Lue keskustelun säännöt.
Miten perustella ero kun ei alkoholismia, väkivaltaa tai vastaavaa ole?
21.02.2023 |
Meillä kolme lasta ja olemme olleet kohta 15 vuotta yhdessä mieheni kanssa.
En vaan jaksa enää yrittää saada suhdetta toimivaksi tai edes toivoa että tilanne muuttuisi. En edes osaa sanoa mikä on suhteemme suurin ongelma. Mies on mielestäni tosi vaikea persoona, eikä osaa oikein huomioida tai olla aidosti läsnä. Ala-asteikäiset lapsemmekin osaavat nämä taidot paremmin.
Vuosia arki kaatui lähes kokonaan minun päälleni. Joudun vääntämään ihan rautalangasta esim sitä että perheen isänkin kuuluu välillä osallistua siivoamiseen. Riitely on aina mennyt sellaiseksi jankkaamiseksi miehen kanssa. Jos sanoin että olen aivan loppu, kun mies ei koskaan siivoa, esim imuroi juuri ikinä, niin mies intti vaan että kyllähän hän imuroi, kun oli oikeasti imuroinut kerran edellisen vuoden aikana, joten kyllähän hän siis imuroi, miten voin edes väittää jotain muuta? Eikä hänen mielestään tarvinut sitten kuunnella minua, koska olinhan aivan väärässä. Tilanne ei siis muuttunut mitenkään. Vuosia hoidin lähes kaiken, kunnes ilmoitin että en jaksa enää ja jos ei muutosta tule, otan avioeron.
Mies ehkä vähän säikähti ja alkoi pikkuhiljaa ottamaan enemmän vastuuta, MUTTA parisuhde ei toimi edelleenkään. Olen katkera kaikista huonoista vuosista, ja vaikka mies tekee nykyään enemmän kotitöitä (lähes kaikki ennakointi, suunnittelu, ns metatyöt, organisointi ym ovat edelleen minun vastuullani), niin hän on edelleen tosi vaikea persoona. Edelleen riitely menee vastaavanlaiseksi jankkaamiseksi. Jos mies loukkaa jollain tavalla (on usein tosi ajattelematon ja tahditon) niin koska hän ei omien sanojensa mukaan tarkoittanut loukata, niin hänen ei tarvitse ottaa vastuuta tai pahoitella mitään. Hän saattaa ihan suoraan kieltää asioita tai vääntää niitä jotenkin tosi ahdistavalta tavalla siten että loppujen lopuksi en mitenkään tule kuulluksi.
Läheisyyttä tai seksiä meillä ei ole, koska minä en halua sitä enää. Toivoin läheisyyttä vuosikausia, mutta koska mies ei ymmärtänyt tai kuunnellut tätä toivettani, enkä muutenkaan saanut suhteesta juuri mitään, niin en sitten jossain vaiheesssa halunnut enää seksiäkään.
Mielestäni miehen pitäisi muuttua tosi paljon että voisin kuvitella jotain sellaista, mutta vaikka mies kovasti puhuu että yrittää muuttua, koska ei halua erota, en usko että se on mahdollista. Lapsemme eivät tietenkään halua että eroamme, siitäkin on kyllä vaihtoehtona puhuttu, koska tilanne on ollut sen verran huono.
Kaikesta huolimatta, vaikka luulen että olemme vaan epäsopivat toisillemme (mies eri mieltä) ja mies vielä varmaan poikkeuksellisen hankala tyyppikin ja se riittäisi erolle syyksi, niin mietin että voinko olla väärässä? Olenko itse vaan jotenkin sairas ja kyvytön, kun en saa suhdetta toiminaan? Olen kieltämättä tosi väsynyt tällä hetkellä, ja ajatus erostakin tuntuu kovin raskaalta, joskin viiden vuoden päästä en näe enää itseäni tässä suhteessa.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle voisi ehdottaa perheterapiaa koska suhde ei toimi. Jos puoliso ei sitä halua (koska hänessä ei ole mitään vikaa ja kaikki on ok), voit paremmalla omallatunnolla lähteä liitosta.
