Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulushoppailu on ollut jo pitkään arkipäivää Helsingissä

Vierailija
17.02.2023 |

Kerron muutaman esimerkin meidän perheen sekä tuttavien perheiden toiminnasta.

Asuimme aiemmin alueella, jonka koulu oli huonossa maineessa ja koko alue oli muutenkin vähän niin ja näin. Rahaa selkeästi kalliimman asunnon ostoon ei kuitenkaan ollut. Etsimme ja etsimme, kunnes löysimme lähellä Vantaan rajaa olevan pienen asuinalueen, joka oli syrjäisen sijaintinsa takia samoissa hinnoissa kuin tuo ongelmaisempi lähempänä keskustaa oleva radanvarsi-lähiö. Tämä uusi alue on sellainen, ettei kaupungin vuokrataloja ole (yksi rivitaloyhtiö on), koulu on pieni ja hyvämaineinen ja ylipäätään koko alue super-rauhallinen ja turvallinen tuppukylä.

Tässä lähistöllä on kaksi asuinaluetta, jotka ovat kivoja ja rauhallisia. Sattuvat vaan sijaitsemaan erään hyvin huonomaineisen lähiön vieressä. Näillä kivoilla alueilla on tahallaan laitettu oppilaaksiottoalueet niin, että osa lapsista joutuisi menemään huonomaineiseen kouluun. Niinpä eräs tuttavamme siirsi oman ja lapsensa osoitteen ja kirjat ystävänsä osoitteeseen, ystävän luvalla tietysti, ja varmisti tällä keinolla että lapsi pääsee kivaan kouluun. Syksyn aikana sit siirsivät kirjat taas omaan osoitteeseensa. Tämä on täysin varma tieto, eikä harvinaista, he olivat kuulleet kikan joltain toiselta joka oli niin tehnyt.

Eräs tuttavaperhe oli ostanut ihanan omakotitalon tajuamatta, että se kuuluu huonon koulun alueeseen. Kun he sen tajusivat, he myivät rakkaudella kunnostamansa talon pois ja muuttivat kerrostaloon alueelle, jossa on hyvä koulu. Nyt he etsivät omakotitaloa siltä alueelta. Harmi vaan että on kalliimpi alue, eivät tahdo löytää sopivaa. Mutta preferoivat lasten koulua kuin omaa kotiaan.

Jokaikinen hyvin toimeentuleva tietää ne muutamat pahamaineisimmat koulut, ja niitä kartetaan viimeiseen asti.

En niinkään pidä ongelmana tätä painotetuille luokille pyrkimistä vaan ihan sitä, että alueet ovat jo niin segregoituneet, että kynnelle kykenevät muuttavat pois huonommilta alueilta siinä kohtaa kun lapsi menee eskariin. Näin se vaan on.

On ihan hyödyntöntä yrittää näperrellä jonkun musaluokka-homman kanssa, kun alueet on niin täysin erilaisia. Montako kaupungin vuokrayhtiötä on Punavuoressa, Lauttasaaressa, Etu-Töölössä? Montako Kontulassa, Jakomäessä, Malminkartanossa ja Tapulikaupungissa? Kaupunki on epäonnistunut, eikä lasten pakottaminen lähikouluun muuta perusongelmaa mihinkään. Mitäs rakensivat kaupungin vuokrakämppiä vaan tietyille alueille. Se on ongelman ydin.

Kommentit (92)

Vierailija
61/92 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatetaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta sitten ei haluta omaa lasta samaan kouluun niiden muuttajien lasten kanssa.

Lauttasaaressa on käsittääkseni jonkin verran myös kaupungin kämppiä. Jopa Westendissä on vähän.

Lauttasaaresaa ei oo hekan asuntoja mutta tulee ja Westendissä ei ole.

Uskomatonta, mutta totta, kyllä Lauttasaaressa yksi Hekan vuokratalo on.

Vierailija
62/92 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko hankkinut lapsellesi paikan muualta kuin lähikoulusta? Kerro Ylelle, teemme juttua "koulushoppailusta":

https://yle.fi/a/74-20019103

Vastasin kyselyyn ihan jo sen takia, että saataisiin keskusteluun muutakin näkökulmaa kuin "rikkaiden koulushoppailu". Olen juuri se pienituloinen yksinhuoltajaäiti, jonka molemmat lapset pääsivät soveltuvuuskokeella kieliluokalle , eikä syynä todellakaan ollut "tulevaisuuden pankkitilin saldon varmistaminen" tms. vaan mahdollisuus tarjota silminnähden lahjakkaille lapsille lisähaastetta opiskeluun ja kielitaidon suomat edut elämässä.

