Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä on että n.8-10 -vuotiaat lapset inhoaa mua? Olen 35 v tavallinen nainen.
26.08.2008 |
Nyt ristinäni on n. 9 -vuotias tyttö joka kävelee joka aamu äitinsä kanssa mua vastaan kun menen töihin. Tyttö tuijottaa joka kerran ivallisesti hymyillen, kerran potkaisi kiven/kävyn perääni, aivasti mun suuntaan ja tänä aamuna sitten tirskuivat kaverinsa kanssa ja kun ohitustilanne tuli niin kaverinsa yskäisi perääni. Ja tämän tytön äiti kulki vierellä mukana. En tiedä eikö huomaa vai mistä hemmetistä on kyse.
Mitään ei minun tietääkseni ole koskaan tapahtunut, että olisin itse vahingossa kävellyt päin tms. joka olisi ärsyttänyt. Yritän olla katsomatta heitä ja ohittaessa katson vain suoraan eteeni.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kohtaan kiusaamista tuon ikäisiltä lapsilta mutta eka kerta että joku lapsi jatkaa sitä jopa kesälomien jälkeen.
Mussa ei ole mitään erityistä, ehkä olen vähän "runkun" näköinen, sellanen heikko rillipää. Olen entinen koulukiusattu ja mietin että näinkö ne uudetkin lapset vainuavat heikon ja kiusattavan luonteen.
Mielipiteitä? Muita kuin että olen vainoharhainen ja kuvittelen kaiken.
Kommentit (79)
En varmaan edes itse huomaisi miten joku satunnainen 10 v minuun suhtautuu. Tai jos se olisi niin räikeää, että huomaisin en kyllä välittäisi yhtään. Jos olen sillä tuulella, että huvittaa pieni yhteenotto esiteinin kanssa, pistäisin sen kuriin muutamalla nasevalla kommentilla. Jos taas kiire tai ei kiinnostusta, jatkaisin vain matkaani enkä edes muistaisi asiaa seuraavana päivänä.
Ongelmasi on, että välität ja se ilmeisesti näkyy sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että minullehan ei noin tehdä!
Näin toimin myös omien ala-aste ikäisten kanssa. JA se tepsii!
Mä oon kai jo luonnostaan perusilmeellä vähän pelottavan näköinen, niin ei nuo lapset tule suutaan soittamaan mulle. Joskus jopa mietin ettei ne uskalla oikee muutenkaan ottaa kontaktia. Omien lasten kaverit kyllä joten kuten.
En kyllä antas tollasten räkänokkien vosottaa mulle.
Toisaalta mulla tuli myös vainoharhaisuus mieleen. Mutta jos sulla on vaikka kauheesti ylipainoa ja pukeudut tosi oudosti ja valmiiksi kävelet oikeen nöyrä, masentunut ilme kasvoilla, pää riipuksissa niin lapset katsovat että olet "helppo kiusattava". Joka ei kyllä ole yhtään hyväksyttävää.
En voi sietää niitä pentuja jotka kiusaa heikompia ja raukempi. Tunnetko lasten vanhempia?
jos minua joku 10v potkisi kiviä perään, niin nappaisin kiinni ja sanoisin, että lopetahan tuollainen peli heti alkuunsa
Luulen että oma epävarmuus näkyy päälle päin. Kiitoksia vain jälleen kerran teille kiusaajat!
Olen opetellut jättämään huomiotta tällaiset kakarat. Pitää vain yrittää näyttää siltä, että et edes huomaa koko tyttöä.
paljon jonkun kakaran ilmeistä. Tämä ongelmahan on niin selvästi sinun, rakas ap, korviesi välissä. Tuskin se lapsi ihan oikeasti edes tiedostaa mitä se on tekemässä. Jos olisin sinä, niin harkitsisin vakavasti terapiaan osallistumista, että pääsisin eroon lapsuuden traumoista. Ei ole normaalia, että aikuisella, itsestään vastuullisella ihmisellä, on noin heikko itsetunto.
Mitä sitten tapahtuu, kun oma lapsesi huutaa sinulle naama punaisena, että äiti, mä vihaan sua. Usko mua, se tulee tapahtumaan jossain vaiheessa.
Menis tytöltä pasmat sekaisin. Ja näyttäisit samalla AIKUISTA esimerkkiä siitä miten kuuluu käyttäytyä. Kyllähän jatkuvasti vastaan tulevia ulkonäöltä tuttuja voi ruveta morjestamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tottunut yrittämään olla näkymätön ja jos joku huomaa, yleensä negatiivisesti, niin se muodostuu ongelmaksi kun herkkänä ja haavoittuvaisena ei osaa puolustautua.
Ikä itsessään ei tuo itsevarmuutta vaikka muuta väitetäänkin.
-ap
"valmiiksi kävelet oikeen nöyrä, masentunut ilme kasvoilla, pää riipuksissa niin lapset katsovat että olet "helppo kiusattava". Joka ei kyllä ole yhtään hyväksyttävää.
