Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako hankkia valurautapata?
19.02.2023 |
Olen suunnitellut valurautapadan hankkimista. Ruokablogeja lukiessa niissä vilahtelee pataleivät, lihamuhennokset, karjalanpaistit ja ties mitkä. Kaikki muut paitsi pataleipä onnistunee (?) tavallisessa kattilassa. Onko tuo pata miten hankala ylläpidettävä rasvauksineen kaikkineen? Eikö se ruokaöljy, jolla pataa hoidetaan pilaannu huoneenlämmössä muutamassa päivässä ja kosteassa jääkaapissakaan pataa ei voi säilyttää ruostumisen takia.
Kommentit (50)
Toimisi varmaan hyvin itsepuolustusaseena, jos joku hyökkäisi huusholliin. Jos sen jaksaisi nostaa vaikka kilveksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksat hoitaa sitä niin ehdottomasti, muutoin - älä missään nimessä. Näiden mukana siis seuraa aina kevyt käsintiskaus.
Ei tarvitse olla mikään kevyt tiskaus, voi pestä vaikka teräsharjalla.
Tärkeään on vain kuumentaa kuivaksi ja kevyt öljy päälle heti.
Kyllä, tarkoitin ettei sovi niille jotka tunkevat kaiken astianpesukoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ovat älyttömän painavia. Tuollainen 8 hengen pataruoka-annos on todella painava ja hankala nostaa uunista tarjolle. Mullakin lähti rautapata eteenpäin.
Kiitoksia, ehkä minä olen saanut sinun patasi!
Oikeaa vanhanaikaista valurautapataa, joka kestää isovanhemmilta lapsenlapselle, ei enää löydä kuin kirpputoreilta. Tavallinen kattila tai emaloit pata ei ole ollenkaan sama asia pataruuissa. Teen siinä ruokaa useamman kerran kuukaudessa. Nyt harvemmin, kun juniorit ovat muuttaneet kotoa ja meille kahdelle riittää paistinpannu.
Ei ole mitenkään vaikea hoidettava. Ei minun mummovainaalla koskaan ollut ruokaöljyä. Läskiä siinä padassa käristettiin niin, että pysyi hyvänä. Jos menee oikein pahaan kuntoon, sitä ei pestä vaan poltetaan hyvin rasvattuna, vaikka kuumalla kaasuliekillä, jos sellainen on.
Valurautapata on hyvä investentointi ja vähällä huollolla sen saa tosiaan kestämään mummolta lapsenlapsille jne. Meillä www.patamies.fi löytyy valurautaa - tuomme sitä Unkarista, jossa vielä kokataan ulkotulella, kolmen sukupolven kokoontuessa yhteisen ruoanlaiton merkeissä.
Mulla on lasipata. Näkee hyvin uuninluukusta nestepinnan ja kiehumiset
Ei huonoja puolia. Vähä pelottaa halkeaminen kun lasia mutta tuo on 20 v vanha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ostin valurautaisen paistinpannun, kun niin kehuttiin, että se on paistamiseen kaikkein paras.
Valmistelin se paistokuntoon aivan juuri niin, kuin sen mukana tulleissa ohjeissa käskettiin.
Siihen tarttuu kaikki kiinni! Vaikka mitä lämpötilaa kokeilin, niin sama juttu. Kaikki paistettavat joutui lastan kanssa irrottamaan pohjasta ja vaikka mitä rasvaa ja minkä verran olisin käyttänyt. Pohjaan tarttui sitten aina sitä paistettavaa, jota sai hinkata pois tai muuten se paloi kiinni.
Hermostuin viimein ja nyt se on tyhjän panttina. Ehkä vien sen metsän reunaan oraville pähkinäastiaksi, eipähän tuuli vie eikä mikään muu metsäneläväkään saa sitä minnekään kiikutetuksi.
Ostin hyväksi kehutun teflonilla tai millä lie pinnoitetun paistopannun ja hyvin toimii.
Joskus kauan sitten mulla oli myös sellainen valurautapata ja vaikka kuinka sitä kuivasin ja rasvasin ja pidin niin kuin määrättiin, niin siihen tuli säilyttäessä ruostetta. Jonnekin senkin silloin hävitin.
