Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
akateemiset tittelit ovat menettäneet arvonsa
18.02.2023 |
Vielä joitakin vuosia sitten maisteri oli kova sana. Nykyään tohtoreita valmistuu liukuhihnalta. Joskus professori oli hieno ammatti, mutta nykyään professorius ei takaa mitään ja palkkakin on huono. Riittää että tekee pari nollatutkimusta ja professorintitteli on taattu. Vaatimus tohtorinhatusta estää todellisia ammattilaisia pääsemästä professoriksi, jää jäljelle pellet.
Kommentit (92)
Ai että esimerkiksi hoitotyön professuuria pitäisi hoitaa lähihoitajan? Mielenkiintoinen ehdotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiinnostuksesta: Miten ap määrittelee todellisen ammattilaisuuden proffan tehtävään? (jota vaatimus tohtorinhatusta estää).
On vaikka ensin ihan perus hommaa esim hitsaajana ja sitten kokemuksen myötä insinööriksi ja siitä proffaksi. On käytäntö hallussa
Ap
Missä yliopistossa opetetaan hitsauksen teoriaa?
Vierailija kirjoitti:
Ai että esimerkiksi hoitotyön professuuria pitäisi hoitaa lähihoitajan? Mielenkiintoinen ehdotus.
parhaitenhan ne tietää jotka on ihmisiä hoitanut eikä vaan lukenu kirjoja
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoa ei edes vaadita jos hakee yksityiseltä sektorilta töitä. Valtion tai kuntien jhoihinkin virkoihin vaaditaan
Olen itse DI IT-alalla ja jotkut mun vanhemmista pomoista eivät ole olleet muuta kuin ylioppilaita tai ammiksen käyneitä.
Jep, ja tämä johtuu siitä että koko IT-ala on itsessään korkeakoulu. Opiskelet jatkuvasti tai tiput kärryiltä valittamaan työttömyyttä jollain tekosyyllä.
Itsekin IT-alalla ihmettelen tätä koulutuksesta vouhkaamista. IT-alalla koulutuksen merkitys on lähes sama kuin missä kävit ala-asteen tai tarhan.
Itse olin opiskeluaikana jo töissä ja tärkeimpien ammattikurssien sisällön olin oppinut jo työelämässä, koulussa kävin vain naputtamassa harkat ja tentit sisään. Matikka ja fysiikka ovat oikeastaan ainoita mistä sanoisin että on ollut jotain järkeä käydä koulussa. Nekin oppii nykyään helposti vaikka Youtubesta tarvittaessa, toki siinä on se ongelma ellei ole pohjakoulutusta niin ei tiedä mitä etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiinnostuksesta: Miten ap määrittelee todellisen ammattilaisuuden proffan tehtävään? (jota vaatimus tohtorinhatusta estää).
On vaikka ensin ihan perus hommaa esim hitsaajana ja sitten kokemuksen myötä insinööriksi ja siitä proffaksi. On käytäntö hallussa
Ap
Missä yliopistossa opetetaan hitsauksen teoriaa?
Teknillisissä korkeakouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirja pitäisi oikeasti tehdä sitten kun on uran loppupuolella ja paljon kokemusta. Niistä kokemuksista saisi paljon paremman kirjan kuin että joku nuori tyttö kirjoittaa ohuen läpyskän..mistä siinä voi eedes kirjoittaa kun ei ole oltu töissä vaan koulun penkillä?
Väitöskirja ei ole "kirja elämänmittaisista kokemuksista". Väitöskirja on yksittäinen tutkimus hyvin tarkoin rajatusta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parilla nollatutkimuksella ei pääse professoriksi. Kilpailu on itse asiassa kovaa ja vaatimukset tiukkenee koko ajan. Muutoin samaa mieltä, että tutkintoja on kohdannut inflaatio.
On myös määräaikaisia professuureja, esim. Elina Knihtilä Teatterikorkeakoulussa 5 vuotinen professuuri
Niin sitä vaan palkataan nuoria pärstäkertoimella proffaksi ilman oikeaa kokemusta... hyvä sentään että ei koko iäksi. Tekisi hyvää tehdä oikeita hommia välillä
Selvästikään et tunne akateemisen virantäytön menettelyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
DI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistotutkintoa ei edes vaadita jos hakee yksityiseltä sektorilta töitä. Valtion tai kuntien jhoihinkin virkoihin vaaditaan
Olen itse DI IT-alalla ja jotkut mun vanhemmista pomoista eivät ole olleet muuta kuin ylioppilaita tai ammiksen käyneitä.
Jep, ja tämä johtuu siitä että koko IT-ala on itsessään korkeakoulu. Opiskelet jatkuvasti tai tiput kärryiltä valittamaan työttömyyttä jollain tekosyyllä.
