Onko teistä 11-vuotiaalle ihan ok bussimatka jos joutuu vaihtamaan bussia ja vilkkaassa kaupunkikeskustassa?
Vai liian haastava/ vaarallinen? Selviytyisikö teidän 11-vuotiaat itsenäisesti tuosta?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on alkaneet kolmannelta kulkemaan Helsingin keskustaan kouluun, suurin osa kavereista aloitti silloin myös.
En usko että se 11-vuotiaalle on vaikeaa. Itse kävin senikäisenä tuppukylästä itsekseni serkkujen luona kylässä Kontulassa eli vaihdoin keskustassa ajoneuvoa. Toinen serkkuni lensi itsekseen Saksasta joka kesä 7-vuotiaasta alkaen.
KKONTUYLASSA?!?!?!?!!?!?!?
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko pyöräily, kun ei tuon pidemmästä matkasta ole kyse?
Tuskinpa sinne on suoraa "turvallista" pyörätiereittiä. En olisi ikinä päästänyt meidän erkkaa polkupyöräilemaan kouluun, taksilla ja bussilla vaihtoineen kulki jotakuinkin samanmoisen matkan. Pyöräillessä saa aikuinenkin olla tosi varovainen tietyin paikoin tuolla matkalla ja autot eivät aina noudata liikennesääntöjä, kuten kääntyessä heidän kuuluisi väistää suoraan ajavaa polkupyöräilijää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen vaihto on, onko bussiasemalla vain toisesta bussista toiseen, vai jääkö jollain pysäkillä pois ja joutuu etsimään toisen pysäkin?
Onko minkä verran aikaa vaihtoon, uskaltaako lapsi tarvittaessa kysyä apua/varmistaa olevansa oikeassa bussissa? Onko lapsi tottunut matkustamaan bussilla?
Joutuu jäämään pysäkillä pois ja etsimään toisen pysäkin. Katsoin että joutunee ehkä välillä myös eri aamuina menemään eri linjoilla, koska kun koulu alkaa eri aikoina niin linjat ei mene aina samalla tavalla.
Ei ole tottunut ja on arka, en usko et uskaltaa kysyä apua. Soittelee usein minulle sitten itku kurkussa ylipäätään jos tulee joku vaikeus jossain.
Kyse siis ns. erityislapsesta, joka tähän mennessä on mennyt kouluun taksikyydillä. Nyt koulu vaatii että pitäisi alkaa kulkea bussilla matkat ensi syksynä. Hänet on siis laitettu erityiskouluun kaupungin toiselle puolelle, koska lähikoulu ei voinut hänelle riittävää tukea tarjota. Koulumatka on 4,9 km.
Mun lapsen kaverilla on laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja hahmotuksessa ongelma. On kulkenut Helsingin busseilla itsenäisesti 9-vuotiaasta asti, pysäytellyt Mannerheimintiellä oikean jne eli ei edes päättäreitä käyttänyt.
Sun kannattaisi nyt puoli vuotta kerätä lapsellesi rohkeutta ja itsetuntoa.
Sehän riippuu miten sitä on neuvottu, vai heitetäänkö matkaan ilman kokemusta.
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
Siis vastaavia bussi matkoja esikouluun ja sieltä kotiin viisi vuotiaana ja siitä eteenpäin.
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
-70 luvun liikenne ei ollutkaan mitään nykypäivän liikenteeseen. Mikäs siinä mennessä, käpyjä potkiessa. Papparainen.
Vierailija kirjoitti:
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
-70 luvun liikenne ei ollutkaan mitään nykypäivän liikenteeseen. Mikäs siinä mennessä, käpyjä potkiessa. Papparainen.
Ei niin. Ihmisiä kuoli liikenteessä monta kertaa enemmän 70 -luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen vaihto on, onko bussiasemalla vain toisesta bussista toiseen, vai jääkö jollain pysäkillä pois ja joutuu etsimään toisen pysäkin?
Onko minkä verran aikaa vaihtoon, uskaltaako lapsi tarvittaessa kysyä apua/varmistaa olevansa oikeassa bussissa? Onko lapsi tottunut matkustamaan bussilla?
