Mitä ajattelette, jos aikuista ihmistä pyydetään kassalla avaamaan reppu ilman, että on mitään todisteita siitä, että olisi jotain nähty sinne laittavan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisin suosiolla, lähikaupan ovessa on toive että reppu jätettäisiin eteiseen, sitä en halua tehdä ettei reppu tai sisältö katoa vaan mieluummin näytän sisällön.

Isommissa kaupoissa on varta vasten säilytyslokerot, jonne voi jättää repun ja toisesta kaupasta ostetut tavarat.

Niitä on todella vähän. Maksimissaan muutama kymmenen ja isommissa kaupoissa on helposti useita satoja asiakkaita yhtä aikaa.

En ajattele moisesta juuri mitään. Minulle ei ole mikään ongelma avata ja sulkea reppua tai kassia tai mitä lie.

Minulla on aina reppu, koska hoidan asiani kävellen. On helpompi kantaa ja liikkua. Ja jos liukkaalla kaatuu, repun kanssa voi hallita kaatumisensa vähän paremmin. 

Olen avannut repun kerran jopa pyytämättä. Sattui olemaan edellä koululaisia, joita pyydettiin näyttämään reppunsa ja minun jäljessäni vielä muutama lisää. Jotta heistä ei tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, avasin reppuni minäkin, kun tulin myyjän kohdalle. Myyjä oli fiksu nainen, hän sanoi että on hyvä, kun aikuiset näyttävät esimerkkiä. Olen samaa mieltä. Me emme opeta hyviä tapoja sanoillamme vaan sillä, mitä teemme. Joten hyvin mielelläni näytän reppuni ja käyttäydyn niin kuin toivoisin asiakkaiden käyttäytyvän, jos olisin itse kaupan työntekijä tai toinen asiakas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäisin suosiolla, lähikaupan ovessa on toive että reppu jätettäisiin eteiseen, sitä en halua tehdä ettei reppu tai sisältö katoa vaan mieluummin näytän sisällön.

Isommissa kaupoissa on varta vasten säilytyslokerot, jonne voi jättää repun ja toisesta kaupasta ostetut tavarat.

Lakkasin käyttämästä säilytyslokeroita sen jälkeen, kun unohdin kerran reppuni jonka sisällä oli mm. työläppärini ja kotiavaimet. Huomasin unohduksen vasta kotiovella. Siinä vaiheessa kauppa oli jo mennyt kiinni, joten kotioveni avaamisesta tuli 40 euron lasku ja myöhästyin seuraavana aamuna töistä odotellessani kaupan aukeamista.

Olen hajamielinen, ei voi mitään. Paras kun pidän tavarat mukanani silloin kuk menen niiden kanssa kauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Näin se on kirjoitti:

Sanoisin että sota ei yhtä miestä kaipaa... niille jotka eivät laukun tarkastuksen takia enää asioi ko. kaupassa.

Joku vuosi takaperin käytiin tätä samaa keskustelua. Silloin kerroin kassanhoitajan näkökulmasta näistä myymälävarkaista: Oli hieno, tyylikäs vanhempi rouva/neiti, kaupungin silmäätekeviä. Osti jotain pientä, iso käsilaukku kyynärvarressa. Portit alkoivat soida hänen niistä kulkiessaan. Nousin jakkaralta ylös, menin ulko- oven puolelta vastaan "ihmettelemään" mikä ihme siellä soi. Kokeilimme ensin rouvan kulkua ilman laukkua. Ei hälyä. Sitten pelkkä laukku, alkoi soida. Pyysin näyttämään laukun. Siellä oli kalliit nahkahansikkaat ja kallein meillä myyty sateenvarjo. Rouva sanoi pokkana ostaneensa juuri toisesta kaupasta. Vaan kuittia ei kysyttäessä ollut. No sitten piti kokeilla portissa, kumpi tuotteista hälytti. Siinä vaiheessa näin, että meidän hintalaput olivat tuotteissa. Ei osannut siihen sanoa mitään, mutta nosti sitten ison metelin vaatien johtajaa paikalle. Tämä tulikin tovin odottelun jälkeen ja uteliaita kiinnosti.