En voi sietää niitä pentuja jotka kiusaa heikompia ja raukempi. Tunnetko lasten vanhempia?"
Aika usein kuljen katse maassa. Tosin tämän aamu-tytön kohdalla tuijotan suoraan eteeni ja yritän näyttää itsevarmalta.
En tunne kenenkään näiden lasten vanhempia, ovat olleet satunnaisia lapsia kadulla ja ratikassa.
Edelleenkin tuntuu oudolta miten voi löytyä niin paljon tyttöjä, jotka tällä tavoin iskevät kiinni täysin vieraaseen naiseen. Mielestäni sitä voisi myös miettiä sen lisäksi että minulla itsestäänselvästi on täysin olematon itsetunto.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miten kukaan aikuinen voi välittää tuollaisesta. Kyllä vaan voi!! Ja tuo, että menee sanomaan tiukasti asiasta tuollaiselle lapselle voi vaan pahentaa tilannetta=ilkkuvat kahta kauhemmin. Itseäni lapsena kiusasi (tai ainakin ilkkui) eräs tyttö lähes päivittäin. Kerran sitten kokeilin tuota keinoa, mitä täällä jotkut ap:llekin ehdotti: olin ystävällinen. Hän tuli koulumatkalla vastaan ilkkuva katse naamassaan, katsoin häntä silmiin ja sanoin iloisesti: Moi! Tämä kiusaaja meni täysin hämilleen, tuhahti vaan moi ja jatkoi matkaa. Siitä lähtien hän ei enää ilkkunut, tuli jopa juttelemaan ja aina moikkasi kun nähtiin. Tiedä sitten mikä oli syynä tähän ilkkumiseen, kateus, huomionhaku vai mikä? Kuitenkin se loppui sillä, että olin hänelle ystävällinen. Tämä ei toki tepsi kaikkiin "räkänokkiin" mutta uskon että sillä saa enemmän aikaiseksi kuin räyhäämällä, se voi vaan pahentaa tilannetta.
Eli minun perus olemus taitaa olla aika epävarma ja tiedän sen itsekkin. Mutta toisaalta saan helposti naamalleni niin happaman ilmeen, että räkänokat luikkii häntäkoipien välissä karkuun.
Eli olen tumma hiuksinen ja kulmat ovat lähes mustat joten kun vähän "vihaisemmin" mulkasen näytän ilmeisesti aika pahalta = ) Elokuun alussa kun harjoittelimme kuopuksen kanssa koulumatkaa sattui reitille joukko 9-14v poikia heittelivät raakoja omenia minne sattuu. Oltiin sitten koulunpihalla ja tämä vanhin heitti meitä kohti omenan. No omena lasahti maahan noin metrin päästä meitä. Riitti kun pysähdyin ja mulkasin tätä kakaraa niin se näytti siltä, että lirit tulee housuun.
Eli seuraavalla kerralla joko tervehdit iloisesti tai sitten otat naamalle ilmeen v..tu nyt riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
peilaat aivan kaiken elämässäsi sitä kautta että olet kiusattu ja helposti kiusattava -> uhri.
Uhrikäyttäytymisestä voi oppia pois, mutta ehkä kaipaat siihen asiantuntijan apua.
taidon aikuisillekin! Se on totta, että varmasti on ns. helppo uhri, mutta ei se vie sitä faktaa pois, että ne lapset ilkkuvat. Mutta todellakin, varmaan kannattaisi hakea ihan asiantuntijan apua itsetuntoon. Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ihan täytä vainoharhaisuuden kriteerejä.
kaiken itseensä kohdistuvana kiusaamisena vaikka kyseinen lapsi on voinut tirskua ihan mille tahansa omalle jutulle, kivi kengästä on voinut lentää vahingossa jne.
Toki lapsikin voi piruilla isommalleen jos toinen on oikein epävarma, mutta tässä tilanteessa pidän todennäköisempänä ap:n tulkintavirheitä ja uhrikäyttäytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaiken itseensä kohdistuvana kiusaamisena vaikka kyseinen lapsi on voinut tirskua ihan mille tahansa omalle jutulle, kivi kengästä on voinut lentää vahingossa jne.
Toki lapsikin voi piruilla isommalleen jos toinen on oikein epävarma, mutta tässä tilanteessa pidän todennäköisempänä ap:n tulkintavirheitä ja uhrikäyttäytymistä.
Kiusaajatyttöjä, ei mitään muuta.
Itse olen myös koulukiusattu, rankasti kiusattiin melkein kymmenen vuotta ja vasta nyt 47v olen saanut itseluottamusta ja varmuutta ja minusta juuri ikä sen on sen tehnyt.
Tsemppiä, tiedän tarkalleen mistä puhut!
Ja helppo sitä on muiden sanoa että älä välitä, sitä ei voi vaan yhtäkkiä olla välittämättä. Minä vaihtaisin varmasti ap:n tapauksessa kulkureittiäni tai aikaani milloin siinä kuljen, en pystyisi muuhun!
