Lue keskustelun säännöt.
Onko ruuan hinnan nousu vaikuttanut sinun tai perheesi ruokaostoksiin?
12.02.2023 |
Huomasin tällä viikolla, että mehän ei kaupasta osteta paljon mitään. Kun kävin keskiviikkona kaupassa, ostin täysjyväspagetin, makaronia, pussin ruispaloja, jauhelihaa ja vege-jauhista, pienimmän paketin broilerinfilesuikaleita, pari tölkkiä tomaattimurskaa, valkosipulia ja mausteita, 4 tölkkiä maitoa, kuohukerman, pienimmän pussin parmesania, pari kiloa omenoita, kilo banaaneja, yksi rasia päärynöitä ja runsaasti juureksia, kuten porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja perunoita. Loppulasku 79 euroa, vaikkei kummoista ruokaa edes kasseissa! Kauppaan jäi kaikki rahkat, marjat, leikkeleet, jopa kurkku, kun rahat ei vaan riitä. Tänään taas uusi kauppareissu ja kyllä mietin, mitä ostaa 5-henkiselle perheelle. Uunijuurekset ja keitot alkaa tulla jo korvistakin ulos ja makkaraa meillä ei syö kukaan.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan vaikuttaa. Ennen ostettiin vessapaperit, pyykinpesuaine, tiskitabletit samalla kun tilattiin kotiovelle muutkin ostokset. Nyt ollaan alettu hakea kerran kuussa autolla nuo taloustarvikkeet halvemmasta kaupasta. Esim. viime viikonloppuna ostettiin 48 rullaa vessapaperia, iso säkki talouspaperia. Lisäksi leivinpaperia, foliota, pyykinpesunestettä yms. Pari pakettia kahviakin otettiin tarjouksesta.
Nettikauppa on hyvä, mutta eihän sieltä saa samoja tarjouksia kuin tavallisesta kaupasta. Toisaalta me ollaan jo monta vuotta sitten ajateltu niin, että se ajansäästö ei ole korvattavissa, mikä tulee, kun ruokaostokset tilataan kuljetuksella.
Vit tu miten laiskaa väkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi ryhmä, jotka eivät pysty säästämään kunnolla ruokakuluissa, ovat erityislapsiperheet, joiden lapset eivät syö vaihtoehtoruokaa. En ole nähnyt tämän ryhmän valittavan, mutta aivan varmasti heitäkin on.
Voi olla aikamoinen haaste saada vaikkapa autisti edes maistamaan halvempaa versiota jostain. Osalla on superherkkä makuaisti, eivätkä suostu syömään vaikkapa silakkaa tai kaalia lainkaan. Ja kyllä, tämä porukka on mielummin nälässä päivä toisensa perään, kuin syö epämieluisia ruokia! Mistäkö tiedän...
Ja auta armias, kun valmistaja jostain syystä muuttaa reseptiä... "uusi herkullisempi resepti!". Aikoinaan tippui se ainoa eines, joka kelpasi (Pirkan hot dog) pois, kun hodarin välissä oleva nakki hankittiinkin toiselta valmistajalta (edelleen kotimainen, ja sama resepti, mutta silti hitusen erilainen lopputulos). Kyse ei ollut siis tällaisesta Amissa-keissistä, että olisi vaihtunut valmistaja, raaka-aineet ja laatu. Ja joo, otin yhteyttä Pirkan asiakaspalveluun, että onko jotain muuttunut, kun lapsi tiukasti sanoo, että tää ei ole enää sama.
Meillä onneksi perusraaka-aineet kelpaavat, ja etenkin sienet ovat herkkua, niin edullisesti pääsee, kun tekee kerran viikossa paistettuja sieniä ja perunamuusia ja kerran viikossa jauhelihakastiketta ja perunamuusia. Kasviksina porkkana ja omena (banaanille allerginen). Tää vaan vaatii sitten sen, että teen kaiken itse. Sekin kyllästyttää joskus.
Ei oikeastaan, koska jo aiemminkin seurasimme todella tarkkaan tarjouksia. Ainoa mihin tää tilanne on vaikuttanut on se, että yritämme kasvattaa itse entistä enemmän.
