Henna, 22, kävi lapsensa kanssa neljä kertaa Jorvissa. Vasta viidennellä hänet otettiin todesta. Lapsi oli hengenvaarassa.
Henna Tulimäki, 22, kävi pienen tyttärensä kanssa viikon aikana neljä kertaa päivystyksessä. Aina heidät lähetettiin kotiin, vaikka äiti vaistosi, että jokin on pahasti vialla. Viidennellä kerralla paljastui, että lapsi on hengenvaarassa.
Ensimmäinen keuhkoja kuunnellut lääkäri sanoi, ettei mitään hätää ole.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Lääkärin mukaan vasemmasta keuhkosta äänet kuuluivat painautuen. Hän arveli, että se johtui vain asennosta, kun tyttö istui sylissäni.
Lääkäri ei tutkinut asiaa sen tarkemmin, vaikka Tulimäki kysyi, voisivatko he vaihtaa asentoa ja kuunnella uudelleen.
NELJÄS kerta Jorvin päivystyksessä oli pahin. Tulimäki piti sylissään lasta, jota ei ollut tunnistaa omakseen. Tytär oli veltto ja uupunut.
He eivät päässeet lääkärin vastaanotolle edes kääntymään.
Sairaanhoitaja katsoi lasta ja sanoi: jos lapsi ei ole kahteen päivään ulostanut, kyseessä on todennäköisesti ummetus.
Hän sanoi, että hakekaa Pegorionia ja menkää kotiin.
Lauantaina kuume alkoi nousta. He eivät enää soittaneet yhtään minnekään, vaan ajoivat suoraan Jorviin.
Sieltä olisi varmaan sanottu, että ei tarvitse tulla, Tulimäki puuskahtaa miettiessään käymiään puhelinkeskusteluja.
Sairaalassa kuumetta mitattiin 39 astetta. Tytön leposyke oli yli 200. Heidät ohjattiin suoraan tarkkailuhuoneeseen.
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli aivan kauhea tapaus. Miten lääkärit voivat olla niin huolimattomia?
Joku voisi luulla rasismiksi mutta toi on ihan normi meininkiä jorvissa.
Vasta oli uutinen, miten Iisalmen päivystyksessä lapsi oli äidin kanssa käännytetty useita kertoja särkylääkereseptin kanssa. Lapsi kuoli aivokalvontulehdukseen, kun lääkäri(t) kuitannut voimakkaat päänsäryt migreenillä. Suomesta ei nykyään saa minkäänlaista apua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä että ei oteta todesta aiheutuu siitä kun niin moni juoksee päivystyksessä pikkuasioissa joita siellä ei kuulu hoitaa ja jotka menevät itsestään ohi ilman mitään lääkäreitä.
No ei hoitohenkilökunnan pitäisi turhaan kävijöiden takia olettaa että kaikki tulevat turhaan. Ymmärrän että työhön tavallaan turtuu, mutta silti kaikkien tulijoiden vaivat pitäisi kuunnella ja tutkia ihan siltä varalta että joku ei tulekaan turhaan.
Samaa mieltä.
Ymmärrän kyllä et ne turhan ramppaajat vie resursseja.
Yksi omakin tuttu päivittää lähes joka viikonloppu faceen että taas täällä, eli siis päivystyksessä.
Aina joku normiflunssa lapsella joka ei ole kertaakaan vaatinut mitään kiireellistä hoitoa.
Jota varten päivystys on.
Itse taasen lapset jo isoja ja vain 2x on täytynyt vuosien aikana mennä päivystykseen ja kummallakin kerralla lapsi joutunut jäämään hoitoon / leikkaukseen.
Eikä tietenkään otettu tosissaan aluksi, kun luulevat että kaikki tulevat sinne turhaan.
Jep, en ole koskaan käynyt flunssan takia lääkärissä. Ihan turhaa resurssien haaskausta
Olen kirjoittanut täällä jo pariin otteeseen viime syksyn jutusta pikkukoululaisemme kanssa.
Hän alkoi elokuun alussa oksentamaan ja ripuloimaan, etenkin öisin. Välillä tuli parin päivän taukoja, välillä jopa viikon- sitten alkoi taas. Oksentelu ja ripulointi tapahtui lopulta vain aamuyöstä, ja jossain vaiheessa siihen alkoi liittyä myös päänsärkyä. Niille jotka eivät tiedä, niin tiedoksi että vastaavat oireet ovat mm. aivokasvaimen täsmäoireita. Sekä oksennus että uloste tulivat hurjalla paineella, suihkusivat useamman metrin ympäriinsä. Oli siis lievästi sanottuna kova huoli hänen voinnistaan.