Jos suostuu terapiaan, on ainakin tilaisuus käsitellä suhteen solmuja, tulee ero tai ei.
Olemme olleet terapiassa useampaan otteeseen. Tässä on ollut selkeämpiä syitä miksi terapiaan on hakeuduttu (läheisen kuolema, miehen nettipettäminen, lasten haasteet), mutta parisuhdeasioitakin ollaan siellä käsitelty. En osaa sanoa onko terapia auttanut. Mies keskittyy terapiassa hyvin paljon ikäänkuin kiillottamaan omaa kuvaansa. Mielestäni todellisia ongelmia ei ole kohdattu kunnolla terapiassakaan. Mies jotenkin täysin sokea sille miten hänen tekonsa ja tekemättä jättämisensä vaikuttaa parisuhteeseen. Eikä halua nähdä asioita, vaikka sanoisin ne selkeästi ja asiallisestikin hänelle. Tosi paljon on suoranaista kieltoa ja jankutusta siitä, kun hän ei omasta mielestään ole huono mies. T. Ap
Jos terapiassakin on oltu, eikä sielläkään ole mitään muutosta tullut, niin on ehkä hyväksyttävä, ettei suhteenne enää toimi. Olet varmaan miettinyt, että yksinhuoltajana sinulle olisi helpompi kuin tässä tilanteessa? Silloin hoidat kaiken yksin, mutta et joudu vetämään ketään perässäsi ja lapset ovat välillä isällään. Mieti sitäkin oletko valmis siihen, että mies siellä hoitaa asiat omalla tavallaan ja mukaan tulee ehkä uusi naisystävä.
Kun olet tämän miettinyt ja olet varma, että tahdot toisenlaista arkea, niin sitten ero on hyvä vaihtoehto. Sinulta jää pois perästä raahattava ja sitä myöten stressi vähenee. Tukiverkkojen riittävyys, lasten koulut ja muut kannattaa myös mielessään käydä läpi. Elämän arki ei useinkaan muutu siitä helpommaksi, että eroaa, vaikka helpotus on suuri siitä, ettei ihmistä, jota ei enää rakasta tarvitse sietää samassa kodissa.
Lasten asioita voisi käydä siellä terapiassa läpi. Lapset mukaan terapiaan ja auttaa myös heitä erossa, ettei vanhempien huomio ole vain omissa tunteissa. Lapsiin ero vaikuttaa monin tavoin, mutta kun he saavat apua ja tulevat kuulluiksi, menee kaikki useimmiten hyvin. Lapsia ei saa erojutuissa unohtaa!
Tämä on tosi hyvä pointti. Että lapset mukaan terapiaan. Ongelma on se, että mies tuskin haluaa keskustella erosta terapiassa, koska hänellä ei ole muuta sanottavaa kuin että ei halua erota. Mitä siitä terapiasta tulee, jos mies vaan jankkaa samaa siellä, eikä suostu miettimään muuta? Rehellisesti olisin varmasti eronnut jo vuosia sitten, jos mies olisi ollut valmis eroamaan ja sen olisi voinut järkevästi hoitaa lasten kannalta. Nyt minusta varmasti tehdään pahis, mies ei tue lapsiakaan surussa vaan todennäköisesti keskittyy haukkumaan minua. Että syyttäkää äitiänne jne.