Meillä ruokaostosten hankinta ja sisältö muuttui radikaalimmin silloin kohta kolme vuotta sitten koronan alettua. Aloin käymään kerran viikossa kaupassa, samalla hoidin myös parin-kolmen muun talouden ostokset, joten omat ostokset tuli virtaviivaistettua siinä ihan jo pakosta, ei vaan jaksanut enää shoppailla.
Tai oikeastaan kaikki ostoskäyttäytyminen. En käy enää vaatekaupoissa, ellei ole erikseen aivan ehdoton pakko (miehelle piti saada tumma puku serkkupojan häihin ja niiden jälkeen odotettavissa olleisiin isänsä hautajaisiin, joten mentiin suoraan herrainpukineeseen eikä mihinkään markettiin). En käy lemmikkieläinkaupoissa, en sisustustavarakaupoissa. Enkä enää kovin paljon ostele mitään "turhaa krääsää", heräteostokset ovat loppuneet aika tarkkaan. Heräteostoksia voi olla nykyään esimerkiksi se, että ostankin myskikurpitsaa 0,99€/kg (oli syksyllä) porkkanoiden, kaalin ja lantun lisäksi, vaikkei ollutkaan ostoslistalla. Hedelmistä ostan omenoita, banaaneja, joskus viinirypäleitä jos ovat tarjouksessa ja satunnaisesti mandariinejä/pieniä makeita sitrushedelmiä. Lehtisalaattia ostan, koska teinit haluavat laittaa sitä leivän väliin.
Ruokalista on nykyään myös aika virtaviivainen: keittoja, perunaa ja kastiketta, pastaa ja kastiketta, kanaa, jauhelihaa, riisiä, curryjä, tortillaa (itsetehtyjä nekin), joskus makaronilaatikkoa, lasagnea tai pizzaa (itsetehtyä, leivinuunissa). Vielä ostan leivät kaupasta, mutta jos vielä verot nousee ja ruuan hinta nousee, niin sitten alan leipoa enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te, joiden pitää jättää ruokia väliin oikein syötte? Itse olen työtön (tuloina asumistuki ja työttömyyskorvaus) ja silti pystyn ostamaan ihan normaalisti ruokaa. Ei ole tarvinnut mistään tinkiä.
Sä et varmaan aikaisemminkaan törsännyt mihinkään turhuuksiin.
Kyllä rahat riittää, jos ostaa vain oikeasti tarpeellista. Teinipojat syövät kauhean paljon kasvupyrähdyksen aikana (siis tarkoitan ihan niitä kohtuuttomuuksia, niinkuin kilo banaania yhdellä istumalla.) Sitten se ahmiminen jää päälle ja armeijaan mennessä ollaan jo lihavia ja huonokuntoisia.
Kilo banaania? Mitä ihmettä? Toinen poikani on armeijan käynyt opiskelija ja toinen on lukion toisella luokalla ja asuu kotona. Eivät ikinä ole syöneet yhdellä istumalla kiloa banaaneja. Meillä on ihan oikeaa ruokaa tarjolla, niin ei tarvitse mättää älyttömiä määriä välipalaa. Viikonlopun ruuat: pe-iltana tein pellillisen pitsaa. Siitä syötiin minä, mieheni ja nuorempi poikani. Lauantaina opiskelijapoika tuli kotiin tyttöystävän kanssa. Tein lounaaksi tortilloja, paljon kasviksia vaihtoehtotäytteinä ja illalla uunilenkkiä ja perunamuusia. Tänään tein lounaaksi makaronilaatikon, jota nuoriso vei mukanaan myös iltapalaksi, kun lähtivät opiskelupaikkakunnalleen. Päivälliseksi kukkakaali-porkkanasosekeitto, jota tuunasin koskenlaskijalla. Se maistui myös lukiopojalleni.
Tuo banaaniesimerkki oli otettu täältä mammapalstalta, jossa oli keskutelua teinien syömisen määrästä. Ei tietenkään koske kaikkia teinejä ja perheitä, mutta tuo lihavuus nyt kuitenkin on ihan kalla fakta. Suomalaisete varusmiehet ovat lihavampia ja huonokuntoisempia kuin koskaan. Toki muunkin ikäiset ihmiset ovat lihoneet ennätyksiin varmaan osittain koronan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te, joiden pitää jättää ruokia väliin oikein syötte? Itse olen työtön (tuloina asumistuki ja työttömyyskorvaus) ja silti pystyn ostamaan ihan normaalisti ruokaa. Ei ole tarvinnut mistään tinkiä.
