Aatelkaa jos poikia tsempattaisiin lukemisessa yhtä paljon kuin näkee vanhempien tsemppaavan tuolla pelikenttien laidalla

Lukeminen ei ole harrastus toisin kuin se pelikenttä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä fiksut ja lukevat miehet vaan on kuumia. Pölvästit nollan yleissivistyksellä eivät kiinnosta yhtään. Vaikka kuinka olisivat hyviä lätkässä tai futiksessa.

No oman lukiokokemuksen mukaan se jalkapallojoukueen kapteeni vei sarjassa neitsyyksiä ja veti vielä useampaa typyä turpiin kiitokseksi. Oli se niin jännä mies se. Eikä siitä sitten abiturienttiakaan ikinä tullut.

Omasta ystävästäni tuli sitten proffa. Se ei kiinnostanut yhtään tyttöä, mutta pelailtiin ja koodailtiin paljon yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Isät on tämän kysymyksen avainasemassa. Sori nyt vaan mutta tästä asiasta ette pysty laistamaan ilman juurikin niitä tuloksia jotka on nyt saatu.

No joo ja ei. Naiset ovat preferoineet "lihas tärkeämpi kuin pää"-miehiä, joten lukemisesta innostuneet miehet ovat jääneet ilman naista ja lapsia toisin kuin lihapäämiehet, jotka kannustavat lapsiaan vain urheilemaan.

Totuus on se, että korkeasti koulutetuilla miehillä on parempi menekki naismarkkinoilla. Koulutetut miehet ovat naimisissa ja liitot yleensä kestävät. Korkeasti koulutetuilla miehillä on myös suurempi lapsiluku kuin matalasti koulutetuilla. Nämä ovat faktoja.

Ei anneta faktojen häiritä hyvää uhriutumista jonka tarkoitus se ettei miesten tarvis tehdä lastensa eteen muuta kuin itkeä että miksi pojat ei innostu koulusta, tehkää jotain naiset. Ei mutta riidan haasto sikseen ja oikeasti, teidän kannattaisi miehet nyt ottaa keskenänne tässä asiassa aloite. Nyt olis aika kansanliikkeelle miesten keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä fiksut ja lukevat miehet vaan on kuumia. Pölvästit nollan yleissivistyksellä eivät kiinnosta yhtään. Vaikka kuinka olisivat hyviä lätkässä tai futiksessa.

No oman lukiokokemuksen mukaan se jalkapallojoukueen kapteeni vei sarjassa neitsyyksiä ja veti vielä useampaa typyä turpiin kiitokseksi. Oli se niin jännä mies se. Eikä siitä sitten abiturienttiakaan ikinä tullut.

Omasta ystävästäni tuli sitten proffa. Se ei kiinnostanut yhtään tyttöä, mutta pelailtiin ja koodailtiin paljon yhdessä.

Varmaan saat tästä jankkauksesta jotain mielihyvää mutta poikia se ei auta yhtään. Tytöt tuskin tulee koskaan niitä monta vuotta kehityksessä jäljessä olevia lapsenomaisia nörttipoikia haluamaan, se ei ole tässä nyt ratkaisu. Vaan se että ihan tytöistä riippumatta isät alkaa arvostaa poikien koulumenestystä, olemaan kiinnostuneita siitä ja kannustamaan. Tai sitten voitte jatkaa itkemistä ja tyttöjen syyllistämistä siitä ettei lapsen näköinen "mies" kiinnosta yläkoulussa ja mikään ei muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Isät on tämän kysymyksen avainasemassa. Sori nyt vaan mutta tästä asiasta ette pysty laistamaan ilman juurikin niitä tuloksia jotka on nyt saatu.

No joo ja ei. Naiset ovat preferoineet "lihas tärkeämpi kuin pää"-miehiä, joten lukemisesta innostuneet miehet ovat jääneet ilman naista ja lapsia toisin kuin lihapäämiehet, jotka kannustavat lapsiaan vain urheilemaan.

Totuus on se, että korkeasti koulutetuilla miehillä on parempi menekki naismarkkinoilla. Koulutetut miehet ovat naimisissa ja liitot yleensä kestävät. Korkeasti koulutetuilla miehillä on myös suurempi lapsiluku kuin matalasti koulutetuilla. Nämä ovat faktoja.

