Mitä mieltä, saako kylään kutsua samaan aikaan myös toiset tuttavat toistensa tietämättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta tuttua loukkaa se, että paikalla on muitakin, niin omapa on paha mielensä. Uniikit lumihiutaleet loukkaantuvat ihan kaikesta, jopa siitä, että heidän läsnäollessaan puhutaan muille. Eivätpä tule meille uudestaan eikä heillekään kutsua tule (onneksi), koska heillä on niin paha mieli.

Muiden tunteista ei tarvitse kantaa vastuuta. Jos kuvitteli olevansa ainoa, niin eipä tuo kovin korkealta romahda.

Erikoinen näkökulma, mutta toisaalta en kutsu ketä tahansa kotiini, vain hyviä ystäviä. En kokisi olevani kovin hyvä ystävä, jos en kokisi tarvetta ajatella ystäväni tunteita.

Ei kenenkään tarvitse kokea, ettei luonani käyminen olisi heistä mukavaa. Saattaa jopa olla, että jos heidän mielestään luonani käyminen olisi epämiellyttävää, saattaisin menettää tämän hyvän ystävän.

Onko ystävyytesi oikeasti niin ohuen langan varassa, että jos olet ystävä jonkun toisenkin kanssa, niin ystävyys katkeaa kokonaan, koska et ajatellut toisen tunteita? Minusta olisi kamalaa olla ystävyyden vanki.

No ei kyllä itsellä tullut mieleen tuosta kommentista tuollainen vaihtoehto.

Tahallaan asioiden väärin ymmärtäminen ei ole viehättävä luonteenpiirre, joten toivottavasti emme istu samassa kahvipöydässä. Olisit aika sietämätön ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Sairasta porukkaa, pelkäättekö että muut vieraat purevat, vai mitä? Tuolla tavalla päätyy yksinäiseksi valittamaan, että kun ei ole ketään. No ei varmaan, kun ei halua edes tutustua kehenkään.

Miten se, ettei kaikki ihmiset viihdy isossa ja itselle tuntemattomassa porukassa on sairasta? Taisit vetää nyt mutkat suoriksi.

Itse koen tapaamisen merkityksellisemmiksi, kun voin olla läsnä tilanteissa ja keskustella ystävieni kanssa. Se ei ole mahdollista, jos läsnä on paljon ihmisiä ja jopa itselle tuntemattomia. Keskusteluista tulee hyvin silloin pintapuolisia. Se, että tapaa ystäviään vain muutama kerrallaan niin ei tee heistä sen vuoksi myöhemmin yksinäisiä ja kyllä sitä tutustuu halutessaan vielä tutustuu uusiin ihmisiin elämänsa varrella.

Käyn kyllä mielelläni tapaamassa ihmisiä, mutta isoilla kutsuilla viihdyn vain vähän aikaan, jos on onnittelut ja itse vierailut teen mieluummin pienemmässä ja läheisemmässä piirissä.

Esitän kysymykseni uudestaan: Miksi se, etten viihdy isoilla kutsuilla, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä niin tekee minut sairaaksi?

Vierailija kirjoitti:

En omista tuttujani enkä mene kyläilemään sillä mielellä, että nyt on aikaa terapialle.

Outo tapa ajatella ystävyyssuhteista, ainakin minulle. Mielestäni ystävyyteen kuuluu, että voidaan puhua asioita, joita ei ihan kaikille kerrota. Ei se ole terapiaa, vaan asioiden jakamista. Jos paikalle tuleekin outoa porukkaa, niin todennäköisesti juttelu on paljon pinnallisempaa. 

Jos tulet nyt väittämään, ettei sen tarvitse olla pinnallista, niin eikö siitä silloin tulekaan mielestäsi terapiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on ihan ok ja normaalia. Isommalla porukalla on usein mukavampaa ja samalla tutustuu uusiin ihmisiin. En myöskään koe että minulla olisi oikeus päättää, keitä ystäväni tai sukulaiseni kutsuvat kotiinsa tai milloin he saavat kutsua ihmisiä kylään.

Ei ole normaalia. Esim minä hyvin introverttinä ihmisenä en puhu seurueessa enää mitään, vaan kuuntelen muiden juttuja. Jos minut kutsutaan kylään, luulen, että olen siellä kylässä sen tutun ihmisen seurana, en kokonaisen seurueen. Ja että juuri sen takia menen sinne kylään, että saamme jutella omia juttuja,

Eikä sinulla tietenkään ole oikeutta päättää, keitä ystäväsi tai sukulaisesi kutsuvat KOTIINSA, tai milloin he heitä kutsuvat sehän nyt olisi ihan hullua, että sinä niin tekeisit.