Sä et varmaan aikaisemminkaan törsännyt mihinkään turhuuksiin.
Kyllä rahat riittää, jos ostaa vain oikeasti tarpeellista. Teinipojat syövät kauhean paljon kasvupyrähdyksen aikana (siis tarkoitan ihan niitä kohtuuttomuuksia, niinkuin kilo banaania yhdellä istumalla.) Sitten se ahmiminen jää päälle ja armeijaan mennessä ollaan jo lihavia ja huonokuntoisia.
Kilo banaania? Mitä ihmettä? Toinen poikani on armeijan käynyt opiskelija ja toinen on lukion toisella luokalla ja asuu kotona. Eivät ikinä ole syöneet yhdellä istumalla kiloa banaaneja. Meillä on ihan oikeaa ruokaa tarjolla, niin ei tarvitse mättää älyttömiä määriä välipalaa. Viikonlopun ruuat: pe-iltana tein pellillisen pitsaa. Siitä syötiin minä, mieheni ja nuorempi poikani. Lauantaina opiskelijapoika tuli kotiin tyttöystävän kanssa. Tein lounaaksi tortilloja, paljon kasviksia vaihtoehtotäytteinä ja illalla uunilenkkiä ja perunamuusia. Tänään tein lounaaksi makaronilaatikon, jota nuoriso vei mukanaan myös iltapalaksi, kun lähtivät opiskelupaikkakunnalleen. Päivälliseksi kukkakaali-porkkanasosekeitto, jota tuunasin koskenlaskijalla. Se maistui myös lukiopojalleni.
Tuo banaaniesimerkki oli otettu täältä mammapalstalta, jossa oli keskutelua teinien syömisen määrästä. Ei tietenkään koske kaikkia teinejä ja perheitä, mutta tuo lihavuus nyt kuitenkin on ihan kalla fakta. Suomalaisete varusmiehet ovat lihavampia ja huonokuntoisempia kuin koskaan. Toki muunkin ikäiset ihmiset ovat lihoneet ennätyksiin varmaan osittain koronan takia.
Meillä on yhdellä teinillä sarauteensa lääkitys, jonka sivuvaikutuksena on kohonnut ruokahalu ja sitä kautta lihominen. Juu, kahdessa kk tuli 8kg lisää painoa, eikä napostellut yhtään, veti vaan tavallista ruokaa useamman lautasellisen. Ei varmaan olisi tehnyt tiukkaa tuo kilo banaanejakaan, sehän on vaan joku 5-8 banskua. Lääkitys vaihdettiin tuon lihomisen takia (onneksi on vaihtoehtoja) ja parissa viikossa ruokahalu alkoi selvästi normalisoitua. Mutta koska lääkityksestä ei ulkopuoliset tiedä, niin helppohan se on sitten kommentoida liikkumisesta, herkkujen syömisestä tms.
Teinin ruokailua on aika hankala lähteä rajoittamaan, kun sitten tuleekin äkkiä vastaan syömishäiriöuhka.
Eikä siihen auttanut se, että ensin söi 300g porkkanoita, valkokaalinlohkon ja kirsikkatomaatteja (siis puoli kiloa kasviksia ennen ruokailua), vaan sama annos plus noi kasvikset... hohhoijaa. Nyt on jäljellä vielä väsymys, onneksi ei enää nukahda kesken lauseen, että lääkityksen vaihto tuntuu auttaneen siihenkin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ryhmä, jotka eivät pysty säästämään kunnolla ruokakuluissa, ovat erityislapsiperheet, joiden lapset eivät syö vaihtoehtoruokaa. En ole nähnyt tämän ryhmän valittavan, mutta aivan varmasti heitäkin on.
Voi olla aikamoinen haaste saada vaikkapa autisti edes maistamaan halvempaa versiota jostain. Osalla on superherkkä makuaisti, eivätkä suostu syömään vaikkapa silakkaa tai kaalia lainkaan. Ja kyllä, tämä porukka on mielummin nälässä päivä toisensa perään, kuin syö epämieluisia ruokia! Mistäkö tiedän...