Itsekin IT-alalla ihmettelen tätä koulutuksesta vouhkaamista. IT-alalla koulutuksen merkitys on lähes sama kuin missä kävit ala-asteen tai tarhan.
Itse olin opiskeluaikana jo töissä ja tärkeimpien ammattikurssien sisällön olin oppinut jo työelämässä, koulussa kävin vain naputtamassa harkat ja tentit sisään. Matikka ja fysiikka ovat oikeastaan ainoita mistä sanoisin että on ollut jotain järkeä käydä koulussa. Nekin oppii nykyään helposti vaikka Youtubesta tarvittaessa, toki siinä on se ongelma ellei ole pohjakoulutusta niin ei tiedä mitä etsiä.
Sinänsä harmi, että IT-alalla työskentelevät ajattelevat helposti muistakin aloista, että sen kun vaan menee harjoittelemaan töihin ilman ennakkotietoja. Ei sovellu kovin hyvin ihmisten lääkitsemiseen, rakennelaskelmiin tai vaikka prosessiteolllisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
yliopistot saavat rahaa valmistuneista tohtoreista ja professoreista, siinä syy
Edellen, professoriksi ei valmistuta. Professori on virka.
Rautalangasta esimerkki: Lääketieteen lisensiaatiksi valmistutaan. Ylilääkäri on virka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se totta, että nykyinen maisteri on entisajan ylioppilas ja nykyinen tohtori entisajan maisteri. Joskus suurten ikäluokkien aikaan maisterius oli vielä jotain ja taisi olla ylioppilaaksi pääseminenkin. Nykyään tohtoreita on jo niin paljon, että he ovat se koulutettu sakki. Ihan hyvä vaan, jos titteleitä ei kumarrella. Silti fakta on, että sekä maistereilla että tohtoreilla on takanaan vuosien teoreettinen koulutus, mitä on vaikea hankkia muuten. Se on se, mikä merkitsee, eli ymmärrys ja analyysikyky versus arkijärjen päätelmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs akateemishullusta teki akateemishullun, joka liukuhihnalta tuottaa toinen toistaan typerämpiä "akateemis"avauksia av:lle?
Av:lla on ollut kautta aikojen akateemisia avauksia. Mikäs teki sinusta palstahullun, joka luulee kaikkien akateemisten aloitusten olevan yhden henkilön tekemää?
Hopeatoffee kirjoitti:
Lapin yliopisto on passssska!
Nyt hopeatoffee tietokone kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sitte ovat vielä nii koppavina että heti vedetään herne nenään jos ei sanota HERRA PROFESSORIKSI ku vähän on koulussa istunut muttei mitään oikeata tehnyt
Missähän aikakaudessa sinä elät? 1930-40-luvulla? Vähän harhoja?
Kun valmistun Lapin yliopistosta, minusta tulee vauvapalstailun professori.
Miksi ei?
Onhan Lapissa nönnöttelytieteen professorikin.
Hopeatoffe kirjoitti:
Kun valmistun Lapin yliopistosta, minusta tulee vauvapalstailun professori.
Miksi ei?
Onhan Lapissa nönnöttelytieteen professorikin.
miten mikko pääsi professoriksi? kun lukee twitteriä, ei uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Hopeatoffe kirjoitti:
Kun valmistun Lapin yliopistosta, minusta tulee vauvapalstailun professori.
Miksi ei?
Onhan Lapissa nönnöttelytieteen professorikin.
miten mikko pääsi professoriksi? kun lukee twitteriä, ei uskoisi.
Sitä mietitään täällä Hkissä.
Vierailija kirjoitti:
Monesti proffa ei osaa edes keittää kanamunaa.
Höpsis.
Ja hän osaa varmasti myös kirjoittaa sen oikein.
Vierailija kirjoitti:
Yhden tutun lapsi oli valittu apulaisprofessoriksi, professorin apulaiseksi tms., oli koppavana. Sanoin että niin kauan ku papereita vaan pöyrittellöö eikä oikeista töistä oo kokemusta niin turhia hommia
Taidat olla niitä, joiden mielestä oikeaa työtä ei ole muu kuin manuaalinen ja mahdollisimman raskas duuni. Ilman niitä "paperinpyörittelijöitä" meillä ei olisi kaikkea tätä teknologista kehitystä, vaan suurin osa heräisi edelleen luomaan talikolla lantaa sianpieremän aikaan.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoittaa, että on eri tasoja (assistant professor, associate professor ja professor), joille voi sijoittua. Hakiessa ja tasosiirtymien välillä aina ulkoinen vertaisarviointi.