Te ketkä asutte yksiössä, syöttekö oikeasti luonaan jossain ruokapöydän/pöydän äärellä?
Mietin, olenko ainoa, koska muutin yksiöön 1 vuosi sitten ja ostin tänne pienen ruokapöydän, mutta en ole syönyt siinä varmaan kuin 3 kertaa ehkä vuoden aikana. Syön yleensä sängyn päällä mikä on varmaan aika noloa mutta mietin tekeekö muut näin :D
Kommentit (75)
Kuule ap, kun syön kotonani yksiössä, katan aina ruuan astioineen ja ruokineen pöydälle.
Kun syön yksin, mitä yleisemmin teen, luen ruuan kanssa päivän lehteä, tai muuta lehteä, tai kirjaa.
Siinä ruokapöydässä syödessä ja lukiessa voi helposti vierähtää tuntikin, etenkin jos on kysymys aamupalasta, tai vapaapäivän lounaasta tai päivällisestä.
Olen sinkku ja olen hoitoalalla ja kolmivuorotyössä.
Elämääni rajoittaa jonkin verran pelkästään työajat, ei mikään muu.
Ja kun työaikoihinkin on tottunut, eivät nekään enää rajoita, kun on tottunut omanlaosernda elämään.
Vai pitäsikö minun ap:n mukaan elää jotain erikoita hullun elämää, kun yksiössä asun:
Syödä pelkkiä eineksiä, ei kattaa itselleen pöytää, ei siivota, ei käydä missään, eikä itselläni kävisi koskaan, ainuttakaan vierasta?
Niinkö.
Yksiöni on 38 neliöä, on makuualkovi ja ns. tupakeittiö ja sauna.
Yllin kyllin tilaa yhdelle ihmisille, joka liikkuu paljon, ja matkustelee silloin, kun talous antaa
myöten.
Ja lopuksi, ostin tämän yksiön. Siitä on edelleen asuntovelkaa jäljellä, mutta kyllä se loppu asuntovelkakin tulee hoidettua, samalla tavoin, kuin tähänkin asti.
Mulla ei oo ruokapöytää. Syön tietokoneen ääressä.
Minulla on iso asunto, mutta ei ruokapöytää tai sänkyä. Sohvalla syön. Eli sängyssäni siis...
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap, kun syön kotonani yksiössä, katan aina ruuan astioineen ja ruokineen pöydälle.
Kun syön yksin, mitä yleisemmin teen, luen ruuan kanssa päivän lehteä, tai muuta lehteä, tai kirjaa.
Siinä ruokapöydässä syödessä ja lukiessa voi helposti vierähtää tuntikin, etenkin jos on kysymys aamupalasta, tai vapaapäivän lounaasta tai päivällisestä.Olen sinkku ja olen hoitoalalla ja kolmivuorotyössä.
Elämääni rajoittaa jonkin verran pelkästään työajat, ei mikään muu.
Ja kun työaikoihinkin on tottunut, eivät nekään enää rajoita, kun on tottunut omanlaosernda elämään.
Vai pitäsikö minun ap:n mukaan elää jotain erikoita hullun elämää, kun yksiössä asun:
Syödä pelkkiä eineksiä, ei kattaa itselleen pöytää, ei siivota, ei käydä missään, eikä itselläni kävisi koskaan, ainuttakaan vierasta?
Niinkö.Yksiöni on 38 neliöä, on makuualkovi ja ns. tupakeittiö ja sauna.
Yllin kyllin tilaa yhdelle ihmisille, joka liikkuu paljon, ja matkustelee silloin, kun talous antaa
myöten.
Ja lopuksi, ostin tämän yksiön. Siitä on edelleen asuntovelkaa jäljellä, mutta kyllä se loppu asuntovelkakin tulee hoidettua, samalla tavoin, kuin tähänkin asti.
No kylläpä nyt meni tunteisiin ja teit ihan omituisia päätelmiä ap:n kysymyksestä :D tässä kysyttiin että syötkö pöydän äärellä, ei mitään muuta.
Syön aina keittiön pöydän ääressä ja samalla luen lehtiä tai näppäilen konetta. En osaa syödä lukematta. Kahvilassa koluan ensin lehtihyllyn ja varaan sieltä luettavaa pöytään. Menen sitten vasta tilaamaan. Jos luettavaa ei löydy, luen lehtiä kännykällä. Koskaan en istu sohvalle vaan aina pitää olla hyvä tuoli ja pöytä sopivalla korkeudella.
Keittokomerossa syön. Pöytä on saranoitu nurkassa, lasken alas seinän viereen kun olen syönyt.
Oon nuorena asunut yksiössä , oli keittokomero ja siinä pöytätaso. Oon asunut ennen sitä Töölönkadulla nk piian huoneessa ja söin keittiössä joka oli vaatimaton. Piian huone sänky, kirjoituspöytä, tuoli, nojatuoli.