Tiesin, että johtaja on hieman vaikeassa paikassa, koska he olivat tuttuja keskenään. Rouva kiihtyneenä punaisin poskin selosti hänelle miten on törkeää epäillä HÄNTÄ varastamisesta. Selitys hintalapullisille tuotteille oli se, että hän oli käynyt ne muka aiemmin ostamassa ja muualla asioinnin jälkeen palannut vielä meille loppuostoksille. Johtajan posket punoittivat myös. Hän pyyteli kovasti anteeksi rouvalta ja pahoitteli kun välillä tämmöisiä inhimillisiä virheitä sattuu. Kassatytötkin ovat vain ihmisiä eikä tekniikkakaan ole aina aivan satavarmaa.

Rouva mulkaisi minua ja lähti, myös maksamattomine tavaroineen. Johtaja kuiskasi minulle sovittelevasti, että vähemmällä päästään kun ei merkittäviä asiakkaita suututeta. Kerroin hänelle, että varkausyritys oli kuitenkin totta, koska työparin kanssa olimme olleet koko vuoron yhdessä töissä, eikä rouva ollut käynyt sateenvarjoa ja hanskoja ostamassa.

Tätä rouvaa ei enää ikinä kaupassamme nähty. Sen sijaan, kun hän oli siinä asemassa kuin oli, kertoi hän eteenpäin kuinka törkeää palvelua hän oli saanut.

Toinen, herttainen vanha rouva oli meillä vakioasiakas. Ostoskassi tiiviisti kyljessä kiinni meille kassoille päivittäin jutusteli, ei pitänyt mitään kiirettä. Niukasti ja vaatimattomasti aina osti.

Vaikka meidän olisi pitänyt niitä kasseja tarkistaa, hänen kohdallaan kukaan ei kehdannut sitä tehdä. Eihän nyt vakioasiakas, ja noin mukava vielä.

Mutta, eräs toinen vakioasiakas oli häntä seurannut useampana kertana ja ollut näkevinään, että jotain tämä mummeli laittoi kassiin, eikä maksanut. Ei epäilyksistään kuitenkaan kertonut, koska ei ihan satavarma ollut. Kerran kuitenkin ajatteli varmistaa asian. Seurasi rouvaa ja kävi ilmoittamassa kassalle, että sitä ja sitä tavaraa on nyt kassissa, katsokaa maksaako.

Vanha rouva ei maksanut, jäi työkaverille kiinni, suuttui ikihyviksi.

Kuukausien päästä näin tätä rouvaa puistossa ja tervehdin iloisesti, olimmehan tuttuja kaupasta jo vuosien ajan. Istuin penkille viereen ja kyselin mihin on hävinnyt, kun ei ole näkynyt. Oli kuulemma saanut niin huonoa palvelua, että oli vaihtanut kauppaa. Oli myös omille tuttavilleen sanonut, ettei siinä kaupassa kannata asioida, siellä epäillään varkaaksi.

Sorry pitkä vuodatus, mutta tässä vain pari esimerkkiä kymmenistä, kymmenistä uralleni sattuneista tapahtumista.

Herttaiset mummot mustamaalattu, onko kokemuksia henkilökunnan paljastumisesta epärehellisiksi?

On. Kyllä minunkin työpaikalla on sattunut. Kaupan hävikistä joku määrätty prosentti on henkilökunnasta johtuvaa. Joka ammattiin sattuu epärehellisiä ja valitettavasti sitten rehellisetkin joutuu syyniin. Kassitarkastuksia tehdään pistokokeina myös henkilökunnalle, joten eivät asiakkaat ole ainoita.

Minua se ei haittaa, saa tarkistaa vaikka mennen tullen olen sitten asiakas tai työntekijä.

Vuosikymmenien varasbongauksien jälkeen silmä on kehittynyt, enkä pelkää ilmiantaa, jos näen jonkun toimivan epärehellisesti. Maksan veroja, mutta varkaiden harrastuksia en haluaisi maksaa.

Olin opiskeluaikana 5 vuotta supermarketissa ilta- ja viikonlopputöissä ja ainakaan meillä reppu ei haitannut mitään. Onhan se hiton työlästä alkaa sinne tunkemaan tavaroita, jos tarkoitus on että kukaan ei huomaa.