Ei anneta faktojen häiritä hyvää uhriutumista jonka tarkoitus se ettei miesten tarvis tehdä lastensa eteen muuta kuin itkeä että miksi pojat ei innostu koulusta, tehkää jotain naiset. Ei mutta riidan haasto sikseen ja oikeasti, teidän kannattaisi miehet nyt ottaa keskenänne tässä asiassa aloite. Nyt olis aika kansanliikkeelle miesten keskuudessa.

Miesten pitäisi vihdoinkin ymmärtää olevansa etuoikeutettuja tässä yhteiskunnassa. Se ei voi olla naisten asia tulla miesten tueksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä fiksut ja lukevat miehet vaan on kuumia. Pölvästit nollan yleissivistyksellä eivät kiinnosta yhtään. Vaikka kuinka olisivat hyviä lätkässä tai futiksessa.

No oman lukiokokemuksen mukaan se jalkapallojoukueen kapteeni vei sarjassa neitsyyksiä ja veti vielä useampaa typyä turpiin kiitokseksi. Oli se niin jännä mies se. Eikä siitä sitten abiturienttiakaan ikinä tullut.

Omasta ystävästäni tuli sitten proffa. Se ei kiinnostanut yhtään tyttöä, mutta pelailtiin ja koodailtiin paljon yhdessä.

Elät todella oudossa maailmassa. Jossain yläasteella se toimii noin, mutta yliopistossa miesvaltaisillakin aloilla kaikilla tuntemillani professoreilla on ollut nuoruuden vaimo ja aika monella sitten se uusi nuori vaimo opiskelijatytöistä. Tahattomasti ei professori jää yksin.

Tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se urheilumenestys on monessa perheessä tärkeämpää kuin koulumenestys? Äärimmäisen harvasta tulee mikään ammattilainen ja sekin ura kestää aika lyhyen aikaa.

Vastauksia:

Teemu Selänne

Patrik Laine

Kalle Rovanperä

Lauri Markkanen

Vierailija kirjoitti:

Eikös nuo urheilijanuorukaiset ole järjestään myös koulumenestyjiä?

_____________________________________________________________________________

Urheilijoiden koulumenestys muihin oppilaisiin verrattuna Urheilijoiden yleistä koulumenestystä verrattiin koko oppilaspopulaation yleiseen koulumenestykseen, keskiarvolla mitattuna. Oletuksena oli, että tulisimme näkemään parempaa koulumenestystä urheilijoilta muihin verrattuna, sillä liikunnan ja koulumenestyksen väliltä on aiemminkin löydetty yhteyksiä (Shepard 1996, Field ym. 2001, Coe ym. 2006, & Carlson ym. 2008, Jaakkola 2012). Tämän tutkimuksen tulokset myötäilivät aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan urheilijat saavuttivat parempia keskiarvoja kuin muut oppilaat (Lumpkin & Favor, 2012, 54–56). Urheilijoiden ja muiden oppilaiden keskiarvojen väliltä löydettiin tilastollisesti merkittävä ero. Siinä missä yleisen oppilaspopulaation keskiarvot jakautuivat mukaillen Gaussin käyrää, painottuen hieman kuitenkin alle kahdeksan keskiarvoihin, keskittyivät urheilijoiden kaikki keskiarvot kahdeksan yläpuolelle. Urheilu näyttäisi näin ollen olevan yhteydessä parempaan keskiarvoon 8.-9. –luokkalaisilla nuorilla. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Holmin ja Kallion (2019) pro gradu – tutkimuksessa, jossa vertailtiin liikuntaluokan oppilaiden ja tavallisen luokan oppilaiden koulumenestystä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikuntaluokan oppilaat pärjäsivät tilastollisesti merkittävästi vertailuluokkien oppilaita paremmin koulussa (Holm & Kallio, 2019, 26) Samanlaiseen tulokseen päätyivät myös Lumpkin ja Favor (2012), joiden tutkimuksessa urheilijoilla havaittiin olevan muihin oppilaisiin nähden korkeampi keskiarvo.

NUORET URHEILIJAT JA OPISKELU – ONKO URHEILUN TAVOITTEELLISUUDELLA VAIKUTUSTA KOULUMENESTYKSEEN?

Laura Hakala Pro gradu –tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos Turun Yliopisto 11/2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se urheilumenestys on monessa perheessä tärkeämpää kuin koulumenestys? Äärimmäisen harvasta tulee mikään ammattilainen ja sekin ura kestää aika lyhyen aikaa.