Joko pata oli huono tai sitten rasvaa oli liian vähän. Kun oikein reilusti läskiä sulattaa niin, että sitä tulee läpi padasta, ei tartu ikään.
Vierailija kirjoitti:
Mies laittoi meidän uuden valurautapadan tiskikoneeseen. Se ruostui.
Ei haittaa mitään, mutta vaatii perusteellisen rasvaamisen ja polttamisen, niin taas on kuin uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksat hoitaa sitä niin ehdottomasti, muutoin - älä missään nimessä. Näiden mukana siis seuraa aina kevyt käsintiskaus.
Ei tarvitse olla mikään kevyt tiskaus, voi pestä vaikka teräsharjalla.
Tärkeään on vain kuumentaa kuivaksi ja kevyt öljy päälle heti.Minä en edes öljyä valurautaani joka käytön jälkeen. Vedellä pesu, kuivaus ja se siitä. Ehkä parin vuoden välein rasvapoltto.
En ole koskaan öljynnyt valurauta-astiaa, kun joskus kuulin öljyn tekevän siihen jonkun ikävän pinnan. Ihan oikeaa sianläskiä olen käyttänyt ja rasvapolttoa ei ole tarvinnut tehdä edes joka vuosikymmenellä. Vain silloin, jos on unohtunut jotain ruokaa pesemättä tai joku onneton tumpelo on laittanut sen koneeseen. Kyllä, ne ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä.
Sain vihdoin otettua käyttöön valurautaisen lettupannun, ja on kyllä pätevä lettujenpaistoon. Toi nyt oli ruotsalainen pannu, valmiiksi käsitelty, niin mun ei tarvinnut kuin huuhdella se ennen käyttöönottoa.
Yksikään lettu ei tarttunut pannuun, mutta lisäsinkin voita jokaisen paistetun letun jälkeen siihen kuoppaan. Ehdottomasti paras lettupannu, mitä olen koskaan kokeillut tai käyttänyt pidempään.
Valurautapata on ollut käytössä pidempään, ja se on myös saman valmistajan - idea on siinä kasviöljyn käytössä se, että silloin vegaanitkin (ja sikoja vieroksuvat) voivat sitä pataa käyttää. Ihan hyvin on toiminut, harvoin laitan leivinuuniin hautumaan, kun saman saan tehtyä siinä paistotasollakin. Viimeksi kypsensin kokonaisen kanan (broilerin) padassa, siihen tuli myös ihan rapea pinta, kun en laittanut pannuun muuta nestettä kuin vähän soijaa ja kokista. Käänsin muistaakseni kertaalleen sen tipun.
Pataleipää en tee, koska "meillä ei syödä paksukuorisia leipiä" eli mies on nirso. Jos sähkönhinta on taas ensitalven korkealla, niin sitten.
Painaviahan noi on, mutta mummoni käsitteli niitä vielä kasikymppisenä vaivatta. Oletan, että itse jaksan parikymmentä vuotta vielä noilla kokkailla.
Tiskaaminen on helppoa, minulla on hellan päällä aina kuumaa vettä 10l kattilassa, sieltä kauhon sinne pataan/paistinpannun päälle, ja tippa tiskiainetta, jos on tarvis. Harjalla harjaan, ei ole mikään vielä niin tarttunut, että olisi pitänyt jynssätä. Huuhtelu ja sen lämpimän hellan päälle kuivumaan.
En koskaan laita mitään muitakaan kattiloita/paistinpannuja jääkaappiin, vaan siirrän ruuat aina säilytysastiaan. Eihän noi jääkaapin lasihyllyt edes kestä painavia astioita, vaikkapa sitä jätti-isoa lasista lasagnevuokaa, mikä meillä on käytössä! Ei ole tullut mieleenkään laittaa jääkaappiin sitten valurautapataa, etenkin kun se pysyy lämpimänä tosi pitkään. Sehän lämmittäisi sitä jääkaappiakin, ja taas kuluisi sähköä.
Alue: Aihe vapaa
Nykyinen versio on haudutuspata. Sopii hyvin pitkään haudutettavein ruokien, kuten nyhtöpaistien, hernekeiton, karjalan paistin, pienien kalojen pehmittämiseen, jne valmistukseen.