Mutta kyllä kylään tulevalla on "oikeus" tietää, ketä muita sinne tulee, että voi sitten itse päättää, haluaako itse mennä.

Tämä ei tietenkään päde juhliin, jokainen ymmärtää, että niihin tulee enemmän vieraita, mutta jos sinut on kutsuttu kylään, ei silloin oleta, että siellä kyläilee muitakin yhtä aikaa.

Itse ainakin jättäisin menemättä, jos tietäisin, että siellä kyläpaikassa on muitakin ja varsinkin, jos ne muut on ihan ventovieraita minulle. Eri juttu jos ovat yhteisiä kavereita, silloin ei haittaa.

Minä introverttina usein olen hyvilläni, kun puolison sukulaisten luona on muitakin vieraita. Ei tarvitse keksiä jutunaiheita, kun muut pulisevat joka tapauksessa keskenään. 

Mikä tekee sinusta kivan vieraan? Sekö että istut hiljaa ja kuuntelet kun muut puhuu?

Mikä minusta tuossa on outoa, on se, että toiset vieraat tulevat tunnin päästä. Oliko ap:n kanssa sovittu aika milloin tulevat ja olivatko paikalla silloin sovittuun aikaan? Meillä on yksi tuttavaperhe, joka ei koskaan ole paikalla juuri silloin, kun on sovittu. Jos olisin paikalla oikeaan aikaan, tulisi vähän tunne, että "Hus, hus, lähtekää tunnin päästä pois, meille tulee toiset vieraat", jos emäntä ei ilmoita tullessa, että toistenkin piti tulla, mutta tulevat myöhässä tunnin päästä.

Sinällään on mukava tietää etukäteen, että on kyse isomman porukan kyläilystä kuin vain meistä. Ei sillä ole niin väliä, ettei niitä toisia tunne etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ongelma kulminoituu tässä siihen, ettei kutsuja kerro, millaiseen tilaisuuteen on kutsumassa vierasta. Eivät muut vieraat tietenkään haittaa, jos kutsuttu tietää olevansa tulossa illanistujaisiin, joihin tulee muutakin porukkaa. Mutta jos kutsutaan iltakahville yhtä ihmistä/perhettä, niin oletusarvoisesti on tarkoitus juoda kahvit kahdestaan/perheen kera vain. Miksi on niin vaikeaa kertoa, mitä tarkoittaa kutsullaan?

Ei varmaan olekaan vaikeaa. Täällä oli kuitenkin niitä jotka loukkaantuvat ja jättävät menemättä jos kuulevat etukäteen että tulee muitakin.

Ihan varmasti yleensä kerrotaan että ajattelin kutsua teidät ja tämän pariskunnan/vähän enemmän porukkaa. Mutta voihan sitä käydä niinkin, että esimerkiksi veljen perhe on lähettyvillä käymässä ja päättää tulla kolkuttelemaan. Tilanne siis yllättää kaikki osapuolet. Vedetäänkö ranteet auki vai katetaanko lisää astioita pöytään?

Miksi ihmisille on niin vaikeaa kestää etteivät pääse kontrolloimaan mitä kyläpaikassa tapahtuu? Ei ne illanistujaiset niin eksoottisia ole, etteikö normaali ihminen niistä selviäisi.

Sinä nyt kyllä oletat ihmisistä asioita, jollaisia he eivät oikeasti ole. Ihan että kontrolloivia? Jätä kutsumatta sellaiset ihmiset. Miksi edes pidät heitä kavereinasi?

Luulisi, että haluaisit kutsuttavien viihyvän luonasi. Mutta ei, sinä et halua sitä. Sinulle kutsu tarkoittaa tilannetta, jossa sinä opetat, ohjaat ja kontrolloit. Sinua ei kiinnosta tehdä kotiasi kaikille mukavaksi paikaksi, vaan määritellä mikä on normaalia ja miten pitää toimia. 

Edelleenkin ihmettelen, miksi pidät sellaisia ihmisiä kavereinasi, joita et hyväksy sellaisina kuin ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on ihan ok ja normaalia. Isommalla porukalla on usein mukavampaa ja samalla tutustuu uusiin ihmisiin. En myöskään koe että minulla olisi oikeus päättää, keitä ystäväni tai sukulaiseni kutsuvat kotiinsa tai milloin he saavat kutsua ihmisiä kylään.

Ei ole normaalia. Esim minä hyvin introverttinä ihmisenä en puhu seurueessa enää mitään, vaan kuuntelen muiden juttuja. Jos minut kutsutaan kylään, luulen, että olen siellä kylässä sen tutun ihmisen seurana, en kokonaisen seurueen. Ja että juuri sen takia menen sinne kylään, että saamme jutella omia juttuja,

Eikä sinulla tietenkään ole oikeutta päättää, keitä ystäväsi tai sukulaisesi kutsuvat KOTIINSA, tai milloin he heitä kutsuvat sehän nyt olisi ihan hullua, että sinä niin tekeisit.