Yleensä varkaat laittoivat tavarat takin sisään, sujauttivat kädessä/olkapäällä olevaan kassiin tai vetivät vaatteet päällensä. Tietty tyhmä tunki tavarat hameeseen tai kärryissä istuvan lapsen toppahaalarin sisälle tai huppuun (esim. kosmetiikkatuotteet ja korut).

Itse ihmettelen myös, että reput pitää festareilla jättää narikkaan. Mutta saat taas kävellä sisälle ongelmitta jättikokoisten olalla kannettavien shopper-kassien kanssa. Ymmärrän sen että väentungoksessa reppu voi häiritä muita ja se selässä on vaikea liikkua mutta ihan sama juttu on näiden isojen nylonista tai rottingista tehtyjen kassienkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinne kauppaan pitää mennä niiden reppujen kanssa? Jos/kun kaikki olisi reppujen ja pussukoiden kanssa kaupassa, niin ne jotka varastaa käyttäisi sitä hyväkseen.

Itse kuljetan isossa repussa (kävelypelillä) ostokset kotiin. Selässä kun kantaa, ei rasita läheskään yhtä paljon (ja kädet on vapaat), kuin että käsissä raahaisi jotain kasseja. Millä sinä ajattelit, että ostokset olisi hyvä kujettaa?

Oltiin kerran kovassa flunssassa koko perhe ja lähdin sitten pakon edessä käymään kaupassa kun osa lapsista alkoi jo tervehtyä ja ruokakin alkoi heille maistua.

Tarkoitus oli käydä pikaisesti lähikaupassa ostamassa jotain einestä, maitoa ja leipää, joten otin kauppaan tullessa vain korin. Kyseiseen kauppaan tulee ihanaa leipä paikallisesta leipomosta ja kauppaan näytti juuri tulleenkin kuorma, kun leivät olisivat vielä lämpimiä. Nappasin leivät toiseen käteeni (kädessä myös lompakko) etteivät kärsi, litisty ja murene korissa. Koriin keräsin muut ostokset. Tyhjensi korin kassalle, mutta kuumeisena en yhtään tajunnut että pidän leipäpusseja vain kädessäni ja odotan, että kassa saa ostokset piipattua. Kassa oli todella tiukka ja kiukkuinen ja kysyy, että enkö aio maksaa leipiä. Vasta tässä vaiheessa tajusin, että leipäpussit roikkuvat sormieni välissä! Pahoittelen kovasti ja valittelin flunssaa ja olin todella nolo. Tämän jälkeen kaupassa kohdeltiin minua kuin rikollista. En kai olisi edes pyörinyt siinä kassan silmien alla leipäpusseja heilutellen, jos tarkoitukseni olisi ollut varastaa ne, vaan vahinkoja voi sattua. Miksi olisin halunnut varastaa ne halvat leivät, kun korissa oli paljon kalliimpiakin tuotteita.

Olen itsekin joskus hankkinut kesätyörahoja kaupan kassalla ja kyllähän näitä tapauksia oli, että ihminen käveli kassalle patonki/ruisleipä kainalossa, eikä maksamisvaiheessa tajunnut edes pitävänsö sitä kainalossa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse kunniasta vaan ihmisen oikeudesta yksityisyyteen. Reppuni sisältö ei kuulu kaupan kassoille, vartijoille tai muillekaan ulkopuolisille.

Haloo, luuletko, että em. tahot jäävät sinun tavaroitasi ihmettelemään pitkäksikin aikaa? Yleensä vilkaisu riittää eikä tavaroita mitenkään pengota.

Oletko koskaan käynyt missään konsertissa tai tapahtumassa? Reppujen ja laukkujen sisältö on myös turvallisuuskysymys. Yhdessäkin konsertissa ei saanut olla mukana vesipulloja, joten jouduin laittamaan laukussa olleen omani roskikseen. Ei haitannut yhtään, vaikka vartija näki laukussani olevan puhelimen, lompakon, nenäliinat ja lääkepaketin.

