Silitysrauta, ja -lauta, lumikola, ruohonleikkuri jne, jne.....) Tällaiset voisivat hyvin olla yhteisomistuksessa yhteisessä varastossa.
Onko kukaan harkinnut yhteisöasumista tai onko jollain peräti kokemusta. En siis tarkoita nyt ns olosuhteiden pakosta tapahtuvaa suht lyhytaikaista soluasumista.
Kommentit (94)
En pystyisi koskaan asumaan kenenkään kanssa. Olen tarkka siisteydestä ja puhtaudesta. Tarvitsen myös paljon omaa tilaa ja aikaa. Olen introvertti. N44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei kai varsinaisesti tarkoitettu perinteistä kimppa-/soluasumista. Yhteisöasuminen on uudempi asumisen trendi, jota voidaan toteuttaa eri tavoin ja säännöin. Pääsääntöisesti kuitenkin asukkailla omat asunnot. Osa tiloista, tavaroista ja vastuista on yhteisiä. Näin saadaan taloudellista säästöä, ekologisempaa asumista ja myös mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin.
Kyllä, minua kiinnostaisi. Oman asunnon kuitenkin haluan. Etsin paraikaa asuntoa. Suomalaisiin uudempiin asuntoihin on pakkomielteisesti rakennettu sauna uksiöistä alkaen. Tähän toivoisin muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan. Mielellään asuisin yhteisö asunnossa, jossa jokaisella olisi oma huoneisto. Lisäksi olisi iso ruokala, sauna osastot, kirjasto, oleskelu ja tv-hione. Myös askarteluhuone, jossa olisi puutyökalut ja ompelukoneet sekä saumuri. Ehkä myös kangaspuut. Ei tarvitsisi kohjöttää koko ajan omissa pienissä tiloissa.
Eka kerros olisi autoille ja pyörille. Roskien lajittelu olisi ratkaisevasti kehittyneempää. Lapset voisivat tulla koulun jälkeen suoraan ruokalaan ja oleskelutiloihin lukemaan läksyjä. Tai soittamaan pianoa.
Ulkoisia palveluja pitää olla jonkin verran.
Asunnot suht pieniä, isolla parvekkeella, jolloin asunnon hoitokulut olisivat mahdollisimman alhaiset.Yhteisruokailu on edullisempaa, kuin se että jokainen kuumentaa oman uuninsa. Lehtien luku halvempaa, kirjat olisivat kaikkien luettavissa.
Tää on kuin suoraaan täkäläisestä vanhainkodista, paitsi lapset käy harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ne ihmiset olisi huomaavaisia, kohteliaita, tupakoimattomia, päihteettömiä eikä harrastaisi mitään missä käytetään metelöiviä koneita. Sitten kyllä.[/quoteMistä niitä löytyy.Meidän vuokratlossa juhlii eläkeläinen kun sanutko kelan rahat.Paarisavissin nyt ja kun tulee kotia,On uin kunigatara,kerostalon omistaja tupakoi parvekkella,talossa jossa tupakointi kielto ja toisen vuokralaisen vieraat siivellä,eri kerros.Eihän me..,
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei kai varsinaisesti tarkoitettu perinteistä kimppa-/soluasumista. Yhteisöasuminen on uudempi asumisen trendi, jota voidaan toteuttaa eri tavoin ja säännöin. Pääsääntöisesti kuitenkin asukkailla omat asunnot. Osa tiloista, tavaroista ja vastuista on yhteisiä. Näin saadaan taloudellista säästöä, ekologisempaa asumista ja myös mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin.
Kyllä, minua kiinnostaisi. Oman asunnon kuitenkin haluan. Etsin paraikaa asuntoa. Suomalaisiin uudempiin asuntoihin on pakkomielteisesti rakennettu sauna uksiöistä alkaen. Tähän toivoisin muutosta.
Mua kiinnostaa tämä asia ajatustasolla. Miten päätetään, mitä tavaroita ostetaan, mitä ne saavat maksaa ja mikä on kenenkin osuus hinnasta (vai maksavatko kaikki yhtä paljon)? Jos joku ei tule tarvitsemaan kyseistä tavaraa koskaan, joutuuko hän silti maksamaan siitä? Ja jos sitten jonain päivänä sattuisi yhden kerran tarvitsemaankin, pitäisikö hänen maksaa siitä jotain tuntivuokraa yhteisön muille asukkaille?
Millaisia olisivat yhteiset tilat? Muuta kuin piha, sauna ja ehkä joku oleskelutila? Entä mitä olisivat vastuut ja miten ne jaettaisiin? Entä, jos sairastuisi, eikä pystyisi enää hoitamaan omaa vastuutaan? Pitäisikö silloin muuttaa pois vai palkata joku ulkopuolinen hoitamaan homma?