Mutta kyllä kylään tulevalla on "oikeus" tietää, ketä muita sinne tulee, että voi sitten itse päättää, haluaako itse mennä.

Tämä ei tietenkään päde juhliin, jokainen ymmärtää, että niihin tulee enemmän vieraita, mutta jos sinut on kutsuttu kylään, ei silloin oleta, että siellä kyläilee muitakin yhtä aikaa.

Itse ainakin jättäisin menemättä, jos tietäisin, että siellä kyläpaikassa on muitakin ja varsinkin, jos ne muut on ihan ventovieraita minulle. Eri juttu jos ovat yhteisiä kavereita, silloin ei haittaa.

Minä introverttina usein olen hyvilläni, kun puolison sukulaisten luona on muitakin vieraita. Ei tarvitse keksiä jutunaiheita, kun muut pulisevat joka tapauksessa keskenään. 

Mikä tekee sinusta kivan vieraan? Sekö että istut hiljaa ja kuuntelet kun muut puhuu?

En ole missään kohtaa sanonut olevani kiva vieras. Kuitenkin sekä puolisoni että hänen sanojensa mukaan hänen sukulaisensa pyytelevät minua käymään, joten noin kerran vuodessa lähden puolisoni mukaan.

Enkä sanonut istuvani hiljaa kuuntelemassa, kun muut puhuvat. Kirjoitin, ettei minun tarvitse keksiä jutunaiheita. Minulla on tapanani nimenomaan pitää huolta muiden viihtyvyydestä ja siksi olen se, joka yrittää muistaa ihmisten kiinnostuksen kohteet ja muut asiat ja kysellä niistä. Mutta kun on paljon porukkaa paikalla, pääsee helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no sitten tulis aika hiljaista,en voisi jutella välttämättä kaikesta kun joku tuntematon olis kylässä myös samaan aikaan....mielestäni eri tuttavat pitäis kutsua eri aikaan,onhan se kohteliasta,muuten tulee tunne,että kummat hän halusikaan vieraiksi? ei kai aika voi olla niin kortilla,ettei toisena päivänä kerkeä toiset vieraat tulla? 

No kyllä meillä aika on oikeasti aika kortilla. Toinen puoliso on viikolla poissa eri paikkakunnalla, molemmilla työmatkoja ja harrastuksia, lapsilla menoja jne. Lisäksi isolla porukalla on usein tosi mukavaa. Keskustelut ovat mielenkiintoisempia, kun on useita hyviä keskustelijoita paikalla.

Hehe, ystäviä ei tavata enää ystävien vuoksi vaan kutsutaan niitä, jotka ovat hyviä keskustelijoita. Tämä yllä oleva kuvaa hyvin nykypäivää, jossa kaikki suoritetaan eli suoritetaan tavoitteellisesti ja arvioidaan,  myös ystävyyssuhteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ongelma kulminoituu tässä siihen, ettei kutsuja kerro, millaiseen tilaisuuteen on kutsumassa vierasta. Eivät muut vieraat tietenkään haittaa, jos kutsuttu tietää olevansa tulossa illanistujaisiin, joihin tulee muutakin porukkaa. Mutta jos kutsutaan iltakahville yhtä ihmistä/perhettä, niin oletusarvoisesti on tarkoitus juoda kahvit kahdestaan/perheen kera vain. Miksi on niin vaikeaa kertoa, mitä tarkoittaa kutsullaan?

Ei varmaan olekaan vaikeaa. Täällä oli kuitenkin niitä jotka loukkaantuvat ja jättävät menemättä jos kuulevat etukäteen että tulee muitakin.

Ihan varmasti yleensä kerrotaan että ajattelin kutsua teidät ja tämän pariskunnan/vähän enemmän porukkaa. Mutta voihan sitä käydä niinkin, että esimerkiksi veljen perhe on lähettyvillä käymässä ja päättää tulla kolkuttelemaan. Tilanne siis yllättää kaikki osapuolet. Vedetäänkö ranteet auki vai katetaanko lisää astioita pöytään?

Miksi ihmisille on niin vaikeaa kestää etteivät pääse kontrolloimaan mitä kyläpaikassa tapahtuu? Ei ne illanistujaiset niin eksoottisia ole, etteikö normaali ihminen niistä selviäisi.

Sinä nyt kyllä oletat ihmisistä asioita, jollaisia he eivät oikeasti ole. Ihan että kontrolloivia? Jätä kutsumatta sellaiset ihmiset. Miksi edes pidät heitä kavereinasi?