Vierailija kirjoitti:

Mua pyydettiin näyttämään kassi kun hälytinlaite oli joko rikki, tai sitten lähistöllä ollut mies varasti xD ihanaa oli alkaa apteekin bakteeripinnoille levittelee omaa laukkua jossa noin miljoona tavaraa 😂😂 ja jonoa takana 10m. Sellanen teinin olonen pyysi näyttämään kassin xD

Onko Apteekin tuotteissa edes mitään hälyttimiä?

Kyllä yleinen käytäntö on se että se reppu jätetään sinne lokeroon eikä oteta kauppaan mukaan. Monesti kassalla saattaa olla lappu jossa lukee; "avaathan laukkusi kassalla". Ei tosiaan ikä vaikuta siihen kuka varastaa. Kaikenikäiset varastaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on aina reppu, koska hoidan asiani kävellen. On helpompi kantaa ja liikkua. Ja jos liukkaalla kaatuu, repun kanssa voi hallita kaatumisensa vähän paremmin. 

Olen avannut repun kerran jopa pyytämättä. Sattui olemaan edellä koululaisia, joita pyydettiin näyttämään reppunsa ja minun jäljessäni vielä muutama lisää. Jotta heistä ei tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, avasin reppuni minäkin, kun tulin myyjän kohdalle. Myyjä oli fiksu nainen, hän sanoi että on hyvä, kun aikuiset näyttävät esimerkkiä. Olen samaa mieltä. Me emme opeta hyviä tapoja sanoillamme vaan sillä, mitä teemme. Joten hyvin mielelläni näytän reppuni ja käyttäydyn niin kuin toivoisin asiakkaiden käyttäytyvän, jos olisin itse kaupan työntekijä tai toinen asiakas. 

Eihän se ole laillista edes lapsia opettaa näyttämään reppunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse kunniasta vaan ihmisen oikeudesta yksityisyyteen. Reppuni sisältö ei kuulu kaupan kassoille, vartijoille tai muillekaan ulkopuolisille.

Haloo, luuletko, että em. tahot jäävät sinun tavaroitasi ihmettelemään pitkäksikin aikaa? Yleensä vilkaisu riittää eikä tavaroita mitenkään pengota.

Oletko koskaan käynyt missään konsertissa tai tapahtumassa? Reppujen ja laukkujen sisältö on myös turvallisuuskysymys. Yhdessäkin konsertissa ei saanut olla mukana vesipulloja, joten jouduin laittamaan laukussa olleen omani roskikseen. Ei haitannut yhtään, vaikka vartija näki laukussani olevan puhelimen, lompakon, nenäliinat ja lääkepaketin.

Näen jo sieluni silmin, miten nämä oikeuksistaan tarkat uniikit lumihiutaleet pysäyttävät koko keikkajonon kymmeniksi minuuteiksi, koska "ei teillä ole oikeutta katsoa laukkuuni".

Muistan erään järkyttävän kauppakäynnin kun käytiin kesäpäivänä pikaisesti ystävän kanssa ostamassa rannalle vesipullot. Heti kun astuimme liikkeeseen sisään niin vartija otti meidät silmätikukseen ja oikeasti katseli hyllyn päästä mitä teemme kun seisoimme siellä vesiä valitsemassa. Seurasi meitä kassalle ja sen jälkeen kun olimme maksaneet niin vaati molempia avaamaan reput. En edelleenkään käsitä että mikä meissä oli niin epäilyttävää (sekoittiko joihinkin muihin ihmisiin?) ja missä ihmeen hetkessä olisimme mitään ehtineet sinne reppuun tunkea, kun tämä vartija kyyläsi koko ajan :D Lähetin kyllä kaupalle palautetta tästä yli-innokkaasta vartijasta, en saanut vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytin kassit kun piippasi turhaan. Oli kuitit ja muut. Hälytarra oli jäänyt toisesta kaupasta ostamaani tuotteeseen. Vartija ohjeisti, että jokaisen kaupan jälkeen on vietävä tavarat kotiin ja tultava vasta sitten uuteen kauppaan :D

No johan tuollaisessa menisi päivä, jos kaikkia ostoksia ei syystä tai toisesta saa samasta kaupasta. Minäkin olen joutunut joskus kauppareissulla käymään kolmessa kaupassa, jos jotain muutakin ostettavaa, kuin ruoka juttuja.

