Lue keskustelun säännöt.
Masentaa ja ahdistaa niin että haluan kuolla. Hoidossa ollut 6v ja nyt eläkkeellä. Mitä tehdä?
15.02.2023 |
Olen mielenterveyspngelmien vuoksi eläkkeellä, ollut 5v. Vuoden olin eka saikulla. Ei koulutusta.
Masentaa ja ahdistaa. Olen arvoton. Ei mulla oo mitään virkaa tässä yhteiskunnassa.
Oon kolme kertaa yrittänyt vahingoittaa itseäni vakavasti. Ei ole onnistunut. En tiedä mitä tehdä.
Kommentit (43)
Pumpaat loisena rahaa, jotta voi makoilla sohvalla kaljaa juomassa. Häpeä! Nyt otat niskasta itseäsi kiinni ja meet vaikka kuntouttavaan työtoimintaan. Miten sä kehtaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että vaikka et osallistuisikaan yhteiskunnan pyörittämiseen kovin paljoa, niin sinulla on silti ihmisarvo, eli et ole arvoton. Ihmisarvo tulee siitä, että on syntynyt ihmiseksi. Jokainen ihminen on arvokas.
Ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta aikuisina toiset meistä on arvokkaampia kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut kunnollista psykoterapiaa? En tarkoitu jonkun mt hoitsun antamaa tsemppausta vaan ihan kunnon tiivistä psykoterapiaa?
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta kelan maksamana saavat myös eläkeläiset.
Haetaanko tätä suoraan itse Kelalta vai lähetteellä julkisen kautta?
Tutki ketoruokavaliota. Katso youtubesta Antti Heikkilän videoita, Karita Aaltosta ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että vaikka et osallistuisikaan yhteiskunnan pyörittämiseen kovin paljoa, niin sinulla on silti ihmisarvo, eli et ole arvoton. Ihmisarvo tulee siitä, että on syntynyt ihmiseksi. Jokainen ihminen on arvokas.
Ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta aikuisina toiset meistä on arvokkaampia kuin toiset.
Hyppää nyt kaivoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti on niin että kun eristää itsensä muusta maailmasta, alkaa elämä pyörimään oman navan ympärillä. Tällöin näkee vain omat ongelmat ja ne tuntuvat ylitse pääsemättömiltä. Kokeile auttaa muita ihmisiä. Lähde kotoa!
Lupaudu lukemaan lähimpään vanhainkotiin tms.
Kotoa sinua ei tule kukaan hakemaan, eikä tämä palsta pelasta sinua! Ota itseäsi niskasta kiinni!
Tämä voi olla ihan hyvä ehdotus jollekin, joka kärsii maanantaimasennuksesta, ei ehkä sairaalloisesta masennuksesta kärsivälle.
Ullanlinnan psykoja on paljonkin vääriä diagnooseja. Ihmisellä voi olla hormonihäiriö kilpirauhasen vajaatoimintaa puutostauteja ja ientulehdus verenmyrkytys vaara on aina jos kissa kynsinyt tai tulehdus.Virtsatulehdus voi vaivata munuaisia piraatti lääkkeet värjää hampaat virtsan keltaiseksi.Suolet on mustana salmiakista ja keuhkot huutaa hapen puutteesta.Kävely ulkona auttaa keuhkoihin ja uiminen.Pullovesi on parempaa kuin kloorivesi.Rasvaton ruoka parempi kuin raskas olo juustorasvoista.Piirustus välineet esille oksia maljakkoon ja pullovettä.Vaihda lakanat joka viikko uskollisesti.Psykoja on niin hirveitä ettei saisi olla.Sinun pitää opiskella ihmisoikeudet ensin.Sitten jos olet varastellut palauta tai heitä roskiin ja jos tehnyt jotain laitonta murhia huumeita väärennöksiä niin alat vaan kertoa ne asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen menemään vapaaehtoistöihin, vaikka mummoja ulkoiluttamaan, kaveriksi yksinäiselle lapselle, ruokajakoon avustamaan tai esim.auttamaan yhdistyksiä jotka keräävät tarvikkeita Ukrainaan. Paras tapa nostaa omanarvontuntoa on auttaa muita. Huomaat että pienilläkin teoillasi on merkitystä, ja jos teet positiivisia tekoja muidenkin hyväksi osallistut yhteiskunnan ylläpitoon. Voit vaikka ulkoiluttaa naapurin koiraa, ei ole väliä kuinka "pieni" teko on, niillä kaikilla on merkitystä.
