HS kysyi lukijoiden kokemuksia uudisasunnoista. Monen mielestä asunnot ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009386851.html
Kovasti on juttua näistä uusista kerrostaloista ja niiden suunnittelusta. Itse en sulattaisi noita seinäkeittiöitä.
Kommentit (67)
Kaikkein pahinta putkiyksiössä on se ahdistava tunne, että naapurit on molemmilta puolilta koko ajan ihan sylissä. Varsinkin jos huono äänieristys niin ihan sietämätöntä... En näe mitään hyviä puolia putkiyksiöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun opiskelevalle parikymppiselle riittää ihan hyvin seinäkeittiö mutta inhoan noita koppimakkareita.
Harva nykyään haluaa nukkua 80-senttisessä sängyssä tai huoneessa joka on lähempänä vaatekomeroa kuin huonetta.
Plus että sitten se koko elämä on käytännössä siinä keittiöseinällisessä olkkarissa vaikka opiskelijalle olisi parempi että saisi esimerkiksi sen työpisteensä paremmin.
Mun lapsi onkin sitten tehnyt radikaalin ratkaisun ja ottanut sen makuukopperon tilavaksi työpisteekseen ja isomman huoneen sitten kodikseen.
Kylläpä on opiskelijat ja heidän vanhemmat muuttuneet nirsoiksi. Ennen asuttiin soluhuoneessa ja pienen pieni yksiö oli luksusta.
Luuletko että soluasukkaat vuodattivat onnen kyyneleitä asuessaan 2-3 muun opiskelijan kanssa? Vielä 20-25 vuotta sitten eli ysärillä oli ihan tavallista, että ensiasuntona oli juurikin huone solusta. Mutta se ei ollut mitenkään nautinnollista vaan olosuhteita siedettiin hammasta purren, koska oli pakko. Säätiöltä ei voinut hakea yksiötä kuin vasta opintojen loppuvaiheessa, toisin kuin nykyään. Yksityiseltä saattoi tietenkin vuokrata yksiön tai kaksion, mutta oli aika kallista rahoittaa se opintotuella ja asumislisällä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein pahinta putkiyksiössä on se ahdistava tunne, että naapurit on molemmilta puolilta koko ajan ihan sylissä. Varsinkin jos huono äänieristys niin ihan sietämätöntä... En näe mitään hyviä puolia putkiyksiöissä.
Ei ne sivuilla olevat naapurit vaan suoraan yläpuolella oleva on se pahin. Kun asukkaaksi osuu jatkuvasti rymistelevä ja tömistelevä norsu joka paukkaa menemään niin että oma katto tärisee...elämä muuttuu pian totaalisen sietämättömäksi. Omasta kämpästä tulee asumiskelvoton käytännössä.
Suomessa ihmiset ovat tottuneet asumaan ahtaasti. Helsinkiin muualta muuttavat haluavat asua mahdollisimman lähellä keskustaa, ja näitä pieniä asuntoja juuri sen vuoksi rakennetaan. Porukka ensisijaisesti valitsee sijainnin ja tyytyvät sitten epämukavampaan asuntoon trendialueella. Isoista perheasunnoista on pulaa, ja uudistuotannossa isot asunnot ovat erittäin kalliita.
Itse en tajua, että eivätkö ihmiset mittaa huoneita ja huonekalujaan ennen uuteen asuntoon muuttamista. Jos ostaa kalliin asunnon täytyyhän siinä ottaa huomioon sisustaminen, ja vaikka muuttaisi vuokrallekin, pitää olemassaolevien huonekalujen mahtua asuntoon.
Tuo artikkelin Laajasalon asukas oli ilmeisesti absoluuttisen ehdottomasti halunnut ostaa uuden asunnon? Muuten kyllä hän olisi saanut budjetillaan ostettua vanhasta talosta itselleen mieluisalla pohjalla olevan kaksion. No, jos se asunnon uutuus on tärkein ja ratkaisevin tekijä, niin siinähän sitten nauttii kolmesta vetolaatikostaan.