Tokmannin vaatteissa on niitä hälyttimiä joista myyjät muistuttaa kassalla että kannattaa leikata pois kun ottaa vaatteen käyttöön. Eihän ihmiset voi käydä muissa kaupoissa ostoksilla enää Tokmannilla käynnin jälkeen ilman hälyjen soimista jos ostavat Tokmannilta jotain. Miksei niitä hälyjä laiteta sillä tavalla että myyjä voi sen kassalla poistaa?

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran aamuvarhaisella (vuosia sitten) paikallisessa isossa marketissa puoli tuntia, koska piti sulatella auton ovia kaupan parkkihallissa. Autoon ei päässyt kuin takaluukun kautta, kun edellisen päivän autopesu ja sää eivät oikein olleet synkassa.

Kerroin tämän kassalla.

Niinpä sama kassahenkilö pyysi näyttämään tyhjän kassini, kun sen puolituntisen jälkeen lähdin kaupasta ja ostin korkeintaan jonkun leivän tms. pientä.

Suutuin - siis hiljaa mielessäni - niin, etten käynyt liikkeessä ainakaan puoleen vuoteen.

Kauppa toimi tietenkin oikein kun vahti minua pientä naisihmistä, olin suunnilleen ainut asiakas niin aikaisin. Käyttäydyin varmaan epäilyttävästi ensinnäkin selityksineni, toiseksi katsellen vähän kaikkea, varmaan koskinkin tavaroihin.

Kauppa ei "tiennyt" - asiakkuuskortit olivat kyllä jo olemassa -, että 4 lastamme olivat nuoria aikuisia, ja elettiin sitä vaihetta, että kutsuin kaikki lapset joka viikonloppu parinsa kanssa meille syömään ja sitä varten ostimme hirveästi ruokaa viikonlopuiksi. Loput laitettiin heille evääksi... (Elämänvaihe oli se, etten vielä osannut ostaa vain 2 hengelle ruokaa vaan aiemman käytännön mukaan, kun perhe oli iso.)

Kaupan mielestä olin siis potentiaalinen rosvo. Omasta mielestäni olin sekä ostohaluinen että maksukykyinen asiakas, joka otti epäluulon nokkiinsa, kun sen ainoan kerran en ostanut täyttä kärryllistä.

Joskus myyjät katsoo tosi pahasti kun ostaa vain yhden tuotteen, tai pari.

Vierailija kirjoitti:

Siihen vaan reppu levälleen julkisella paikalla vartijoiden tutkittavaks! ;)

Samalla on hyvä selostaa jokaisen repusta esiin otetun tavaran historia, mistä se on ostettu/saatu, mihin tarkoitukseen jne.

Vierailija kirjoitti:

On se kyllä vähän hölmöä, että vain reput pyydetään näyttämään eikä taskuja.

Sehän on huomiotaherättävää avata kaupassa reppu ja laittaa sinne tavaroita.

Taskuun voi laittaa melko huomaamattomasti. Toki eihän sinne isoja ostoksia mahdu, mutta voihan ne pienetkin tavarat olla arvokkaita.

Hameeseen voi kanssa piilottaa vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun ei tarvitse avata reppuasi kuin poliisille, jos pidät oikeuksistasi kiinni niin venttaatte vartijan kanssa takahuoneessa kunnes partio tulee paikalle.

Sen jälkeen vaatia raha korvaus ,kun varastetua tavaraaei löytynyt. Liike joutu sinä maksaa raha korvaus.Harva asiasta tietääRepua kasia ei todella tarkisteta kuin takahuonessa .

Missä tapauksissa voi vaatia korvausta, kassalla laukun avaamisen vaatimisesta, vai takahuoneeseen menosta, vai kummastakin?

Käytän pyörillä varustettua ostoslaukkua ja käyn kauppareissulla useammassa eri liikkeessä. Säilytän ostoksistani aina kuitit mukana. Koskaan ei ole pyydetty kassin sisältöä näyttämään. Siitäkin huolimatta että eläkeläisenä mummona kuulun vahvasti epäilyttävien joukkoon.