Jos olet siinä pisteessä ettet pääse sängystä ylös, niin sitten tee meditaatio harjoituksia niin kauan että pääset pisteeseen jossa viitsit nähdä vaivaa oman hyvinvointisi eteen, vaikka edelleen kokisit arvottomuutta. Pienin teoin se olo kohenee (kokemuksesta voin sanoa), mutta kukaan ei voi toista pelastaa. Itse täytyy oppia elämään. Kysy itseltäsi, mistä asioista pidät ja mistä välität? Keskity etsimään syitä elää ihan arkisista asioista, ja korvaa itseä vahingoittavat tavat ja ajatukset jollain rakentavalla. Esim.aina jos paha olo meinaa viedä voiton, niin alat vaikka kutomaan sukkaa tai villapaitaa. Kaikenlainen käsillä puuhastelu on meditatiivista toimintaa, kun keskittyy muuhun kuin pahassa olossa vellomiseen. Se on myös parempi kuin passivoiva television tuijottelu. Jos kaipaa sosialisointia, niin erilaisten harrastusten kautta on luontevampi löytää jokin porukka johon liittyä. Tärkeintä on päästä pois siitä pahanolon kuplasta ja saada erilaista perspektiiviä. Tärkeää on ettei uhriudu vain voivottelemaan omaa kohtaloon.
Masennuksessa aivot ovat urautuneet negatiivisiin ajatus kierteisiin, ja niistä ulos opettelu vie kauan aikaa, mutta todellakin on sen arvoista. Olin itse masentunut yli kymmenen vuotta, ja olen viimein siinä pisteessä jossa en enää ole kroonisesti masentunut, vaikka silloin tällöin heikkoja päiviä toki tulee, mutta se kuuluu elämään. Itselleni toimi juuri meditaatio ja jooga, merkityksen löytäminen merkityksettömyydestä, sekä itsensä rakastamisen opettelu. Jaksaa helpommin tukea ja auttaa muita kun muistaa helliä myös itseään, ja se helliminen ei ole vain herkkuja ja löhöilyä, vaan myös kehon rasitusta ja mielen haastamista. Tasa-paino ja keskitie on se mitä kannattaa tavoitella. Kiitollisuus-päiväkirjan pitäminen on todella hyvä apu. Kirjoitat vaan iltaisin tai aamuisin, joka päivä, ylös asioita joista olet kiitollinen. Alkuun niitä voi olla vaikea keksiä, mutta ne voivat olla ihan kuinka pieniä ja outoja tahansa "olen kiitollinen että jaksoin tänään valmistaa hyviä voileipiä itselleni" "olen kiitollinen että kauppareissulla vastaan tuli söpö koira" "olen kiitollinen siitä että minulla on katto päänpäällä" "olen kiitollinen kaikesta avusta jonka olen jo tähän mennessä saanut" jnejne. Tämä harjoitus auttaa aivoja keskittämään huomion elämän positiivisiin ja neutraaleihin asioihin negatiivisten sijaan, ja myös kääntää huomion pois itsestä. Masennus kun on kirjaimellisesti korvien välissä, niin siksi siinä muut eivät voi sinua auttaa, muilta on hyvä pyytää tukea, mutta taistelu masennuksen kanssa käydään aina itse. Jokainen pikkuriikkinenkin voitto on suunnaton saavutus! Älä luovuta!
ps.Kasvien hoito on myös oivallinen harrastus joka tekee hyvää mielenterveydelle kun pitää huolta jostain muusta elävästä, ja kasvit ovat vähemmän vaativa kohde kuin lemmikki.
En ole tuo, jolle kirjoitit, mutta haluan sinua kiittää siitä, että näit näin paljon vaivaa kirjoittaaksesi näin pitkän ja hyvän viestin toiselle ihmiselle. Kiitos.