Esikoisen kohdalla suorastaan hätkähdän, kun ymmärsin, miten suuri osa luokkatovereista tulee erittäinkin hyvätuloisista perheistä. Nuoremman luokalla oppilaiden taustat vaikuttaisivat olevan heterogeenisemmät, mutta yhteistä molempien painotetuilla luokilla on selvästi parempi opiskelurauha ja yhteishenki kuin rinnakkaisluokilla. Asenteellisuus haiskahtaa kyllä mielenkiintoisesti Ylen kysymyksenasettelustakin; ensin kysytään onko lapsesi saanut paikan muualta kuin lähikoulusta ja seuraava kysymys kuuluu "Jos onnistuit, kerro miten sen teit?", aivan kuin kyseessä olisi lähtökohtaisesti jonkinlainen vilunki.

Minuakin ärsytti tuo Ylen kysymyksenasettelu: "Hankitko lapsellesi paikan..." Jumankekka, lapsi joutui kyllä ihan itse hankkimaan sen paikkansa pärjäämällä pääsykokeissa!

Meillä tärkein syy oli se, että peruskoulun opetussuunnitelmassa on surkean vähän vieraiden kielien opetusta ja muuta kuin pitkää englantia opetetaan harvassa paikassa. Englannin ehtii oppimaan hyvin, vaikka se alkaisi vasta viidenneltä. Meidänkin lapsi oppi lukemaan kirjoja englanniksi, ennen kuin englanninopetus alkoi koulussa. 

Kielipainotus oli syy hakea kouluun muualle. Mutta se vieraalla kielellä opiskelu osoittautui myös hyväksi lisähaasteeksi lahjakkaalle lapselle, jolle peruskoulu olisi muuten ollut liian helppoa ja tylsää. Lukion hän valitsi sitten toisenlaisen painotuksen perässä, mutta peruskoulusta jäi silti hyvät muistot, kun sai opiskella motivoituneiden oppilaiden kanssa ja vähän vaativammalla opetusohjelmalla, kuin mikä tavallisessa koulussa olisi ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/92 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vinkkinä niille, jotka haluavat pelastaa nyt päiväkodissa olevat lapsensa tulevaisuudessa: Helsingin saksalaiseen kouluun mennään pääsykokeiden kautta jo ensimmäiselle luokalle. Tämän vuoden osalta juna meni jo, pääsykokeet olivat parisen viikkoa sitten. 

Näitä kouluasioita pitää oikeasti miettiä hyvissä ajoin!

Vierailija
64/92 |
26.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ollut aina.

Omistani toinen kävi yksityiskoulun ja toinen painotuksen.

Koko meidän asuinalueen lapsista tunnen kaksi perhettä jotka pani lähikouluun. Muut tutut lapset oli 8-9 eri koulussa eri puolilla Helsinkiä.

Jos ei näitä painotuksia olisi ollut, olisin ostanut pienen asunnon haluamani koulun alueelta.

Tunnen yhden perheen joka pani rivarinsa Vuosaaresta vuokralle ua muutti itse vuokralle Kulosaareen. Kun lapset kasvpi, he muutti takaisin ja lapset kulki metrolla Kulosaaren kouluihin. Ksykiin menivät sitten enkkupainotukseen.

Vuokissa on Aurinkolahden koulu ja yläasteella tiedelinja ja teknologiakasvatus kelle vaan, pääsykokeet. Merilahdessa lyonto ja tiede, liikunta. No pääsikö lapset yli 9 lukioon?

Vierailija
65/92 |
26.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota on ollut aina.

Omistani toinen kävi yksityiskoulun ja toinen painotuksen.

Koko meidän asuinalueen lapsista tunnen kaksi perhettä jotka pani lähikouluun. Muut tutut lapset oli 8-9 eri koulussa eri puolilla Helsinkiä.

Jos ei näitä painotuksia olisi ollut, olisin ostanut pienen asunnon haluamani koulun alueelta.

Tunnen yhden perheen joka pani rivarinsa Vuosaaresta vuokralle ua muutti itse vuokralle Kulosaareen. Kun lapset kasvpi, he muutti takaisin ja lapset kulki metrolla Kulosaaren kouluihin. Ksykiin menivät sitten enkkupainotukseen.

Vuokissa on Aurinkolahden koulu ja yläasteella tiedelinja ja teknologiakasvatus kelle vaan, pääsykokeet. Merilahdessa lyonto ja tiede, liikunta. No pääsikö lapset yli 9 lukioon?

Vuosaaressa ei ainakaan silloin ollut enkunkielisiä linjoja tai luokkia. Kulosaaressa oli.

Vierailija
66/92 |
26.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Helsingin kaupunkisuunnittelu on kyllä epäonnistunut tässä. Esim. Vaikka Tampere on aika iso kaupunki, ei täällä ole samalla tavalla huonoja ja hyviä alueita, vaikka toki erojakin on, eikä kaikkialla tietysti ole yhtä fiiniä ja kouluissakin varmasti eroja. Alueiden luokkajako ei kuitenkaan ole lainkaan niin jyrkkä kuin Helsingissä.