Joutuu jäämään pysäkillä pois ja etsimään toisen pysäkin. Katsoin että joutunee ehkä välillä myös eri aamuina menemään eri linjoilla, koska kun koulu alkaa eri aikoina niin linjat ei mene aina samalla tavalla.
Ei ole tottunut ja on arka, en usko et uskaltaa kysyä apua. Soittelee usein minulle sitten itku kurkussa ylipäätään jos tulee joku vaikeus jossain.
Kyse siis ns. erityislapsesta, joka tähän mennessä on mennyt kouluun taksikyydillä. Nyt koulu vaatii että pitäisi alkaa kulkea bussilla matkat ensi syksynä. Hänet on siis laitettu erityiskouluun kaupungin toiselle puolelle, koska lähikoulu ei voinut hänelle riittävää tukea tarjota. Koulumatka on 4,9 km.
Mun lapsen kaverilla on laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja hahmotuksessa ongelma. On kulkenut Helsingin busseilla itsenäisesti 9-vuotiaasta asti, pysäytellyt Mannerheimintiellä oikean jne eli ei edes päättäreitä käyttänyt.
Sun kannattaisi nyt puoli vuotta kerätä lapsellesi rohkeutta ja itsetuntoa.
Niin? Se että yksi erityislapsi pystyy johonkin ei tarkoita että toinen pystyy. Haasteet ovat hyvinkin yksilölliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
-70 luvun liikenne ei ollutkaan mitään nykypäivän liikenteeseen. Mikäs siinä mennessä, käpyjä potkiessa. Papparainen.
Ei niin. Ihmisiä kuoli liikenteessä monta kertaa enemmän 70 -luvulla.
Liikennettä oli kaksi kertaa vähemmän kuin nykyään mutta ihmiset oli yksinkertaisesti tyhmempiä. Ei käytetty vöitä, taajamissakin ajettiin lähemmäs 100 km/h, päissään ajeli ties kuinka moni, autot oli huonompia joten kolareissa sattui enemmän. Se että sinä olet selvinnyt (vanhempiesi tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä huolimatta), ei tarkoita että muiden pitäisi vaarantaa omien lastensa turvallisuus tänä päivänä.
Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän miten työlästä erityislasten kanssa voi olla. 11v saattaa olla aivan autettava eikä voi luottaa ollenkaan että tekisi ohjeiden mukaan. Joskus uuden kaverin luona ihmettelin miksi ovessa on sähköinen koodilla varustettu lukko sisäpuolella, en ollut koskaan nähnyt sellaista. Kaveri selitti että 11v nepsy karkaa ovesta jos lukkoa ei ole, kuuluu osana vammaispalvelua tms että lukko on. Sama lapsi kulkee 400m koulumatkan taksilla. En itsekään ymmärrä millaista tuo voi olla mutta sen sentään ymmärrän ettei tilannetta voi verrata 70-lukuun ja siihen miten lapset on vain pakotettu tekemään asioita, oli valmis tai ei. Lapsihan saattaa myös teknisesti pystyä johonkin asiaan mutta kokea sen niin rankaksi tai vaikeaksi että homma ei voi toimia.
No mikään mammaraati ei pysty antamaan sinulle vastausta tässä. Erityislapset ei ole mikään homogeeninen ryhmä, jotka kaikki toimivat samalla tavalla. Sinun ja lastasi hoitavien henkilöiden pitää selvittää, mihin hän pystyy.
Muista kuitenkin, että muuta maailmaa sinun lapsesi erityisyys ei kiinnosta eli, jos haluat hänen aikuisena pystyvän elämään suhteellisen normaalia elämää (olettaen, että siihen on mahdollisuudet), niin lapsesi yritä opettaa lapsellesi keinoja selviytyä itsenäisesti maailmassa. Jossain vaiheessa ne tukitoimet loppuvat joka tapauksessa, jos kyse ei ole ihan laitoshoitoa vaativasta yksilöstä, joten sitä itsenäisyyttäkin pitäisi oppia jossain välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
-70 luvun liikenne ei ollutkaan mitään nykypäivän liikenteeseen. Mikäs siinä mennessä, käpyjä potkiessa. Papparainen.