Tukiverkkoja ei ole. Senkin takia olen katkera miehelleni, että hänkin on jättänyt minut yksin. Olen siis lähes yksin hoitanut kolmen lapsen asiat, toki mies on kuskailut harrastuksiin, ollut lasten kanssa kun olen ollut töissä, joskus käynyt kaupassa jne. Mutta tosi yksin olen ollut. Nautin itse lasten kanssa olosta ja touhuamisesta, enkä koe lapsia taakkana, mutta rajansa kaikella. Tosi paljon helpompaa kaikki olisi ollut, jos vierellä olisi ollut kumppani joka oikeasti välittää, ja joka aidosti haluaa perheen parasta. Tämän asian kohtaamisesta olen tosi surullinen. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle voisi ehdottaa perheterapiaa koska suhde ei toimi. Jos puoliso ei sitä halua (koska hänessä ei ole mitään vikaa ja kaikki on ok), voit paremmalla omallatunnolla lähteä liitosta.
Jos suostuu terapiaan, on ainakin tilaisuus käsitellä suhteen solmuja, tulee ero tai ei.
Olemme olleet terapiassa useampaan otteeseen. Tässä on ollut selkeämpiä syitä miksi terapiaan on hakeuduttu (läheisen kuolema, miehen nettipettäminen, lasten haasteet), mutta parisuhdeasioitakin ollaan siellä käsitelty. En osaa sanoa onko terapia auttanut. Mies keskittyy terapiassa hyvin paljon ikäänkuin kiillottamaan omaa kuvaansa. Mielestäni todellisia ongelmia ei ole kohdattu kunnolla terapiassakaan. Mies jotenkin täysin sokea sille miten hänen tekonsa ja tekemättä jättämisensä vaikuttaa parisuhteeseen. Eikä halua nähdä asioita, vaikka sanoisin ne selkeästi ja asiallisestikin hänelle. Tosi paljon on suoranaista kieltoa ja jankutusta siitä, kun hän ei omasta mielestään ole huono mies. T. Ap
Seuraavan kerran, kun mies sanoo ettei ole omasta mielestään huono mies, sano, että sinun mielestä hän on huono mies ja sinun mielipiteesi miehen huonoudesta on ainoa jolla on merkitystä suhteen jatkon kannalta.
Otat lamppeet ja lähdet. Soitat miehellesi jostain kauempaa sitten ja kerrot ettei suhde ollut enää normaali ja läheinen pitkään. Tällä varmistat sen ettei se yritä tehdä sinulle mitään pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Otat lamppeet ja lähdet. Soitat miehellesi jostain kauempaa sitten ja kerrot ettei suhde ollut enää normaali ja läheinen pitkään. Tällä varmistat sen ettei se yritä tehdä sinulle mitään pahaa.
kamppeet*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenelle tarvitset syyn eroon, itsellesi vai muille?
Kun elämänne on kertomasi mukaan jo noin solmussa, ero taitaa olla fiksuin ratkaisu. Mutta senkin tiedät vain itse sydämessäsi.
Ei muilta kysymällä.
Toivon sinulle ja lapsillesi hyvää jatkoa.
No eihän mies tietenkään halua erota, koska hän kuorii suhteesta kermat päältä. Arki pelaa ilman että hänen tarvitsee tehdä asialle mitään. Terapiassakin keskittyy lähinnä oman itsepetoksensa vahvistamiseen.
Kysy ap itseltäsi, että jos tilanne jatkuisi juuri tällaisena seuraavat viisi vuotta, miten näkisit itsesi siinä tilanteessa? Parempi vai huonompi?
Kannattaisiko vaan nostaa kytkintä? Ihan terveellinen muistutus ukollekin, että eivät ne naiset ikuisuuksia jaksa aikuisen ihmisen yksipuolista passaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teit silti kolme lasta hänen kanssaan? Vai alkoiko tämä kaikki sen jälkeen, kun kolmas oli syntynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle voisi ehdottaa perheterapiaa koska suhde ei toimi. Jos puoliso ei sitä halua (koska hänessä ei ole mitään vikaa ja kaikki on ok), voit paremmalla omallatunnolla lähteä liitosta.
Jos suostuu terapiaan, on ainakin tilaisuus käsitellä suhteen solmuja, tulee ero tai ei.