Kävimme terkkarissa useita kertoja, sekä päivystyksessä että varatuilla kiireajoilla. Mitä terkkari sai noiden viikkojen aikana aikaiseksi: yhdet verikokeet, yksi nopea neurologinen testi koskien karkeamotoriikkaa, lukematon kasa "onko jo kokeiltu Nexium-kuuria?"-lauseita. Ja se Nexium-kuurikin syötiin, tuplana, koska lapsella on refluksitauti (muttei mitään taustaa oksentelun tms. suhteen). Näiden viikkojen aikana alkoi käymään selväksi, että joku leikkii portinvartijaa: useampi hoitaja yritti saada meille ajan eteenpäin, edes puhelinkonsultaatiota lastenlääkäriltä, mutta yksikään ei siinä onnistunut (ja olivat selkeästi tästä pahoillaan, suorastaan lannistuneen kuuloisia osa).
Lopulta menimme yksityiselle, koska julkisella oli tarjota vain loputon määrä aikoja vaihtuville nuorille lääkäreille, joista yksikään ei ollut huolissaan lapsemme voinnista (osa ei edes ymmärtänyt miten lapsi voi olla liian väsynyt kouluun joinakin aamuina kun on herännyt neljältä oksentamaan tunniksi). Yksityiselle menimme siis- ja puolen tunnin käynnin aikana tehtiin enemmän kuin kaikilla julkisen käynneillä yhteensä. Lääkäri paineli vatsan ja suoliston, jututti lasta, kirjasi paperin täyteen tietoja kun juttelimme. Saimme lähetteen julkisen puolen erityissairaanhoitoon, ja ilmeisesti sielläkin oltiin hereillä, sillä lähete meni KAHDESSA PÄIVÄSSÄ LÄPI JA AIKA TULI KIIREELLISENÄ.
No, onneksi aluesairaala skannasi, tutki jne. kunnes lapsi oli taas kunnossa (en kirjoita tähän mistä oli kyse, mutta ei, ei ollut keliakia tms. taustalla) ja johtava lääkäri soitti vielä ennen joulua kuulumisiamme ex tempore. Heille + yksityiselle iso kiitos. Mutta helvetti soikoon, mihin jamaan on julkinen terveydenhuolto mennyt!! Ei sillä, että hyväksyisin aikuisten kaltoinkohtelua, mutta että pieni lapsi..!
Vierailija kirjoitti:
Sisareni heitettiin kotiin kolme kertaa Jorvin päivystyksestä, vaikka jalat eivät kantaneet yhtään. Buranaa tarjottiin selkäkipuun. Viimein yksityisen lääkäriaseman kautta takaisin ja magneettikuvaukseen, milloin löytyi laajalle levinnyt syöpä. Sitten ei enää kotiin tultukaan, koskaan. Tätä on meidän sairaudenhoito tänä päivänä.
Mulla on jo pitempään ollut outoja, kovia yläselkäkipuja. Epäilen että jotain on pahasti pielessä. Mutta lääkärit ei tutki eivätkä ota vakavasti, naureskelevat vaan pilkallisesti että sitä ollaan kovempien kipulääkkeiden perässä. No en ole, haluaisin vaan että tutkittaisiin mitä tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Miksi potilaan pitäisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa lääkärin ohjeet? Jos lääkäri kerta toisensa jälkeen sanoo ammattilaisena, että ongelmaa ei ole, kuinka moni lähtee sitä kyseenalaistamaan?
Kummallinen ajatus, että ammattilainen ei olisi vastuussa työstään vaan vastuu on potilaan. Miten voi olla, että tässä keskustelussa on niin monta äitiä syyllistävää kommenttia, kun vika oli lääkärissä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi potilaan pitäisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa lääkärin ohjeet? Jos lääkäri kerta toisensa jälkeen sanoo ammattilaisena, että ongelmaa ei ole, kuinka moni lähtee sitä kyseenalaistamaan?
Kummallinen ajatus, että ammattilainen ei olisi vastuussa työstään vaan vastuu on potilaan. Miten voi olla, että tässä keskustelussa on niin monta äitiä syyllistävää kommenttia, kun vika oli lääkärissä?