Silmäni pysähtyivät toviksi kohtaan, jossa kerrot meditoinnista. Olen itse tästä yrittänyt lukea, mutta en taida sitä oikein ymmärtää. Voitko sinä kertoa tarkasti miten sinä meditoit. Miten se oikeasti tapahtuu?
Ap:lle sanoisin, että huomaatko miten tärkeä lenkki sinä olit tässä ketjussa. Ilman sinua minä en tätä kirjoittaisi enkä tietäisi sitä minkä nyt tiedän. Osaltasi oli tässä jo päivän hyvä työ. Jos katsot tarkasti, voit huomata oman osuutesi asioissa ja sen ketjunpätkän, jolla sinä yhdistät tätä maailmaa.
Olen eri, mutta olen samaa mieltä että meditointi on aivan paras keino saada olotila paremmaksi. Youtubeen hakusanaksi meditointi aloittelija tai meditation beginners. Myös meditointimusiikin kuunteleminen ihan vaikka arkitoimien taustalla rauhoittaa mieltä.
Uskontolahkoissa myös vainotaan ihmisiä muistakaa tämä ei ole mikään vainoharha asia vaan ne vainoojat on harhaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutki ketoruokavaliota. Katso youtubesta Antti Heikkilän videoita, Karita Aaltosta ym.
Luin vahingossa väärin ja luulin ensiksi, että puhuit ketun ruokavaliosta.
Älä ikinä meditoi. Se on taas uusi uskonto hinduista. Kabbalasta tai budhasta. Menettää todellisuuden tajun ja saa syytöksiä yhtenään aina joku vika mitä oikaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen menemään vapaaehtoistöihin, vaikka mummoja ulkoiluttamaan, kaveriksi yksinäiselle lapselle, ruokajakoon avustamaan tai esim.auttamaan yhdistyksiä jotka keräävät tarvikkeita Ukrainaan. Paras tapa nostaa omanarvontuntoa on auttaa muita. Huomaat että pienilläkin teoillasi on merkitystä, ja jos teet positiivisia tekoja muidenkin hyväksi osallistut yhteiskunnan ylläpitoon. Voit vaikka ulkoiluttaa naapurin koiraa, ei ole väliä kuinka "pieni" teko on, niillä kaikilla on merkitystä.
Jos olet siinä pisteessä ettet pääse sängystä ylös, niin sitten tee meditaatio harjoituksia niin kauan että pääset pisteeseen jossa viitsit nähdä vaivaa oman hyvinvointisi eteen, vaikka edelleen kokisit arvottomuutta. Pienin teoin se olo kohenee (kokemuksesta voin sanoa), mutta kukaan ei voi toista pelastaa. Itse täytyy oppia elämään. Kysy itseltäsi, mistä asioista pidät ja mistä välität? Keskity etsimään syitä elää ihan arkisista asioista, ja korvaa itseä vahingoittavat tavat ja ajatukset jollain rakentavalla. Esim.aina jos paha olo meinaa viedä voiton, niin alat vaikka kutomaan sukkaa tai villapaitaa. Kaikenlainen käsillä puuhastelu on meditatiivista toimintaa, kun keskittyy muuhun kuin pahassa olossa vellomiseen. Se on myös parempi kuin passivoiva television tuijottelu. Jos kaipaa sosialisointia, niin erilaisten harrastusten kautta on luontevampi löytää jokin porukka johon liittyä. Tärkeintä on päästä pois siitä pahanolon kuplasta ja saada erilaista perspektiiviä. Tärkeää on ettei uhriudu vain voivottelemaan omaa kohtaloon.