Olemme olleet terapiassa useampaan otteeseen. Tässä on ollut selkeämpiä syitä miksi terapiaan on hakeuduttu (läheisen kuolema, miehen nettipettäminen, lasten haasteet), mutta parisuhdeasioitakin ollaan siellä käsitelty. En osaa sanoa onko terapia auttanut. Mies keskittyy terapiassa hyvin paljon ikäänkuin kiillottamaan omaa kuvaansa. Mielestäni todellisia ongelmia ei ole kohdattu kunnolla terapiassakaan. Mies jotenkin täysin sokea sille miten hänen tekonsa ja tekemättä jättämisensä vaikuttaa parisuhteeseen. Eikä halua nähdä asioita, vaikka sanoisin ne selkeästi ja asiallisestikin hänelle. Tosi paljon on suoranaista kieltoa ja jankutusta siitä, kun hän ei omasta mielestään ole huono mies. T. Ap
Seuraavan kerran, kun mies sanoo ettei ole omasta mielestään huono mies, sano, että sinun mielestä hän on huono mies ja sinun mielipiteesi miehen huonoudesta on ainoa jolla on merkitystä suhteen jatkon kannalta.
Ihan oikeassa olet, näin aion sanoa. Mietin, että voinko olla uupunut ihan siitä syystä että joudun tällaista keskustelua käymään vuodesta toiseen aikuisen ihmisen kanssa? Kun jotain outoa tässä suhteessa mielestäni on aina ollut. Olen ollut aina tosi stressaantunut ja helposti poissa tolaltani ja turhautunut mieheni kanssa käymään keskusteluun. Kun joku sanoo, että heidän puolisonsa tuo heidän parhaat puolet esille, niin itselläni on täysin päinvastoin. Olen jotenkin jatkuvassa ärsytystilassa. Joudun kerta toisensa jälkeen pettymään, kun mies ei pidäkään lupauksiaan tai ei olekaan tukena tai apuna tilanteessa josta joudun selviämään yksin. Sitten siihen päälle vielä miehen kommentit ikäänkuin odottaisit kokoajan että teen virheitä Nyt varmaan olet tyytyväinen kun pääsit taas sanomaan jostain T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetkivain kirjoitti:
Kenelle tarvitset syyn eroon, itsellesi vai muille?
Kun elämänne on kertomasi mukaan jo noin solmussa, ero taitaa olla fiksuin ratkaisu. Mutta senkin tiedät vain itse sydämessäsi.
Ei muilta kysymällä.
Toivon sinulle ja lapsillesi hyvää jatkoa.
Kiitos paljon. Kai tarvitsen kaikille syyn, koska mies on niin vahva mielipiteessään ja meinaa jyrätä minut. Hän kieltää kaikki negatiivisena kokemani asiat ja alan kyseenalaistaa itseäni ja todellisuutta. Ylireagoinko? Onko parisuhde vaan tällainen? Onko se vaan niin että minusta ei ole parisuhteeseen? Olenko itse jotenkin outo ja poikkeuksellisen vaativa? Mikä tässä oikeasti mättää? Miksi en ole onnellinen? T. Ap
Vierailija kirjoitti:
No eihän mies tietenkään halua erota, koska hän kuorii suhteesta kermat päältä. Arki pelaa ilman että hänen tarvitsee tehdä asialle mitään. Terapiassakin keskittyy lähinnä oman itsepetoksensa vahvistamiseen.
Kysy ap itseltäsi, että jos tilanne jatkuisi juuri tällaisena seuraavat viisi vuotta, miten näkisit itsesi siinä tilanteessa? Parempi vai huonompi?
Kannattaisiko vaan nostaa kytkintä? Ihan terveellinen muistutus ukollekin, että eivät ne naiset ikuisuuksia jaksa aikuisen ihmisen yksipuolista passaamista.