Hgissä S2 koulussa suurinpiirtein samaa tasoa ka mitä Itä-Suomessa ja monessa muussa ja koulussa ei oo S2 oppilaita tai hyvin vähän. Toki on myös yli 8 ka:n kouluja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/92 |
26.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatetaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta sitten ei haluta omaa lasta samaan kouluun niiden muuttajien lasten kanssa.

Lauttasaaressa on käsittääkseni jonkin verran myös kaupungin kämppiä. Jopa Westendissä on vähän.

Lauttasaaresaa ei oo hekan asuntoja mutta tulee ja Westendissä ei ole.

Uskomatonta, mutta totta, kyllä Lauttasaaressa yksi Hekan vuokratalo on.

sinne tulossa lisää

Vierailija
68/92 |
26.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin kaupunkisuunnittelu on kyllä epäonnistunut tässä. Esim. Vaikka Tampere on aika iso kaupunki, ei täällä ole samalla tavalla huonoja ja hyviä alueita, vaikka toki erojakin on, eikä kaikkialla tietysti ole yhtä fiiniä ja kouluissakin varmasti eroja. Alueiden luokkajako ei kuitenkaan ole lainkaan niin jyrkkä kuin Helsingissä.

Hgissä S2 koulussa suurinpiirtein samaa tasoa ka mitä Itä-Suomessa ja monessa muussa ja koulussa ei oo S2 oppilaita tai hyvin vähän. Toki on myös yli 8 ka:n kouluja.

Eihän koulujen keskiarvot ole suoraan verrattavissa. Kirjoitusten tulokset on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/92 |
08.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puukotus Vesalan koulussa, niinpä..

Vierailija
70/92 |
08.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

HS 14.2.

Huomatkaa miten aivan erinomaisen rauhallisen helsinkiläisen koulun määritelmä on nykyään se että "vain" 30% on kokenut ala-asteella väkivaltaa tai uhkailua.

Eräällä ala-asteella 95,7 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Toisessa koulussa luku oli vain 30 prosenttia.

Kyselyssä oli kuitenkin lukuisia Helsingin kouluja, joissa vastaajista yli 70 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa.

Siinä missä kaikissa kouluissa ei oltu koettu lainkaan aseella uhkaamista, eräässä koulussa taas sitä oli kokenut 8,6 prosenttia vastaajista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/92 |
08.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei halua lasta kouluun, jossa suurin osa on s2-oppilaita. Naurettavaa kikkailua tämä painotusluokkien poistaminen, kun jokainen tietää koulushoppailun perimmäisen syyn. Päättäjillä on mennyt jotain jossain vaiheessa todella pahasti pieleen, kun näitä slummialueita on päässyt syntymään.

Suomeen rahdataan ihmisiä kiihtyvään tahtiin, joten white flight eli valkopako kiihtyy kiihtymistään, varsinkin kun 20 %:n rajapyykki m tujen määrässä ylitetään...Ja tätä m tujen rahtaamista Suomeen kannattaa 80 % suomalaisista, joten nauttikaamme m tak onojen tuottamista hedelmistä!

Vierailija
72/92 |
08.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jo pelkästään tämä, että uhataan vaikeuttaa muuhun kuin lähikouluun hakemista, havahduttaa monet pohtimaan oman lapsen tulevaisuutta. Ja monet ryhtyvät katselemaan asuntoa alueelta jossa varmasti on hyvä lähikoulu. Että hyvin vedetty päättäjät Helsingissä!

Ymmärtäkää jo, että ei kuntapäättäjät ole päättäneet, että Suomeen rahdataan m t aisia yhä kiihtyvään tahtiin, vaan sen olemme päättäneet me äänestäjät äänestyskopeissa eduskuntavaaleissa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo pelkästään tämä, että uhataan vaikeuttaa muuhun kuin lähikouluun hakemista, havahduttaa monet pohtimaan oman lapsen tulevaisuutta. Ja monet ryhtyvät katselemaan asuntoa alueelta jossa varmasti on hyvä lähikoulu. Että hyvin vedetty päättäjät Helsingissä!

Ymmärtäkää jo, että ei kuntapäättäjät ole päättäneet, että Suomeen rahdataan m t aisia yhä kiihtyvään tahtiin, vaan sen olemme päättäneet me äänestäjät äänestyskopeissa eduskuntavaaleissa!

Helsinki on vastuussa rakentamisestaan ja kaavoittamisestaan ja siitä, että ongelmalle ei ole tehty 20 vuoteen mitään muuta kuin syyllistetty vanhempia.

Esimerkiksi päivähoito oliis pitänyt jo aikoja sitten rakentaa toisin.