Masennuksessa aivot ovat urautuneet negatiivisiin ajatus kierteisiin, ja niistä ulos opettelu vie kauan aikaa, mutta todellakin on sen arvoista. Olin itse masentunut yli kymmenen vuotta, ja olen viimein siinä pisteessä jossa en enää ole kroonisesti masentunut, vaikka silloin tällöin heikkoja päiviä toki tulee, mutta se kuuluu elämään. Itselleni toimi juuri meditaatio ja jooga, merkityksen löytäminen merkityksettömyydestä, sekä itsensä rakastamisen opettelu. Jaksaa helpommin tukea ja auttaa muita kun muistaa helliä myös itseään, ja se helliminen ei ole vain herkkuja ja löhöilyä, vaan myös kehon rasitusta ja mielen haastamista. Tasa-paino ja keskitie on se mitä kannattaa tavoitella. Kiitollisuus-päiväkirjan pitäminen on todella hyvä apu. Kirjoitat vaan iltaisin tai aamuisin, joka päivä, ylös asioita joista olet kiitollinen. Alkuun niitä voi olla vaikea keksiä, mutta ne voivat olla ihan kuinka pieniä ja outoja tahansa "olen kiitollinen että jaksoin tänään valmistaa hyviä voileipiä itselleni" "olen kiitollinen että kauppareissulla vastaan tuli söpö koira" "olen kiitollinen siitä että minulla on katto päänpäällä" "olen kiitollinen kaikesta avusta jonka olen jo tähän mennessä saanut" jnejne. Tämä harjoitus auttaa aivoja keskittämään huomion elämän positiivisiin ja neutraaleihin asioihin negatiivisten sijaan, ja myös kääntää huomion pois itsestä. Masennus kun on kirjaimellisesti korvien välissä, niin siksi siinä muut eivät voi sinua auttaa, muilta on hyvä pyytää tukea, mutta taistelu masennuksen kanssa käydään aina itse. Jokainen pikkuriikkinenkin voitto on suunnaton saavutus! Älä luovuta!
ps.Kasvien hoito on myös oivallinen harrastus joka tekee hyvää mielenterveydelle kun pitää huolta jostain muusta elävästä, ja kasvit ovat vähemmän vaativa kohde kuin lemmikki.
En ole tuo, jolle kirjoitit, mutta haluan sinua kiittää siitä, että näit näin paljon vaivaa kirjoittaaksesi näin pitkän ja hyvän viestin toiselle ihmiselle. Kiitos.
Silmäni pysähtyivät toviksi kohtaan, jossa kerrot meditoinnista. Olen itse tästä yrittänyt lukea, mutta en taida sitä oikein ymmärtää. Voitko sinä kertoa tarkasti miten sinä meditoit. Miten se oikeasti tapahtuu?
Ap:lle sanoisin, että huomaatko miten tärkeä lenkki sinä olit tässä ketjussa. Ilman sinua minä en tätä kirjoittaisi enkä tietäisi sitä minkä nyt tiedän. Osaltasi oli tässä jo päivän hyvä työ. Jos katsot tarkasti, voit huomata oman osuutesi asioissa ja sen ketjunpätkän, jolla sinä yhdistät tätä maailmaa.
Olen eri, mutta olen samaa mieltä että meditointi on aivan paras keino saada olotila paremmaksi. Youtubeen hakusanaksi meditointi aloittelija tai meditation beginners. Myös meditointimusiikin kuunteleminen ihan vaikka arkitoimien taustalla rauhoittaa mieltä.
Kiitos sinulle tästä.
Ei ikinä noituutta ei kirjoitti:
Älä ikinä meditoi. Se on taas uusi uskonto hinduista. Kabbalasta tai budhasta. Menettää todellisuuden tajun ja saa syytöksiä yhtenään aina joku vika mitä oikaista.
Eli masentuneen kannattaa vaan kuunnella niitä omia itsetuhoisia ajatuksiaan sen sijaan, että rauhoittaa mieltään ja parantaa oloaan meditoimalla? Aika lailla jokainen tutkimus mitä on tehty todistaa, että meditoinnista on todella paljon hyötyä masennuksen, stressin ja ahdistuksen hoidossa.
Meditaation hyödyt: 7 terveellistä vaikutusta
https://askelterveyteen.com/meditaation-hyodyt-7-terveellista-vaikutust…
Researchers study how it seems to change the brain in depressed patients
https://news.harvard.edu/gazette/story/2018/04/harvard-researchers-stud…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä noituutta ei kirjoitti:
Älä ikinä meditoi. Se on taas uusi uskonto hinduista. Kabbalasta tai budhasta. Menettää todellisuuden tajun ja saa syytöksiä yhtenään aina joku vika mitä oikaista.