Onkohan tämä "kolmen vetolaatikon idea" lähtöisin olettamuksesta, että urbaani stadilainen syö ateriansa pääosin ulkona tai wolttaa safkat suoraan kotiovelle? Sopinee nuoren tai nuorehkon sinkun pirtaan, mutta perheelliselle ei niinkään enää. Ja onhan paljon sinkkujakin jotka tykkäävät laittaa ruokaa jopa harrastukseksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä "kolmen vetolaatikon idea" lähtöisin olettamuksesta, että urbaani stadilainen syö ateriansa pääosin ulkona tai wolttaa safkat suoraan kotiovelle? Sopinee nuoren tai nuorehkon sinkun pirtaan, mutta perheelliselle ei niinkään enää. Ja onhan paljon sinkkujakin jotka tykkäävät laittaa ruokaa jopa harrastukseksi asti.
Jos noihin asuntoihin päädytään kustannussyistä kun parempaan ei ole varaa, en usko heillä olevan varaa tilata kotiinkuljetuksia joka ikinen päivä. Ehkä sinne vetolaatikkoon mahtuu juuri yksi pieni kattila, jossa voi valmistaa pikanuudeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seinäkeittiö on ihan ok pienessä asunnossa. Ainakin parempi vaihtoehto kuin keittokomero mihin ei kuitenkaan mahdu edes kahden hengen ruokapöytää. Se mitä en ymmärrä on nuo "makuuhuoneet" mihin tarvitaan kaksi ovea. Miksei voi rakentaa rehellisesti alkovia.
Mä olen asunut 26,5m2 yksiössä, jossa oli ikkunallinen keittokomero, johon mahtui 70x70cm pöytä, eli kyllä siinä kaksi istui aivan hyvin. Lisäksi yksiössä oli selkeä eteinen vaateaäilytyksineen ja huone. Se mikä erottaa näistä nykyisiä yksiöistä, että wc/kylppäri ei ollut mikään halli. On aivan hullua että jokaisessa pienessä yksiössä ja kaksiossakin pitää olla esteetön kylppäri. Eikö riittäisi että esim. Uudiskohteessa 20% asunnoista sellainen olisi. Näihin jättikylppäreihin menee aivan turhia neliöitä.
Elämä voi yllättää. Jos joutdutkin pyörätuoliin, vaikka väliaikaisesti, niin muutatko sitten uuteen asuntoon?
Vierailija kirjoitti:
Pohjakuvia katsoessa moni asunto näyttää jo sellaiselta, etten aio tuhlata aikaa asuntonäytölle.
Sama täällä, turha mennä, kun heti näkee, ettei kauppoja synny missään tapauksessa.
Rakentajat häviävät näitä tarjotessaan, kun kaiken lisäksi moni rakennettu vuokratontille. Ei ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein pahinta putkiyksiössä on se ahdistava tunne, että naapurit on molemmilta puolilta koko ajan ihan sylissä. Varsinkin jos huono äänieristys niin ihan sietämätöntä... En näe mitään hyviä puolia putkiyksiöissä.
Ei ne sivuilla olevat naapurit vaan suoraan yläpuolella oleva on se pahin. Kun asukkaaksi osuu jatkuvasti rymistelevä ja tömistelevä norsu joka paukkaa menemään niin että oma katto tärisee...elämä muuttuu pian totaalisen sietämättömäksi. Omasta kämpästä tulee asumiskelvoton käytännössä.
Ei näissä uusissa tiloissa kuilu mitään naapureista, ei ylhäältä eikä alhaalta, ainakin omistusasunnot siinä mielessä hyvin tehty. Kokemusta kolmesta, 2015, 2017 ja 2018 valmistuneista.
Mutta samaan aikaan ihmiset ostavat näitä kalliilla hinnalla, kun taas 60-70-luvun isoista tilavista kerrostalo-asunnoista on ylitarjontaa, eivätkä ne mene nopeasti kaupaksi.
Tätä ristiriitaa ihmettelen.