Luulisi, että haluaisit kutsuttavien viihyvän luonasi. Mutta ei, sinä et halua sitä. Sinulle kutsu tarkoittaa tilannetta, jossa sinä opetat, ohjaat ja kontrolloit. Sinua ei kiinnosta tehdä kotiasi kaikille mukavaksi paikaksi, vaan määritellä mikä on normaalia ja miten pitää toimia. 

Edelleenkin ihmettelen, miksi pidät sellaisia ihmisiä kavereinasi, joita et hyväksy sellaisina kuin ovat.

Jaa-a, kukakohan täällä nyt olettaa?

Olen lähes 100% varma että kukaan näistä jotka täällä valittavat siitä että samaan aikaan kutsutaan muitakin, ei kuulu minun tuttavapiiriini. Tämä on ensimmäinen kerta kun edes kuulen että jollain on tällainen sosiaalinen rajoite.

Meillä on yhdessä mukavaa. Toivottavasti sinullakin omissa piireissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ongelma kulminoituu tässä siihen, ettei kutsuja kerro, millaiseen tilaisuuteen on kutsumassa vierasta. Eivät muut vieraat tietenkään haittaa, jos kutsuttu tietää olevansa tulossa illanistujaisiin, joihin tulee muutakin porukkaa. Mutta jos kutsutaan iltakahville yhtä ihmistä/perhettä, niin oletusarvoisesti on tarkoitus juoda kahvit kahdestaan/perheen kera vain. Miksi on niin vaikeaa kertoa, mitä tarkoittaa kutsullaan?

Jos kutsutaan kylään koko perheellä ajatuksella että "lapset leikkivät ja aikuiset juovat kahveja ja vaihdetaan kuulumisia" niin se on luonnollisesti viikonloppuna ja aika sovitetaan aamupäivän ja alkuillan välille. Mikä siinä on epäselvää?

Oletettavasti keitetään kahvit ja kerrotaan kuulumisia, lapset leikkii. Kun on kahviteltu ja leikitty, lähdetään kotiin. Kutsutaan kylään kun on sopiva sauma.

Jos kaveri pyytää kahville ja vaihtamaan kuulumisia, niin kysyn tuonko pullat tullessa ja riittääkö kaksi. Jos kaveri pyytää istumaan iltaa, niin kysyn että tulenko Alkon kautta. Jos haluan tavata ystävän kahden kesken ja tilittää niin kutsun itse tai sanon että ois kiva puhua kaksin. Seuraan sopii liittyä muita myöhemmin.

Kaverit kyläilee keskenään tai ovat kyläilemättä tai tuttavat tapaavat toisiaan siten kun sovitaan. Ei nämä ole mitään kutsuvierastilaisuuksia, vaan ihan arkista kanssa käymistä. Kaikki tajuaa että synttärit, kekkerit, illalliskutsut, kastajaiset sun muut on ihan eri asia ja tilaisuuksia joihin kutsutaan erikseen.

Jos haluaa tavata ihan yhden ihmisen tai perheen niin kutsu ja järjestä iltakahvit kaikin mokomin. Yksityisyys on taattu kun itse kutsuu, myös perheiden kesken. Ei kannata jättää muiden varaan jos kyläilyn odottaa olevan valtiovierailun tasoinen. Helpompi valmistella puheenvuorotkin etukäteen.

.

No ei tietämättä tietenkään. Minä tykkään kokata ja kutsun ystäviä syömään, mutta aina kerron, että muitakin on tulossa. 

Tällaisesta voisi ilmoittaa hyvissä ajoin. Saattaisin mennä kylään silti, riippuen millä fiiliksellä olisin alunperin ollut menossa. Joskus on kivempi olla isommalla porukalla, joskus haluaisi olla ihan vain tiettyjen ihmisten kesken.

Jos ihan yllätyksenä tulisi takkia pois ottaessa, että Matti ja Janitakin muuten tulee kohta, niin voisin olla aika ärsyyntynyt. Olisimme kuitenkin omasta aikataulustamme raivanneet tilan kyläilylle ja kun sitten paikalla ollaan, tuntuisi älyttömältä vetää heti takki päälle ja lähteä kotiin, että nähdäänpä toisella kertaa. Aina ei riitä energia, joten emäntänä kerro suunnitelma etukäteen, kiitos.

Minä kieltäydyn jos viime hetkellä soittaa emäntä, että tulee muuten pirkko ja perttikin. Jos taas kyläilypaikan ovella kuulen, niin sanon, että me ehditäänkin vain istua vartti, tuli kutsu HYVÄN YSTÄVÄN luo ja menemme sinne, sattuipa hyvin, kun saatte uudet vieraat. Kiitos ei kahvia, juomme kahvit sitten ystäviemme luona.