Se Buddha vaikutti aika tasapainoiselta ja onnelliselta kaverilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että vaikka et osallistuisikaan yhteiskunnan pyörittämiseen kovin paljoa, niin sinulla on silti ihmisarvo, eli et ole arvoton. Ihmisarvo tulee siitä, että on syntynyt ihmiseksi. Jokainen ihminen on arvokas.
Ihmiset syntyvät samanarvoisina, mutta aikuisina toiset meistä on arvokkaampia kuin toiset.
Olen ymmärtänyt, ettei sillä ole mitään merkitystä pitävätkö muut minua arvokkaana vai eivät. Teen omia juttujani, yleensä yksin, joskus muiden kanssa, enkä ole psykologisesti riippuvainen toisilta saamastani arvostuksesta. En muutenkaan ajattele olevani jotenkin arvokas, kuten en myöskään arvoton. Minä vain olen. Ja tämä on vapauttavaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Otappa itse vastuu elämästäsi.
Ei sitä terveyttä kukaan kaada päähäsi.
Suorita avoimessa amk:ssa ilmaisia kursseja!
Vierailija kirjoitti:
Itse yritän liikkua sisällä, kun en halua mennä ulos. Minulla on kuntopyörä, jota poljen päivittäin. Ehkä kesällä sitten liikun ulkona.
Minua tuo kuntopyörä on alkanut auttaa. Olen aiemmin sitä inhonnut kun on tullut yritettyä liikaa. Nykyisin vain istun siihen ja polkaisen muutaman kevyen kierroksen, ja lisään vähitellen vastusta ja poljen sen verran kuin huvittaa. Vähitellen on alkanut huvittaa enemmän. Ihan jo se, että katkaisee sohvajakson ja kevyesti hiukan hengästyy, tuntuu tekevän ihmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Otappa itse vastuu elämästäsi.
Ei sitä terveyttä kukaan kaada päähäsi.
Jyrkästi sanottu mutta osittain totta. Älä sido arvoasi siihen, mitä hyötyä sinusta on, äläkä siihen, paljonko sinua autetaan. Et kerro ikääsi mutta kuulostat sen verran nuorelta, että sinulla on luultavasti kova kaipuu kokea sellaista hoivatuksi tulemisen tunnetta, mitä me kaikki joskus olemme vailla, ja kauheat häpeäntunteet samalla asiasta. Se on ok, mutta erota tuo asia henkisestä pärjäämisestä ja hyvinvoinnista, joita pystyt kehittämään itsekin. Hyväksy asiat, ne ovat niinkuin ovat, siihen on hyvät syyt miksi ne ovat nyt niin, mutta niiden ei ole pakko olla aina niin.
Jos vointi on sen verran huono että nuo toisten auttamiset eivät ole mahdollisia nyt, siinähän sinulla on tavoitetta, mihin tähdätä. Että opit säätelemään oloasi ja auttamaan itseäsi. Hoivaamaan itseäsi. Antamaan armoa itselle ja muille. Että voit joka päivä todeta, että olet tehnyt jotain hyvää itsellesi. Eikä se tarkoita roskaruokaa jne, vaan että opettelet joka päivä jotain, ja syöt joka päivä hiukan aiempaa fiksummin, nukut hiukan paremmin. Otat tilaa olla onnellinen jostain. Älä vihaa ja halveksi itseäsi äläkä muita. Äläkä anna kohdella itseäsi huonosti. Et itsesikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut kunnollista psykoterapiaa? En tarkoitu jonkun mt hoitsun antamaa tsemppausta vaan ihan kunnon tiivistä psykoterapiaa?
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta kelan maksamana saavat myös eläkeläiset.
Haetaanko tätä suoraan itse Kelalta vai lähetteellä julkisen kautta?
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus vaatii julkisen terveydenhuollon lausunnon.
Valitettavasti on niin että kun eristää itsensä muusta maailmasta, alkaa elämä pyörimään oman navan ympärillä. Tällöin näkee vain omat ongelmat ja ne tuntuvat ylitse pääsemättömiltä. Kokeile auttaa muita ihmisiä. Lähde kotoa!
Lupaudu lukemaan lähimpään vanhainkotiin tms.
Kotoa sinua ei tule kukaan hakemaan, eikä tämä palsta pelasta sinua! Ota itseäsi niskasta kiinni!