Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa ystävän kuolema
14.02.2023 |
Tämä oli vähän erilainen ystävänpäivä.
Sain tänään puhelun eräältä ystävältäni ja hän kertoi, että eräs yhteinen ystävämme on kuollut viime yönä.
Äsken aloin miettiä näitä asioita enemmän ja tuli hirveä olo.
Olen itse 20-vuotias mutta minulla on paljon iäkkäitä ihmisiä ystävinä, tämäkin ystävä oli 70+.
Aloin miettiä kaikkia ystäviäni ja läheisiäni ja tajusin että eivät he täällä ikuisesti ole.
Olen jo monta päivää ennen tätä ajatellut aina välillä yhtäkkiä esimerkiksi että mummokin alkaa olla iäkäs ja muutamia ystäviäni olen myös ajatellut paljon, ikäihmisiä ja monisairaita hekin.
Hankala olo ja itkettää, juttelin tästä muutaman näiden vanhusystävieni kanssa ja he lohduttelivat ja puhuivat että siihen täytyy olla valmis hetkenä minä hyvänsä.
En haluaisi ajatella sitä mutta nyt asia pyörii väkisin mielessäni.
Monet minulle kaikista tärkeimmät ja rakkaimmat ihmiset ovat juuri vanhuksia.
Harrastan vapaaehtoistyötä ja nämä ihmiset ovat sitä kautta tulleet elämääni.
He ovat minulle ikään kuin varamummoja.
Monilta on puolisoita jo menehtynyt tässä lähivuosina mutta tämä oli ensimmäinen ystävä jonka menetin.
Hankala edes puhua tästä, jotenkin hävettää kun en haluaisi näiden ystävien mieltä pahoittaa näillä kuolemajutuilla.
En tiedä mikä pointtini oli, halusin vain avautua.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos osanotoista.
En muista milloin olisin itkenyt näin paljon, oikeasti hirveä olo.
Seurakunnan jutuissa olen näihin ihmisiin tutustunut ja vähän lohduttaa ajatus heidän uskostaan sentään.
Ap
Kari Tapio sanoi aikoinaan, että se on varmaa, että tämän elämän jälkeen päästään taivaaseen. Minä uskon sen, vaikka olen tehnyt niin paljon väärin. Jumala on rakkaus ja Jeesus kuoli panttina, että me päästään taivaaseen. Ap. Ota rukouksessa yhteys Jumalaan.
Väkisin synnytetään lisää, valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kärsimään ja kuolemaan jotta itse saa helpotusta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävä on hoitokodissa kuolemassa aivokasvaimeen. Sairastui jo 4 vuotta sitten, enää ei voi mitään. Olemme tunteneet 17-vuotiaista. Nyt 63 v. Kävin tänään siellä. Fiilis on aika matalalla.
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapio sanoi aikoinaan, että se on varmaa, että tämän elämän jälkeen päästään taivaaseen. Minä uskon sen, vaikka olen tehnyt niin paljon väärin. Jumala on rakkaus ja Jeesus kuoli panttina, että me päästään taivaaseen. Ap. Ota rukouksessa yhteys Jumalaan.
Mulla on korkean paikan kammo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa.
Kuolema ei ole nykyään yhtä läsnä kuin ennen. Mutta elämä on yhtä luopumista, huomaat sen vuosien kuluessa.
Hyväksymisen kautta opit ehkä arvostamaan sitä, miten kallisarvoista yhteinen aikamme onkaan. Ja miten ihmeellistä, että koko maailmanhistorian aikana syntyneistä ihmisistä juuri sinä ja ystäväsi ehditte tavata.
Suru on se hinta, mikä tästä on maksettava.
Kiitos kauniista sanoistanne.
Minulle tuo lohtua usko tässä tilanteessa mutta kaipaus jää kyllä suuri.
Tämä saa miettimään asioita aika paljon, täytyy nauttia jokaisesta yhteisestä hetkestä vielä elossaolevien mummoystävien kanssa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osanottoni ja paljon jaksamista sinulle! Aina se on raskasta jos läheinen kuolee ihan iästä riippumatta!
Ateisti
Miksi puhut ahdistumisesta kun sinun pitäisi puhua rehellisesti suremisesta? Saat surra.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väkisin synnytetään lisää, valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kärsimään ja kuolemaan jotta itse saa helpotusta :(
Joku onneton on sinutkin synnyttänyt, jotta pääsisit tänne lässyttämään paskaa. Häpeä jos osaat. Ja syytä äitiäsi. Hänelläkin olisi helpompi elämä ja kuolema ilman sinua.
Tietysti myös suren suuresti mutta samalla ahdistaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elät rikasta elämää, kun sinulla on monen ikäisiä ystäviä! Nyt tuntuu pahalta, mutta jonain päivänä pystyt kiitollisena ja hymyillen muistelemaan tuota ystävääsi. Kukaan ei tiedä päivien määrää etukäteen, se pitää muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä on hoitokodissa kuolemassa aivokasvaimeen. Sairastui jo 4 vuotta sitten, enää ei voi mitään. Olemme tunteneet 17-vuotiaista. Nyt 63 v. Kävin tänään siellä. Fiilis on aika matalalla.
Tiedän tunteen. 13 vuotta sitten vietin ystävänpäivää osastolla saattohoidossa olleen lähiomaiseni kanssa, hän sairasti syöpää 6 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut ahdistumisesta kun sinun pitäisi puhua rehellisesti suremisesta? Saat surra.
Huoh. 🙄
𝐓𝐲𝐲𝐩𝐩𝐢 ❤💅
Olen onnellinen että minulla on monen ikäisiä ystäviä, olen saanut heiltä todella paljon tietoa ja tukea sekä mukavia muistoja ja hienoja eväitä elämään.
Tämä edesmennyt ystäväni auttoi minua löytämään töitä välivuoteni aikana ja muutenkin opasti myös työasioissa paljon.
Ap
Ahdistus ja suru ovat täysin asianmukaisia tunteita tuossa tilanteessa.
On hyvä muistaa, että kaiken ikäiset voi äkkiä kuolla. Jumala on antanut minulle sisäisen rauhan, etten pelkää kuolemaa. Ihmisiä syntyy ja kuolee, de on elämän kulku. Suru on tietysti valtava, silloin kun se niin kokee.
Alue: Aihe vapaa
Otan osaa. Tänään tuli 2 vuotta minun ystäväni kuolemasta.