Ei niin. Ihmisiä kuoli liikenteessä monta kertaa enemmän 70 -luvulla.
Liikennettä oli kaksi kertaa vähemmän kuin nykyään mutta ihmiset oli yksinkertaisesti tyhmempiä. Ei käytetty vöitä, taajamissakin ajettiin lähemmäs 100 km/h, päissään ajeli ties kuinka moni, autot oli huonompia joten kolareissa sattui enemmän. Se että sinä olet selvinnyt (vanhempiesi tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä huolimatta), ei tarkoita että muiden pitäisi vaarantaa omien lastensa turvallisuus tänä päivänä.
Sehän se pointti olikin, että liikenne on tänä päivänä erittäin paljon turvallisempaa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mailma muuttu kirjoitti:
Nyky ihmiselle ehkä, itse seitsemänkymmen luvun alussa kävin esikoulussa noin jotain 5 vuotiaana
Onko evolutio tehnyt ihmisestä jotenkin u vatin, vai johtuuko vanhempien omituisesta suhtautumisesta lapsiinsa.
Olin 11 vuotiaana jo päässyt poikuudesta.
-70 luvun liikenne ei ollutkaan mitään nykypäivän liikenteeseen. Mikäs siinä mennessä, käpyjä potkiessa. Papparainen.
Ei niin. Ihmisiä kuoli liikenteessä monta kertaa enemmän 70 -luvulla.
Liikennettä oli kaksi kertaa vähemmän kuin nykyään mutta ihmiset oli yksinkertaisesti tyhmempiä. Ei käytetty vöitä, taajamissakin ajettiin lähemmäs 100 km/h, päissään ajeli ties kuinka moni, autot oli huonompia joten kolareissa sattui enemmän. Se että sinä olet selvinnyt (vanhempiesi tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä huolimatta), ei tarkoita että muiden pitäisi vaarantaa omien lastensa turvallisuus tänä päivänä.
Sehän se pointti olikin, että liikenne on tänä päivänä erittäin paljon turvallisempaa kuin ennen.
Ei ole välttämättä sille lapselle, joka ei siellä vielä osaa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän miten työlästä erityislasten kanssa voi olla. 11v saattaa olla aivan autettava eikä voi luottaa ollenkaan että tekisi ohjeiden mukaan. Joskus uuden kaverin luona ihmettelin miksi ovessa on sähköinen koodilla varustettu lukko sisäpuolella, en ollut koskaan nähnyt sellaista. Kaveri selitti että 11v nepsy karkaa ovesta jos lukkoa ei ole, kuuluu osana vammaispalvelua tms että lukko on. Sama lapsi kulkee 400m koulumatkan taksilla. En itsekään ymmärrä millaista tuo voi olla mutta sen sentään ymmärrän ettei tilannetta voi verrata 70-lukuun ja siihen miten lapset on vain pakotettu tekemään asioita, oli valmis tai ei. Lapsihan saattaa myös teknisesti pystyä johonkin asiaan mutta kokea sen niin rankaksi tai vaikeaksi että homma ei voi toimia.
Osa erityislapsista holhotaan vanhempien toimesta toimintakyvyttömiksi. Eikä rohkaista esimerkiksi harjoittelemaan itsenäistä toimintaa. Osa asuntolaan muuttavista pitää opettaa kädestä pitäen esim. sängyn pettaaminen kun kotona vanhemmat hoitivat kaiken.
Aika raskaalle tuntuu ja moni hesan alue on kuin harlemissa. Itse olen kokenut pitkät bussimatkat ja vie opiskeluinnon.
Mun lapset on alkaneet kolmannelta kulkemaan Helsingin keskustaan kouluun, suurin osa kavereista aloitti silloin myös.
En usko että se 11-vuotiaalle on vaikeaa. Itse kävin senikäisenä tuppukylästä itsekseni serkkujen luona kylässä Kontulassa eli vaihdoin keskustassa ajoneuvoa. Toinen serkkuni lensi itsekseen Saksasta joka kesä 7-vuotiaasta alkaen.