Kyllä näen että viiden vuoden päästä suhde on ohi. En näe että suhde voisi muuttua paremmaksi. Koen että joku oleellinen asia mättää. Mies kaiken lisäksi vielä ilkeä, en enää ikinä halua päästää ketään ilkeää ihmistä lähelleni. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eihän mies tietenkään halua erota, koska hän kuorii suhteesta kermat päältä. Arki pelaa ilman että hänen tarvitsee tehdä asialle mitään. Terapiassakin keskittyy lähinnä oman itsepetoksensa vahvistamiseen.
Kysy ap itseltäsi, että jos tilanne jatkuisi juuri tällaisena seuraavat viisi vuotta, miten näkisit itsesi siinä tilanteessa? Parempi vai huonompi?
Kannattaisiko vaan nostaa kytkintä? Ihan terveellinen muistutus ukollekin, että eivät ne naiset ikuisuuksia jaksa aikuisen ihmisen yksipuolista passaamista.
Aamen.
Joo ei kannata hakata päätä seinään loputtomasti. Usein tosin omaa käytöstään muuttamalla toinenkin muuttuu. Voisit ap kokeilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eihän mies tietenkään halua erota, koska hän kuorii suhteesta kermat päältä. Arki pelaa ilman että hänen tarvitsee tehdä asialle mitään. Terapiassakin keskittyy lähinnä oman itsepetoksensa vahvistamiseen.
Kysy ap itseltäsi, että jos tilanne jatkuisi juuri tällaisena seuraavat viisi vuotta, miten näkisit itsesi siinä tilanteessa? Parempi vai huonompi?
Kannattaisiko vaan nostaa kytkintä? Ihan terveellinen muistutus ukollekin, että eivät ne naiset ikuisuuksia jaksa aikuisen ihmisen yksipuolista passaamista.
Miksi miehet eivät tajua antaa mitään suhteessa? Miten he eivät ymmärrä että olisivat itsekin onnellisempia pienellä panostuksella? Onko tällaiset miehet jotenkin ehkä keskivertoa tyhmempiä? Mietin vaan.
Naiset tekee lapsia luuseri miehen kanssa ja sitten tulee palstoille pyytämään apua. Voi voi ei kelpaa naisille mies joka siivoo. Minä kyllä siivoon usein ja kokkaan mutta naisille en ole koskaan kelvannut. Säälin tuollaisia naisia jotka tuhlaa elämänsä parhaat vuoden miehen palvelemiseen etkä saa mitään siitä. Et saa kunnioitusta etkä kiitosta.
Kiltti mies kirjoitti:
Naiset tekee lapsia luuseri miehen kanssa ja sitten tulee palstoille pyytämään apua. Voi voi ei kelpaa naisille mies joka siivoo. Minä kyllä siivoon usein ja kokkaan mutta naisille en ole koskaan kelvannut. Säälin tuollaisia naisia jotka tuhlaa elämänsä parhaat vuoden miehen palvelemiseen etkä saa mitään siitä. Et saa kunnioitusta etkä kiitosta.
Kaikelle on syynsä. Myös sille, että et ole naisille kelvannut.
Ei naiset ennenkään ole selitelleet eroamisiaan, siihen ei järjellistä syytä tarvita ja sinulla sentään vaikuttaa olevan jotain syytä.
Vai onko ap sellainen turhasta napisija? Jolle ei kelpaa mikään?
Ap voisi ottaa mallia nykyajan julkkisparisuhteilijoista. Vähintään kolme tai useampi avioliitto ja lopulta katkeroituminen ja kaikkien normaalien ihmisten avioliittojen solvaaminen kulissiliitoiksi 😂
Alapeukku tälle? Ei kai nyt kukaan sarjaeroajaa arvosta millään tavalla. 🤣🤣🤣 Yleensä tuollaisen lapsetkin katkovat teini-ikäisenä välit heihin.