Vastauksia:

Teemu Selänne

Patrik Laine

Kalle Rovanperä

Lauri Markkanen

Neljä on äärimmäisen harvinainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä fiksut ja lukevat miehet vaan on kuumia. Pölvästit nollan yleissivistyksellä eivät kiinnosta yhtään. Vaikka kuinka olisivat hyviä lätkässä tai futiksessa.

No oman lukiokokemuksen mukaan se jalkapallojoukueen kapteeni vei sarjassa neitsyyksiä ja veti vielä useampaa typyä turpiin kiitokseksi. Oli se niin jännä mies se. Eikä siitä sitten abiturienttiakaan ikinä tullut.

Omasta ystävästäni tuli sitten proffa. Se ei kiinnostanut yhtään tyttöä, mutta pelailtiin ja koodailtiin paljon yhdessä.

Varmaan saat tästä jankkauksesta jotain mielihyvää mutta poikia se ei auta yhtään. Tytöt tuskin tulee koskaan niitä monta vuotta kehityksessä jäljessä olevia lapsenomaisia nörttipoikia haluamaan, se ei ole tässä nyt ratkaisu. Vaan se että ihan tytöistä riippumatta isät alkaa arvostaa poikien koulumenestystä, olemaan kiinnostuneita siitä ja kannustamaan. Tai sitten voitte jatkaa itkemistä ja tyttöjen syyllistämistä siitä ettei lapsen näköinen "mies" kiinnosta yläkoulussa ja mikään ei muutu.

Niin siis todellisuudessa yläkoulussa suurin osa tytöistä ja pojista on neitsyitä. Myös ne, jotka puhuvat ihan muuta. Ja tosi monet pojat ovat vielä ysillä niin lapsen näköisiä, että täytyisi olla pédøfiili, että tulisi mitään seksuaalista heistä mieleen. Tämä muuttuu sitten lukiossa pikkuhiljaa ja yliopistoiässä tilanne nörttipojilla on jo ihan toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös nuo urheilijanuorukaiset ole järjestään myös koulumenestyjiä?

_____________________________________________________________________________

Urheilijoiden koulumenestys muihin oppilaisiin verrattuna Urheilijoiden yleistä koulumenestystä verrattiin koko oppilaspopulaation yleiseen koulumenestykseen, keskiarvolla mitattuna. Oletuksena oli, että tulisimme näkemään parempaa koulumenestystä urheilijoilta muihin verrattuna, sillä liikunnan ja koulumenestyksen väliltä on aiemminkin löydetty yhteyksiä (Shepard 1996, Field ym. 2001, Coe ym. 2006, & Carlson ym. 2008, Jaakkola 2012). Tämän tutkimuksen tulokset myötäilivät aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan urheilijat saavuttivat parempia keskiarvoja kuin muut oppilaat (Lumpkin & Favor, 2012, 54–56). Urheilijoiden ja muiden oppilaiden keskiarvojen väliltä löydettiin tilastollisesti merkittävä ero. Siinä missä yleisen oppilaspopulaation keskiarvot jakautuivat mukaillen Gaussin käyrää, painottuen hieman kuitenkin alle kahdeksan keskiarvoihin, keskittyivät urheilijoiden kaikki keskiarvot kahdeksan yläpuolelle. Urheilu näyttäisi näin ollen olevan yhteydessä parempaan keskiarvoon 8.-9. –luokkalaisilla nuorilla. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Holmin ja Kallion (2019) pro gradu – tutkimuksessa, jossa vertailtiin liikuntaluokan oppilaiden ja tavallisen luokan oppilaiden koulumenestystä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikuntaluokan oppilaat pärjäsivät tilastollisesti merkittävästi vertailuluokkien oppilaita paremmin koulussa (Holm & Kallio, 2019, 26) Samanlaiseen tulokseen päätyivät myös Lumpkin ja Favor (2012), joiden tutkimuksessa urheilijoilla havaittiin olevan muihin oppilaisiin nähden korkeampi keskiarvo.

NUORET URHEILIJAT JA OPISKELU – ONKO URHEILUN TAVOITTEELLISUUDELLA VAIKUTUSTA KOULUMENESTYKSEEN?