Ei vanhuksetkaan pysty. Kun ei pysty syömään kaikkea. Esim. broilerinkoiven kaluaminen vaikeaa tekohampailla. Broileri oltava pilkottuna kastikkeessa. Raakaa kaalia ei hampaat salli purra, pitää olla tavallista salaattia. Vanhempien leipien koostumus menee kovaksi, pakko ostaa täydellä hinnalla pehmeää leipää. Laitan usein ruokaa iäkkäille vanhemmilleni, jotka ei onneksi tarvitse vielä laitoshoitoa, mutta kotihoidon turvin elävät kotona. Suomessa on satojatuhansia vanhuksia samassa tilanteessa. Mitään monen tunnin haudutettuja pataruokia en ehdi jäädä valmistamaan. Se on yleensä viikonloppuisin yksi ruoka, jossa on jotain kalaa ja vaikka perunamuusi ja toinen ruoka, joka on vaikka riisi ja broilerikastike. Viikolla isä tekee jotain soppaa tai vastaavaa valmiista peruna-juurespakasteista ja valmisruokia lämmittävät myös. Salaatit on tosi tärkeitä, kun vanhukset tarvitsee paljon vitamiineja, antioksidantteja ja muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te, joiden pitää jättää ruokia väliin oikein syötte? Itse olen työtön (tuloina asumistuki ja työttömyyskorvaus) ja silti pystyn ostamaan ihan normaalisti ruokaa. Ei ole tarvinnut mistään tinkiä.
Sä et varmaan aikaisemminkaan törsännyt mihinkään turhuuksiin.
Kyllä rahat riittää, jos ostaa vain oikeasti tarpeellista. Teinipojat syövät kauhean paljon kasvupyrähdyksen aikana (siis tarkoitan ihan niitä kohtuuttomuuksia, niinkuin kilo banaania yhdellä istumalla.) Sitten se ahmiminen jää päälle ja armeijaan mennessä ollaan jo lihavia ja huonokuntoisia.
Kilo banaania? Mitä ihmettä? Toinen poikani on armeijan käynyt opiskelija ja toinen on lukion toisella luokalla ja asuu kotona. Eivät ikinä ole syöneet yhdellä istumalla kiloa banaaneja. Meillä on ihan oikeaa ruokaa tarjolla, niin ei tarvitse mättää älyttömiä määriä välipalaa. Viikonlopun ruuat: pe-iltana tein pellillisen pitsaa. Siitä syötiin minä, mieheni ja nuorempi poikani. Lauantaina opiskelijapoika tuli kotiin tyttöystävän kanssa. Tein lounaaksi tortilloja, paljon kasviksia vaihtoehtotäytteinä ja illalla uunilenkkiä ja perunamuusia. Tänään tein lounaaksi makaronilaatikon, jota nuoriso vei mukanaan myös iltapalaksi, kun lähtivät opiskelupaikkakunnalleen. Päivälliseksi kukkakaali-porkkanasosekeitto, jota tuunasin koskenlaskijalla. Se maistui myös lukiopojalleni.
Tuo banaaniesimerkki oli otettu täältä mammapalstalta, jossa oli keskutelua teinien syömisen määrästä. Ei tietenkään koske kaikkia teinejä ja perheitä, mutta tuo lihavuus nyt kuitenkin on ihan kalla fakta. Suomalaisete varusmiehet ovat lihavampia ja huonokuntoisempia kuin koskaan. Toki muunkin ikäiset ihmiset ovat lihoneet ennätyksiin varmaan osittain koronan takia.
Mun teinit painaa 43 kiloa ja 46 kiloa ja silti he syövät oikeasti paljon.
Yksi ryhmä, jotka eivät pysty säästämään kunnolla ruokakuluissa, ovat erityislapsiperheet, joiden lapset eivät syö vaihtoehtoruokaa. En ole nähnyt tämän ryhmän valittavan, mutta aivan varmasti heitäkin on.
Voi olla aikamoinen haaste saada vaikkapa autisti edes maistamaan halvempaa versiota jostain. Osalla on superherkkä makuaisti, eivätkä suostu syömään vaikkapa silakkaa tai kaalia lainkaan. Ja kyllä, tämä porukka on mielummin nälässä päivä toisensa perään, kuin syö epämieluisia ruokia! Mistäkö tiedän...