Haastateltu Johanna Keränenkin harmittelee, kun perheasuntojen hinnat ovat karanneet tavallisten ihmisten ulottumattomiin. No Helsingissä ja Vantaalla on monella rauhallisella mutta ei niin muodikkaalla alueella isoja perheasuntoja myynnissä halvemmalla kuin nämä uudet pilipali-asunnot.
Vierailija kirjoitti:
Mutta samaan aikaan ihmiset ostavat näitä kalliilla hinnalla, kun taas 60-70-luvun isoista tilavista kerrostalo-asunnoista on ylitarjontaa, eivätkä ne mene nopeasti kaupaksi.
Tätä ristiriitaa ihmettelen.
Haastateltu Johanna Keränenkin harmittelee, kun perheasuntojen hinnat ovat karanneet tavallisten ihmisten ulottumattomiin. No Helsingissä ja Vantaalla on monella rauhallisella mutta ei niin muodikkaalla alueella isoja perheasuntoja myynnissä halvemmalla kuin nämä uudet pilipali-asunnot.
Katsos kun pitää olla uutta! Ja jotain uusia innovaatioita talossa ja taloyhtiössä.
Perinteiset isot kolmiot sillä perinteisellä 70-luvun pohjalla ovat out. Ei auta, vaikka olisi kaikki isot remontit tehtynäkin yhtiössä.
Miksi nämä ihmiset ostavat sitten tämmöisiä asuntoja, joista eivät pidä? En käsitä. Eihän heidän pakko ole asua tuommoisissa luukuissa?
Meidän kolmehenkinen perhe osti 5h+k Helsingistä, alueelta joka on varmaan viiden halvimman alueen joukossa mutta täällä ei silti ole vuokrataloja juurikaan, ei varsinkaan kaupungin kämppiä. Tämä on vain kaukana kaikesta, eikä tänne ole metroa tai junaa mutta ikkunasta levittäytyvät peltonäkymät ja valtava puisto. Hgin ja Vantaan rajalla asutaan. Todella luonnonläheinen ja rauhallinen alue. Ei ole idässä.
Ostettiin tämä samalla rahalla kuin mitä saimme kaksiosta Oulunkylässä.
Autoa täällä tarvitsee mutta autolla huristelee 7 minuutissa isoihin marketteihin ja muihin isoihin myymälöihin.
Talo on ruma ulkoapäin mutta kotimme on tosiaan iso ja valoisa. Kaksi erittäin isoa makuuhuonetta ja yksi pienempi. Läpitalon ruokailutila ja olohuone -kokonaisuus, valoisa läpi vuoden. Kunnollinen erillinen iso keittiö ruokailutilan vieressä. Putkiremontoitu yhtiö, uutuuttaan hohtava kylppäri.
Ja meillä on jopa oma pieni piha, jossa on pihakeinu ja viinimarjapensaita. Kerrostalossa.
Talot on rakennettu harvakseltaan. Joka suuntaan on meiltä puistonäkymät, joka ikkunasta. Lapsi kävelee kouluun kerrostalojen pihojen poikki, ei yhtään tien ylitystä. Muutaman vuoden päästä ala-asteen viereen rakennetaan yläastekin, niin ei tarvitse kävellä 1,5km yläasteelle. Kaksi kauppaa ihan meidän vieressä ja ostari.
Ollaan tosi tyytyväisiä, sattumalta kuultiin tästä alueesta ja alettiin etsiä täältä 4h. No sit löytyi vielä isompi.
Ihan jokainen voi valita, ostaako perheelleen jonkun pimeän ahtaan epäkäytännöllisen luukun vai valoisan tilavan perheasunnon. Hinnasta se ei ole kiinni.
Ahneet rakennuttajat tilanteen aiheuttaneet.
Näin käy kun annetaan vapaasti markkinavoimien säädellä asuinrakentamista. Nyt pitäisi tulla tietyt reunaehdot joiden tulee täyttyä että voi rakentaa.