Seukkasin silloin ja käytiin poikkiksen kansaa Mäntsälässä nk vapaa-ajan kodissa.
Ei ole ruokapöytää, ei mahdu. Syön sohvalla.
Itse syön lasten kanssa aina ruokapöydässä, mutta yksin esim. etätöiden ruokatauolla ja iltapalaa syön aina sohvalla.
Salkkarisyöppö kirjoitti:
Miksi pitäisi syödä ruokapöydän ääressä? En syönyt yksiössä, en kaksiossa, enkä syö tässä kolmiossakaan vaan telkkarin ääressä. Ainoastaan, jos meillä on illallisvieraita, syödään keittiönpöydän ääressä.
Jos sinulla on tupakeittiö, niin voit katsoa televisiota helposti ruokapöydän ääressä. Eikö ole hankala syödä lautaselta haarukalla ja veitsellä, jos istuu sohvalla? Ruokapöytä on sitä paitsi helpompi pitää puhtaana syömisen ja juomisen jäljistä kuin sohva. Tilavaan tupakeittiöön mahtuu hyvin kahden istuttava vuodesohva, kirjoituspöytä ikkunan eteen ja ruokapöytä neljän tuolin kera. Makuuhuone on sitten vielä erikseen.
Yleensä sohvalla/sohvapöydän ääressä. Ruokapöytä on täynnä muuta roinaa. Yksin kivempaa katsoa tv:tä samalla.
Syön aina pöydän ääressä. En halua mitään muruja tai ruokatahroja sohvalle tai sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on iso asunto, mutta ei ruokapöytää tai sänkyä. Sohvalla syön. Eli sängyssäni siis...
Toivon mukaan olet jo saanut hankittua verhot ikkunoihin tai ainakin sälekahtimet?
Sohvapöydän ääressä lattialla taitellun huopapeiton päällä tai tietokoneen ääressä.
Keittiön pikku pöytä on nykyään lisätila ruuanlaitossa ja leipomisessa.
Nuorena asuin alle 20m2 yksiössä ja silloin söin sängyssä/sohvalla tai lattialla isoilla tyynyillä. Muutenkin ruokailu oli usein nopea ja pakollinen juttu. Nykyään isohko yksiö ja syön aina ruokapöydässä. Sängyssä en tosiaankaan halua sotkea ja sohvalla tulee syötyä harvoin ja silloinkin hedelmää, jätskiä tai jotain mikä ei sottaa. Kun on vieraita, kaikki syö missä mahtuu istumaan paitsi ei sängyssä.
Onkohan vähän liian pieni asunto jos pitää syödä SÄNGYSSÄ? Miksi te pilaatte elämänne asumalla lähes vankikoppien kokoisissa kopeissa? Otatte 30km etäisyyttä missä tahansa Suomen kaupungissa niin voitte syödä samoilla asumiskustannuksilla takkahuoneessa tai keittiössä sängyn sijaan.
Minkä luonaan? Siis lounaan vai? Käyn päivisin töissä, ei ole aikaa syödä kotona. Yleensä syön henkilöstöravintolassa, maksaa työnantajan ateriatuen jälkeen noin 8 euroa. Illalla syön jukurttia tai rahkaa, hedelmiä, marjoja ja leipää. Jos on kova nälkä, kiehautan kaurapuuron. Ihan vaan jakkaralla istun baaripöydän äärellä.
En omista erillistä ruokapöytää. Minulla on klahvipöytä, jonka ääressä teen vähän kaikenlaista. Jos on ystäviä kylässä, levitän sen isommaksi, että mahtuu ruokaa pöytään. Ei ole kuin 2 ruokatuolia, mutta perintönojatuoli käy siihen pöydän ääreen lisänä.
Viikonloppuisin teen kotona ruokaa: pitsaa, lasagnea, spagettia, uunijuureksia fetajuustolla. Syön missä huvittaa, joskus sohvallakin.
Asun nyt yksiössä, aiemmin olen asunut myös kaksiossa. Olen aina syönyt sohvalla tai sängyssä, todella harvoin ruokapöydässä. Olenkin miettinyt, mitä ihmettä ylipäätään teen ruokapöydällä, sen sijaan voisi olla mieluummin kunnon sähköpöytä ja työtuoli tietokonetta varten. Nyt käytän siis ruokapöytää tietokonepöytänä, vaikka oikeastaan tarvisin vain sen kunnon tietokonepöydän.
Mulla on 2 hengen pöytä, mut aina syön just sängyllä. Ehkä kerran kuussa syön pöydän ääressä.
En oo myöskään sohvalla koskaan :D se on kallis vaateteline.
Vanhemmille oli aikoinaan joku suuri kasvatuksellinen juttu, että syödään keittiössä yhdessä. Kun erosivat, niin kukaan ei enää syönyt keittiössä samaan aikaan.