No äitinä käytän kyllä omaa älyäni enkä luota ihmiseen jota en edes tunne
Vierailija kirjoitti:
Tätä että ei oteta todesta aiheutuu siitä kun niin moni juoksee päivystyksessä pikkuasioissa joita siellä ei kuulu hoitaa ja jotka menevät itsestään ohi ilman mitään lääkäreitä.
Niistä käynneistä pitäisi ottaa maksu! Oppisivat vanhemmat !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori äiti, ei oteta tosissaan. Onneksi tässä kävi hyvin.
Olen 46-vuotias. Yritin useampaan kertaan päästä päivystykseen kuumeen ja hengitysvaikeuksien takia. En päässyt. Piti mennä yksityiselle ja sieltä suoraan tuli lähtö sairaalaan antibioottitippaan. Olisin välttynyt sairaalareissulta, jos mut olisi otettu vastaan heti.
Minäkin tiedän tapauksen, jossa hoitoon pääsyä estettiin n. viikon ajan, ja lopulta tilanne johti ensiavun kautta pitkän ambulanssimatkan keskussairaalaan ja sieltä edelleen helikopterilla erityissairaanhoitoon yliopistolliseen. Kaikki tämä olisi voitu välttää, jos olisi annettu tavata lääkäri, joka kuuntelee keuhkot, silloin, kun ensimmäisen kerran potilas otti yhteyttä. Varsinaisen ongelman hoitotoimenpiteet olisi aluesairaalassa joka tapauksessa tullut hoidettavaksi, mutta tuo henkihieverissä keskus- ja yliopistolliseen sairaalaan joutuminen olisi voitu välttää.
Ihan pistää vihaksi tuo vinkuminen, että on sairaalat täynnä ja ruuhkaa jne. Tottakai on ruuhkaa, jos ei hommia hoideta silloin, kun selvittäisiin yhdellä lääkärikäynnillä ja sopivilla (virka-aikaan tehtävillä) toimenpiteillä, vaan pitkitetään ja kotiutetaan ilman hoitoa niin kauan, että vaaditaankin jo ensiapua, ensihoitoa siirtymiin ja vuorokausien hoitoa erityissairaanhoidossa tai muulla osastolla.
Olen huomannut että etenkin nuoria kohdellaan huonosti ja töykeästikin terveydenhuollossa. Usein vasta kun äiti tai isä (siis täysi-ikäinen lapsi) alkaa vaatimaan hoitoa, nuori otetaan vakavasti.
Vinkit yksityiselle menemisestä ovat tyhmiä ja turhia siksikin, että julkinen terveydenhuolto on meitä kaikkia varten: sinne pitää siis päästä kun on tarvetta. Joskus jopa turhaankin, jos ei ole itse varma, mistä on kyse (itselläni jumissa olevat niskan ja kaulan lihakset aiheuttivat rintakipukohtauksen, mutta enpä tiennyt niiden yhteydestä toisiinsa, vaan soitin häkeen). Lisäksi jokainen meistä, jopa työtön, maksaa veroja, joilla ylläpidetään systeemiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi potilaan pitäisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa lääkärin ohjeet? Jos lääkäri kerta toisensa jälkeen sanoo ammattilaisena, että ongelmaa ei ole, kuinka moni lähtee sitä kyseenalaistamaan?
Kummallinen ajatus, että ammattilainen ei olisi vastuussa työstään vaan vastuu on potilaan. Miten voi olla, että tässä keskustelussa on niin monta äitiä syyllistävää kommenttia, kun vika oli lääkärissä?
No äitinä käytän kyllä omaa älyäni enkä luota ihmiseen jota en edes tunne
Miksi sitten käyt millään lääkärillä vai tunnetko heidät kaikki?
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli aivan kauhea tapaus. Miten lääkärit voivat olla niin huolimattomia?
Sairaanhoitaja esti kerran koko pääsyn lääkärille.
Ei pidä heille tuollaista valtaa antaa, kun pätevyys ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Joo, se onkin ihan sun ansiotasi, ettei lapsesi ole saaneet mitään ärhäköitä viruksia tai bakteereja. Ihan kaikki ei ole äitienkään päätäntävallassa. Varmaan ne sunkin muksut liikkuu myös sun kodin ulkopuolella. Että ihan hyvää tuuria vain ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vinkit yksityiselle menemisestä ovat tyhmiä ja turhia siksikin, että julkinen terveydenhuolto on meitä kaikkia varten: sinne pitää siis päästä kun on tarvetta. Joskus jopa turhaankin, jos ei ole itse varma, mistä on kyse (itselläni jumissa olevat niskan ja kaulan lihakset aiheuttivat rintakipukohtauksen, mutta enpä tiennyt niiden yhteydestä toisiinsa, vaan soitin häkeen). Lisäksi jokainen meistä, jopa työtön, maksaa veroja, joilla ylläpidetään systeemiä.