Esim se, että makuuhuoneen vuoteeseen on eri puolille päästävä ilman että makkariin pitää rakentaa kaksi ovea.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmiset ovat tottuneet asumaan ahtaasti. Helsinkiin muualta muuttavat haluavat asua mahdollisimman lähellä keskustaa, ja näitä pieniä asuntoja juuri sen vuoksi rakennetaan. Porukka ensisijaisesti valitsee sijainnin ja tyytyvät sitten epämukavampaan asuntoon trendialueella. Isoista perheasunnoista on pulaa, ja uudistuotannossa isot asunnot ovat erittäin kalliita.
Itse en tajua, että eivätkö ihmiset mittaa huoneita ja huonekalujaan ennen uuteen asuntoon muuttamista. Jos ostaa kalliin asunnon täytyyhän siinä ottaa huomioon sisustaminen, ja vaikka muuttaisi vuokrallekin, pitää olemassaolevien huonekalujen mahtua asuntoon.
Suomessa ei tiedetä ahtaasti asumisesta mitään.
Asun itse 7,5 miljoonan ihmisen kaupungissa. Täälläpäin ihan normaalia että kaksiossa asuu 4 ihmistä. Ensimmäinen naapurini oli nelilapsinen perhe, joka sulavasti asui 50 neliön kolmiossa. Taloyhtiöissä tuhansia asuntoja ja kerroksia usein jopa 70.
Suomessa on tilaa todella ruhtinaallisesti.
Ostiko tuo asunnon säkki päässä vai eikö oikeasti miettinyt tilaratkaisuja yhtään etukäteen?
Mäkin ihmettelin kun tuossa joku valitti että osti tuollaisen, vaikka ei tykkääkään, kun muuta ei ollut. Aivan omituista käytöstä. En ikinä ostaisi asuntoa josta en pidä. Asuisin mielummin vuokralla niin kauan että eteen tulee itselle sopiva.
Uusissa kylpyhuoneet ja wc:t ovat aina tilavia (taitaa joku laki vaatia, että pitää päästä esim. pyörätuolilla) ja se on täysin turhaa tilan hukkaamista. Ei 20 neliön koppissa muutenkaan eullatuolissa mahdu pyörimään, joten turha hukata neliöitä samankokoiseen kylppäriin kuin isommissa asunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmiset ovat tottuneet asumaan ahtaasti. Helsinkiin muualta muuttavat haluavat asua mahdollisimman lähellä keskustaa, ja näitä pieniä asuntoja juuri sen vuoksi rakennetaan. Porukka ensisijaisesti valitsee sijainnin ja tyytyvät sitten epämukavampaan asuntoon trendialueella. Isoista perheasunnoista on pulaa, ja uudistuotannossa isot asunnot ovat erittäin kalliita.
Itse en tajua, että eivätkö ihmiset mittaa huoneita ja huonekalujaan ennen uuteen asuntoon muuttamista. Jos ostaa kalliin asunnon täytyyhän siinä ottaa huomioon sisustaminen, ja vaikka muuttaisi vuokrallekin, pitää olemassaolevien huonekalujen mahtua asuntoon.
Suomessa ei tiedetä ahtaasti asumisesta mitään.
Asun itse 7,5 miljoonan ihmisen kaupungissa. Täälläpäin ihan normaalia että kaksiossa asuu 4 ihmistä. Ensimmäinen naapurini oli nelilapsinen perhe, joka sulavasti asui 50 neliön kolmiossa. Taloyhtiöissä tuhansia asuntoja ja kerroksia usein jopa 70.
Suomessa on tilaa todella ruhtinaallisesti.
Vertaatko Suomea tosiaan Hongkongiin? Suomessa asutaan paljon ahtaammin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa yleisesti.
Edelleen tuohon riittäisi, että osa asuntokannasta olisi esteettömiä. Jos rollaattorivanhus ja 25v sinkku on ostamassa uudiskohteesta yksiötä, niin niihin tuskin on niin suurta tunkua vanhuksista, etteikö se vanhus saisi sitä esteetöntä kylpyhuonetta ja sinkku vaikka vaatehuonetta tilalle. Sitäpaitsi varmaan aika vähän on näitä rollaattorivahuksia tai pyörätuolilla kulkijoita sittenkään näissä sikakalliissa minkkitarhoissa asukkaina.