Laura Hakala Pro gradu –tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos Turun Yliopisto 11/2020

Näyttää olevan hyvinkin totta se urheilijoiden  hyvä koulumenestys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä fiksut ja lukevat miehet vaan on kuumia. Pölvästit nollan yleissivistyksellä eivät kiinnosta yhtään. Vaikka kuinka olisivat hyviä lätkässä tai futiksessa.

No oman lukiokokemuksen mukaan se jalkapallojoukueen kapteeni vei sarjassa neitsyyksiä ja veti vielä useampaa typyä turpiin kiitokseksi. Oli se niin jännä mies se. Eikä siitä sitten abiturienttiakaan ikinä tullut.

Omasta ystävästäni tuli sitten proffa. Se ei kiinnostanut yhtään tyttöä, mutta pelailtiin ja koodailtiin paljon yhdessä.

Elät todella oudossa maailmassa. Jossain yläasteella se toimii noin, mutta yliopistossa miesvaltaisillakin aloilla kaikilla tuntemillani professoreilla on ollut nuoruuden vaimo ja aika monella sitten se uusi nuori vaimo opiskelijatytöistä. Tahattomasti ei professori jää yksin.

Niinpä. Nää vetää näitä juttuja ihan hanuristaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se urheilumenestys on monessa perheessä tärkeämpää kuin koulumenestys? Äärimmäisen harvasta tulee mikään ammattilainen ja sekin ura kestää aika lyhyen aikaa.

Vastauksia:

Teemu Selänne

Patrik Laine

Kalle Rovanperä

Lauri Markkanen

Neljä on äärimmäisen harvinainen.

Suomessa on yli 200 miestä, jotka saavat elantonsa jääkiekon pelaamisesta (SM-liigan pelaajat)

On mielestäni kummallinen, myytti, että poikien pitää antaa olla poikia, mikä tarkoittaa riehumista ja mekastamista. Sata vuotta sitten miehet olivat erinomaisia räätäleitä, kokkeja ja ruoanlaittajia.

Biologisia eroja varmasti on, mutta pojilta voisi vaatia aivan samanlaista kurinalaisuutta kuin tytöiltä. Muuten maksavat siitä myöhemmässä elämän vaiheessa.

Bing Bang theoryn tyypit esikuviksi?

Vierailija kirjoitti:

Bing Bang theoryn tyypit esikuviksi?

Naurettaviin ääripäihin mennään kun ei haluta ratkaista ongelmaa. Selvästi teitä miehiä ei kiinnosta ratkaista tätä juttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se urheilumenestys on monessa perheessä tärkeämpää kuin koulumenestys? Äärimmäisen harvasta tulee mikään ammattilainen ja sekin ura kestää aika lyhyen aikaa.

Vastauksia:

Teemu Selänne

Patrik Laine

Kalle Rovanperä

Lauri Markkanen

Neljä on äärimmäisen harvinainen.

Suomessa on yli 200 miestä, jotka saavat elantonsa jääkiekon pelaamisesta (SM-liigan pelaajat)

Vau, 200. Mikäs se ikäluokan koko onkaan. Sitä paitsi eiköhän se ole nopeasti selvää onko lapsesta tulossa ammattiurheilija. Huom lapsesta. Teininä on enää turha aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se urheilumenestys on monessa perheessä tärkeämpää kuin koulumenestys? Äärimmäisen harvasta tulee mikään ammattilainen ja sekin ura kestää aika lyhyen aikaa.

Sen vuoksi, että pojasta tulisi mahdollisimman siittämiskykyinen. Lukemisella ei naista saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Isät on tämän kysymyksen avainasemassa. Sori nyt vaan mutta tästä asiasta ette pysty laistamaan ilman juurikin niitä tuloksia jotka on nyt saatu.

No joo ja ei. Naiset ovat preferoineet "lihas tärkeämpi kuin pää"-miehiä, joten lukemisesta innostuneet miehet ovat jääneet ilman naista ja lapsia toisin kuin lihapäämiehet, jotka kannustavat lapsiaan vain urheilemaan.

Totuus on se, että korkeasti koulutetuilla miehillä on parempi menekki naismarkkinoilla. Koulutetut miehet ovat naimisissa ja liitot yleensä kestävät. Korkeasti koulutetuilla miehillä on myös suurempi lapsiluku kuin matalasti koulutetuilla. Nämä ovat faktoja.

Tarkoitatko siis, että nämä korkeasti kouluttautuneet miehet eivät tsemppaa lapsiaan lukemaan?