Niin täydellisesti nämä kriteerit täyttyvät. En usko, että muut ihmiset, varsinkaan lapset, kiinnittävät niin suuresti huomiota vieraisiin aikuisiin.
On aika säälittävää, että voi heittäytyä noin voimakkaasti uhrin asemaan.
Sä olet nyt aikuinen etkä enää lapsi. Työskentele voimakkaasti sen eteen, että pääset lapsuuden traumoista eroon.
Me kaikki olemme tavalla tai toisella koulukiusattuja/sisarusten kiusaamia. Ei se vaan valitettavasti auta tässä maailmassa, että jää ns. tuleen makaamaan.
tilanteet ovat tosia, eivät mitään vahinkoja tai mielikuvituksen tuotteita. Kyllä normaali-älyinen ihminen huomaa potkaseeko joku kiven perään vai lentääkö se vahingossa.
Yllättävää miten monen on vaikea uskoa lasten kiusaamista todeksi ja miten paljon puolusteluja kiusaaminen saa. Ehkä on helpompaa mennä kiusaajan puolelle, kuin uhrin. Ehkä tiedostamattaan menee sen puolelle joka on ns. voittaja.
-ap
Enkä voi väittää erityisemmin ihailevani aikuista joka ei ota itse vastuuta siitä miten antaa lasten kohdella itseään. Itse en antaisi edes toisen aikuisen kohdella itseäni rumasti, lapsen kiusan kohteeksi joutuminen on jo valtava karhunpalvelus sille lapsellekin (kasvaa kuvitellen että joku ihminen on tosiaan niin heikko ettei osaa pitää puoliaan edes lapsen edessä), saati sitten kiusatun omalle lapselle (malli).
tilanteet ovat tosia, eivät mitään vahinkoja tai mielikuvituksen tuotteita. Kyllä normaali-älyinen ihminen huomaa potkaseeko joku kiven perään vai lentääkö se vahingossa.
Yllättävää miten monen on vaikea uskoa lasten kiusaamista todeksi ja miten paljon puolusteluja kiusaaminen saa. Ehkä on helpompaa mennä kiusaajan puolelle, kuin uhrin. Ehkä tiedostamattaan menee sen puolelle joka on ns. voittaja.
-ap
En usko, että kukaan on "lapsen puolella" missään. Huomaatko kuinka olet taas urhi?!? Kukaan ei ymmärrä, kukaan ei välitä- mentaliteetilla. Minä suorastaan halveksun kaltaisiasi ihmisiä, joiden elämä pyörii sen ympärillä mitä muut heistä ajattelevat. Jos et ole tyytyväinen tilanteeseen, tee asialle ITSE jotain.
Ketään ei saa missään tapauksessa kiusata, mutta sitä kiusaamista ei saa myöskään sietää.
Musta tää juttu alkaa tuntea enemmän ja enemmän keksityltä. Johan sä massavoimalla nujerrat yhden 10-vuotiaan jos sitä ihan oikeasti haluat.
Tai sano niille vanhemmille, että toi kiusaa.
tilanteet ovat tosia, eivät mitään vahinkoja tai mielikuvituksen tuotteita. Kyllä normaali-älyinen ihminen huomaa potkaseeko joku kiven perään vai lentääkö se vahingossa.
Yllättävää miten monen on vaikea uskoa lasten kiusaamista todeksi ja miten paljon puolusteluja kiusaaminen saa. Ehkä on helpompaa mennä kiusaajan puolelle, kuin uhrin. Ehkä tiedostamattaan menee sen puolelle joka on ns. voittaja.
-ap
Tuli tästä kyllä ekana mieleen yksinkertainen ohje: ÄLÄ VÄLITÄ! Lapset ovat lapsia. Varmasti joku heistä tuijottaa aikuisia, ilmeilee tai naureskelee aikuisen kustannuksella, mutta mitäpä siitä. Mielestäni normaalilla itsetunnolla varustetun aikuisen ei pitäisi uhrata ajatustakaan moiselle... Kyllä mua ainakin häiritsee enemmän jos jotkut humalaiset miehet huutelevat perään, mutta enpä nyt sitäkään jää sen kummemmin miettimään tai vatvomaan.
Oon työskennellyt sijaisena n. 30 päiväkodissa ja tiedän kyllä että lapset voivat olla ikäviä: etenkin eskarit. On tullut vaikka mitä kommenttia tyyliin "sun henki haisee" mutta en kyllä niistä mitenkään loukkaannu. Aina pitää muistaa että jos lapsi käyttäytyy kurjasti, on todennäköinen syy se että häntä kohtaan on joku (yleensä aikuinen) ollut inhottava.
Mutta siis ap ja muutkin, lakatkaa miettimästä mitä muut teistä ajattelee! Ei ole mitään väliä, mitä joku tuntematon lapsi teidät kohdatessaan miettii. Toki toivoa voisi että vanhemmat puuttuisivat lapsensa käytökseen, mutta monet vanhemmat ovat senverran juntteja että eivät he ole tilanteen tasalla.