Tämä. Potilaan tai tämän vanhempien tehtävä ei ole tietää onko kyse jostain vakavasta. Sitä varten on lääkärit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu olevan ihan tavallista ja kokoomus aikeissa leikata miljardin terveydenhuollosta. Ei mitään järkeä.
Se "järki" siinä on, että pääsevät ns. pakkoyksityistämään sillä tavoin terveydenhuollon. Se tietää kylmää kyytiä kaikille muille paitsi rikkaille. Ei tavallisella palkansaajalla ole varaa kalliisiin hoitoihin, mutta sitä tulette kokoomusta äänestämällä saamaan. Jälkeenpäin on ihan turha valittaa, sillä todisteita kokoomuksen yksityistämisvimmasta kyllä riittää.
Jotain tuolle todella tehottomalle toiminnalle on tehtävä. Siis Suomessa laitetaan ihan hirveästi rahaa julkiseen terveydenhuoltoon, ja silti toiminnan laatu on tällaista. Joku HUS on ihan sekaisin, eikä kukaan halua enää edes olla töissä siellä. Siellä on suojatyöpaikoissa aivan järkyttävä määrä kaikenmaailman jarruja, joiden päätöksillä tähän tilanteeseen on ajauduttu.
Lääkärit on jo pitkään kertoneet siitä, että julkisella työtavat on tehty sellaisiksi, ettei potilaan tilanteeseen voi paneutua. Yksityisellä voi.
Tuo julkisen puolen sikailu on oikeasti väkisin pysäytettävä. Sen palveluntuoton kilpailuttaminen on yksi keino, jolla toimintaa kehitetään. Samat asiat yksityiset klinikat tekee paljon paremmalla asiakaskokemuksella ja mitä kustannuksiin tulee, niin se samat lääkärit siellä yksityisellä on kuin julkisellakin (monihan työskentelee sekä että). Toisessa vaan toiminta on sellaista, että homma toimii, ja toisessa ei.
Eikä Suomessa koskaan tule sellaista tilannetta, ettei olisi varaa mennä hoitoon. Sinne yksityiselle saa jonkun palvelusetelin, jos tarvitsee.
Joo paitsi, että sen minkä yksityinen voittaa ehkä tehokkuudessa, häviää se voittoihin. On monet kerrat nähty ja todistettu, kuinka ehkä lupaavan alun jälkeen yksityinen tulee kuitenkin lopulta kalliimmaksi tai sitten toiminta on luokatonta ja laadutonta. Ja näin siis, vaikka voittoprosentit pidettäisiin hyvin maltillisina. Mutta se on totta, että julkinenpuoli on pöhöttynyt, tehoton ym. eikä kukaan ota tai kenenkään ei tarvitse ottaa mistään vastuuta. Ehkä sinne pitäisi luoda joku sanktio-/kannustinjärjestelmä tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi potilaan pitäisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa lääkärin ohjeet? Jos lääkäri kerta toisensa jälkeen sanoo ammattilaisena, että ongelmaa ei ole, kuinka moni lähtee sitä kyseenalaistamaan?
Kummallinen ajatus, että ammattilainen ei olisi vastuussa työstään vaan vastuu on potilaan. Miten voi olla, että tässä keskustelussa on niin monta äitiä syyllistävää kommenttia, kun vika oli lääkärissä?
No äitinä käytän kyllä omaa älyäni enkä luota ihmiseen jota en edes tunne
Miksi sitten käyt millään lääkärillä vai tunnetko heidät kaikki?
Käyn mahdollisimman paljon samalla. Osa on hoitanut lapsiani taaperosta.
Jos käyn oudolla lääkärillä enkä ole samaa mieltä, tietenkin kyseenalaistan.
Valitettavasti sairaanhoitajat ovat usein ylimielisiä ja töykeitä potilaita kohtaan. Vaikea sympata palkkataistelussa tuon asenteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli aivan kauhea tapaus. Miten lääkärit voivat olla niin huolimattomia?
Joku voisi luulla rasismiksi mutta toi on ihan normi meininkiä jorvissa.
"Neljännellä kertaa ei ollut tunnistaa tytärtä omakseen."
Mietin vain miltä tuntuu, kun oma lapsi ei näytä koskaan äidiltään. On kuin eri rotua.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.