Olen asunut "yhteisöissä", joissa on ollut yhteinen sauna, yhteinen pesutupa, yhteinen kuivaushuone, yhteinen kerhohuone, yhteinen grillikatos jne. Eräässä tällaisessa oli vielä pohjakerroksessa saunaosaston yhteydessä uima-allas. Näitä kutsutaan taloyhtiöiksi. Joissain taloyhtiöissä erilaiset vastuut kuten auraus ja hiekoitus kuuluvat asukkaille, joissain taas homman hoitaa huoltoyhtiö. Toimisiko yhteisöasumisessakin kaiken yhteisen rahoitus yhtiövastikkeen tapaisilla rahoitustavoilla? Ja vastuut yms päätettäisiin yhtiökokouksen tapaisessa kokouksessa? Enemmistö päättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopisin hyvin semmoiseen peeämäs asuntolaan vain naisille jossa vain miesohjastajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Opiskeluaikoina oli pakko asua solussa, koska ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Kävi kyllä terveyden päälle ja oli stressaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
56 v olen ja tähänastinen kokemukseni ihmisistä -myös itsestäni- sanoo EI
Nuorena 90-luvulla kiinnosti. Kommuunit tulivat takaisin ja luin jostain yhteisöstä kiinnostavan jutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa yhteisöasumisessa olisi hyviäkin puolia, kuten mahdollinen ekologisempi elämäntapa.
Suurin hyöty ehkä olisi meidän hyvinvoinnin mahdollistamalle yksinäisyyden torjunnalle. Jopa lapset ja nuoret menevät suoraan omiin huoneisiinsa kännyköineen koulusta tultuaan, eikä vanhemmat tiedä, mitä he puuhaavat ja kenen kanssa.
Mutta ei, olen sen verran nillittäjä monissa asioissa, että varmaan ahdistuisin, jos asioita ei tehtäisi minun tavallani.
Olemme asuneet kesän maalla ystäväpariskunnan kanssa, ja välillä halusi omaa rauhaa, ja välillä taas odotti innokkaasti, että kumpa he jo tulisivat seuraksi.
Yksinäisyys poistuu sillä että löytyy samanhenkisiä kavereita.
En.
Olen tähän ikään mennessä huomannut sen, että aina kun on kyse yhteisöllisyydestä, se menee niin että minä annan ja muut hyötyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en, en ole kiinnostunut sitten yhtään mistään yhteisöasumisesta.
Minäkin olen asunut nuorena solussa ja se riitti täydellisesti siihen, että en enää ikinä moiseen lähde. Olen sanonut lapsillenikin, että miettivät tarkkaan mihin menevät asumaan, kun opiskelemaan lähtevät.
Rakennusliikkeet käyttää yhteisöllisyyttä hyväkseen.
Rakennetaan suihkut, saunat, pesutuvat yms yhteiskäyttöön jotta saadaan asunnoista tehtyä mahdollisimman pieniä ja maksimoitua tuotto.
Asuin opiskeluaikana 17-hengen solussa. Nuorena on joustava ja oli sinänsä mukava , ettei vieraalla paikkakunnalla jäänyt yksinäiseksi. Teimme paljon asioita yhdessä. Retkeiltiin, käytiin teatterissa/urheilemassa yms yhdessä . Parhaat ystäväni ovat sieltä Näin perheellisenä lähes 60-vuotiaana omiin tapoihin urautuneena en kyllä jaksaisi yhteisöllistä asumista.
Vierailija kirjoitti:
Rakennusliikkeet käyttää yhteisöllisyyttä hyväkseen.
Rakennetaan suihkut, saunat, pesutuvat yms yhteiskäyttöön jotta saadaan asunnoista tehtyä mahdollisimman pieniä ja maksimoitua tuotto.
Kyllähän kylppäri nyt jokaisessa asunnossa kuuluu olla mutta pesutuville ja saunoille ei kaikilla ole tarvetta- eikä niitä ole ennenkään joka asuntoon rakennettu.
Taloyhtiökin on minulle liian tiivis yhteisö. Asun mieluummin omakotitalossa enkä kaipaa yhteisöllisyyttä. Arvostan omaa rauhaa ja määräysvaltaa. Nämä fantasiat yhteiskokkaamisista ja asioiden hoitamista sekä yhteistavaroista kuulostaa vaivalloiselta ja ahdistavalta. Omistan mielelläni tavarani itse, mutta lainaan harvemmin tarvittavia tavaroita esim. Ompelukonetta, suksiboksia, moottorisahaa lasteni ja sisarusteni perheille. Yleensä kun jokin tavara on yhteishankinta niin siitä kukaan ei pidä huolta kuin omastaan.
On jo kokemus ja huono. Päivärytmit, yksityisyyden kunnioittaminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen, siisteystaso, kotityöt, kotirauha...
Koti on koti. Paikka jossa voi levätä ja tehdä mieleisiään juttuja ja jossa on henkisesti ja fyysisesti tilaa.
Ei hyvä heiluisi. Ja luultavasti jotai ihme sutinaa Pirkkojen kesken. Niin rasittava ajatus että pitää ottaa päikkärit. Omassa kodissa.