Vierailija
74/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja taas köyhälistö tappelee verissäpäin keskenään ojassa.

Kun tajuaisit että meillä on kaikkeen tarpeelliseen varaa: luokkakokojen pienentämiseen, oppilaiden opettamiseen tarpeiden ja taipumusten mukaan ja ylipäätään ihmisystävällisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Sen sijaan mitä Helsingissä tehdään: kohdistetaan kaupungin posketon ylijäämä (verovaroja!) kohteisiin jotka tasan eivät ole ainakaan inhimillisemmän tulevaisuuden rakentaminen meidän _kaikille_ lapsille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätähän on tehty vuosikymmeniä. Olen 50+ ja jo omat vanhempani valitsivat minulle sellaisen kielivalinnan, että koulupäikka valikoitui sen mukaan - oman koulualueen yläkoulu oli tuolloin huonossa maineessa ja tällä taattiin se, että pääsi hyvämaineiseen ala- ja yläkouluun. Samoin teki n. 50% taloyhtiömme perheistä.

Vierailija
76/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka moni vielä eilisen jälkeen kehtaa arvostella koulushoppailua? Kohua aiheuttaneen tilaston pätevyyteen en ota kantaa, mutta kyllä paikkakuntalaiset tietävät hyvät ja levottomat koulut.

Vierailija
77/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo pelkästään tämä, että uhataan vaikeuttaa muuhun kuin lähikouluun hakemista, havahduttaa monet pohtimaan oman lapsen tulevaisuutta. Ja monet ryhtyvät katselemaan asuntoa alueelta jossa varmasti on hyvä lähikoulu. Että hyvin vedetty päättäjät Helsingissä!

Ymmärtäkää jo, että ei kuntapäättäjät ole päättäneet, että Suomeen rahdataan m t aisia yhä kiihtyvään tahtiin, vaan sen olemme päättäneet me äänestäjät äänestyskopeissa eduskuntavaaleissa!

Helsinki on vastuussa rakentamisestaan ja kaavoittamisestaan ja siitä, että ongelmalle ei ole tehty 20 vuoteen mitään muuta kuin syyllistetty vanhempia.

Esimerkiksi päivähoito oliis pitänyt jo aikoja sitten rakentaa toisin.

Jos vanhemmat eivät ymmärrä, että juurisyy on vanhempien omassa äänestyskäyttäytymisessä äänestyskopissa, niin totta kai syy on vanhemmissa! On fakta, että valkoisten pako eli white flight alkaa, kun m t aisten määrä nousee yli 20 %:n https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valkoisten_pako . Köyhät suomalaiset jäävät m t aisten jalkoihin ghettoaluille, kun rikkailla on varaa muuttaa rauhallisille alueille.

Vierailija
78/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni vielä eilisen jälkeen kehtaa arvostella koulushoppailua? Kohua aiheuttaneen tilaston pätevyyteen en ota kantaa, mutta kyllä paikkakuntalaiset tietävät hyvät ja levottomat koulut.

Minkä eilisen?

Vierailija
79/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
80/92 |
09.03.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttua!

Helsinki jyräsi joskus 7-8 vuotta sitten ne oppilaaksi ottoalueet uusiksi ja määräsi että niitä ei sit saa muuttaa, eikä kouluihin saa ottaa alueen ulkopuolisia.

Silti koulujen rehtorit osaa kaikenlaisia vippaskonsteja, joilla pystytään asiaa kiertämään. Meidän lapsi pääsi vippaskonstilla sisään hyvään kouluun, vaikka lähikoulumme on ihan toinen. Ja siis oppilaaksi oton raja menee meidän talon vierestä! Keskeltä taloyhtiötä, kun tää taloyhtiö on hassusti kahdella puolella tietä. Raja menee siis siltä tieltä, joka halkoo kadun päässä olevaa kahden puolen olevaa taloyhtiötä. Lapsemme oli joutumassa eri kouluun kun samassa taloyhtiössä asuvat kaverit.

Rehtori sanoi, että rajat on tehty pelkästään oppilasaineksen sekoittamiseksi ja ne on harpilla piirretty sama se vaikka menisi talon päältä se raja.

Ihan väärää tietoa. Kouluihin voi ottaa myös toissijaisia, jos koulussa on tilaa. Eikä rajat ole tehty aineksen sekoittamiseksi, koska muutoinhan esim. idän koulujen oppilaat kävisit keskustan kouluja Rajoja tarkastellaan ja muutellaan sen mukaan, miten ikäpolvissä on väkeä ja miten kouluihin mahtuu oppilaat. Koulujen seinät kun eivät siirry ja luokat kasva

terveisiä koulusta, jossa on sitä oikeaa tietoa kaikin tavoin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän kolme