Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi hyvä perustulon määrä? Jotenkin huvittaa nämä 800-900e ehdotukset, kun tällä hetkellä PK-Seudulla yksinasuvan tuet on "normien mukaan" 694e+555e+sähkölasku+terveydenhuoltomenot, eli 1249e + noi muut
11.02.2023 |
Helposti siis joku 1350e/kk on ihan perustoimeentulotuen pk-seudun 694e vuokrarajankin mukaan tuet tällä hetkellä yksin asuvalla.
Ja sit esimerkiksi minulla ne on 1500e, koska vuokrani on 890e, ja se huomioidaan perustoimeentulotuessa kokonaisuudessaan. Sähkölasku 80e/kk nykyhinnoilla.
Ja ennen kuin kukaan alkaa väittämään valehtelijaksi, niin tässä ihan faktaa:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005595092.html
Miten ihmeessä nämä 800-900e perustuloa luulevat että ihmiset enää pystyisivät elää jos summa olisi noin pieni? Sen täytyisi olla ihan reilusti suurempi, jotta hommassa olisi mitään järkeä.
"Mene töihin" -huutelu ei ole ratkaisu. Työpaikkoja EI OLE kaikille
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Aktiivimalli 2 purkaminen tuo miljardin euron säästön on täysin turha ja kallis .jo vuoden 2016 alussa työttömyysturva muuttui vastikkeelliseksi eli työnhakijat velvoitettiin hakemaan töitä ja te toimisto kirjasi soittaessaan haut järjestelmään ja tarkastivat asioita sekä tekivät lakiin perustuvan työllistämis-suunnitelman johon kirjattiin aktiivinen työnhaku.tästä asiasta jos ei toteuttanut työllistämis-suunnitelmaa kirjoitettiin kymmeniätuhansia karensseja vuodessa .asiasta löytyy netistä eri medioista tietoa .on työvoima viranomaisten haastatteluja kasapäin.aloitetaan miljardin euron säästö purkamalla aktiivimalli 2täysin turhana koska entinen kun malli toimi hyvin.aktiivimalli 2 on edellisen hallituksen peruja joka hehkutti jo silloin tulevaa aktiivimalli 2,sta ja kertoi sen tulevan voimaan seuraavan hallituksen aikana.
Kyllä se velvoite on aina ollut. Nyt siihen vain laitettiin konkreettinen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi asut kahdeksanvittusadanyhdeksänkympin kämpässä ja yhteiskunta maksaa? Eikö hävetä. Jos on varaa asua noin kalliisti, ilmeisesti tukia on varaa tiputtaa. Perustulo sen mukaan, että jokaisen ei tarvitse asua PK-seudulla, vaan jos työt ei maistu niin voi miettiä asua sen tulotasonsa mukaan.
Uskotko kaiken mitä luet? En usko että uskot.jokainen tietää että eri keskustelupalstoilla kuka vain voi esiintyä minä vain olematta kuitenkaan sitä todellisuudessa.on vaaleihin vaikutus yritystä,mielipiteen vaikuttamis yritystä ,aivopesu yritystä .Eri asia on kuka uskoo /on uskovinaan ja kuka ei usko.
Vierailija kirjoitti:
Liikkumavaraa työ opiskelu kirjoitti:
No perustulo paikkaa nää omavastuut opintotuet lapsilisät eläkkeet yritystuet elatusmaksut perhetuet sairasrahat lomarahat työllistämistuet minimipalkat ja asumistuet sekä kuntoutustuet ja työkkärit ....ne tulisi yhteen perustulo nippuun.
Osaatko nimetä edes yhden yritystuen, johon kulutetaan veronmaksajien rahoja?
Yritystuet tulee valtiolta ja kansa ne maksaa ,miksipä niitä ollaan virallisestikin leikkaamassa muuten?
Minulle käy 500e/kk niin en tee rötöksiä. Veikkaan että mahdollinen tuleva perustulo on jotain 540-690e/kk välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva perustuloa haluava ymmärtää, että se maksetaan ihan kaikille, koska siinä ei ole mitään harkintaa. Verottaja sitten verottaa perustulon takaisin, jos menee töihin eli työnteosta tulee aika kannattamatonta.
Harva myöskään osaa laskea, että esim n. 800e perustulo ja 50% tasavero johtaisi siihen, että ihmiset saisivat edelleen suunnilleen saman verran rahaa samalla työmäärällä. Perustulo on tarkoitettu pääasiassa byrokratian vähentämiseen. Työ vain on nykysysteemissä naamioitu kannattavammaksi kuin se on.
Jos perustulo olisi 1000 euroa, ja palkka 2000 euroa, kansalaiselle jäisi 3000 euroa; hän tekee töitä, tuplatakseen saamansa rahamäärän kuukaudessa (tässä esimerkissä), mikäli haluaa parempaa elintasoa ja/tai lisämerkitystä elämälleen. Olennaista on se, että hänen elantonsa on turvattu.
Lähtökohta on perustulo - hengissä pysymisen takaaminen - ja kaikki muu on omaa elintason kohotusta.
Millä se perustulo maksetaan, jos palkkojen verotukseen ei puututa eikä perustuloa lasketa verotuksessa tuloksi? Nyt meillä on vain 200 000 työtöntä, joille maksetaan työttömyysetuutta, perustuloa maksettaisiin noin 4 600 000 suomalaiselle
Kenenkään ei tarvitse enää valvoa työttömiä. Ei tarvitse ilmoittautua työnhakijaksi, raportoida tulojaan, ylittyykö joku tuloraja, oletko oikeutettu työttömyyskorvaukseen jne. Kaikille tulee automaattisesti aina se perustulo ja kaikki työttömyyteen liittyvä byrokratia katoaa. Sen lisäksi, että ihmisten elämästä tulee mielekkäämpää, niin tuon koneiston ylläpitämisestä tulee yksinkertaisempaa ja halvempaa.
Ai sinusta on ihan oikeasti halvempaa maksaa 4,6 miljoonalle 1000 e/kk kuin noin 7000 työvoimavirkailijalle 2400 e/kk + sivukulut? Millä ihmeen matematiikalla noin on?
Kyse ei ole vain siitä, mikä on halvempaa. Kyse on myös tuottavuudesta, joka voi kokonaisuudessaan nousta, kun työstä tulee kannattavaa jo ihan rahan takia.
-eri
Työstä nimenomaan ei tule kannattavaa, koska jokaisesta tienatusta eurosta valtio ottaa puolet itselleen.
No onhan se kannattavampaa kuin nyt, kun työssäkäynnin hyöty vs toimeentulotuki on pienipalkkaisilla suunnilleen nolla euroa. Eikä tarvitse olla edes pienipalkkainen, jos on lapsiperhe. Esim. kolmen lapsen yh pk-seudulla liki 3000 euroa/kk, se vastaa jo selvästi mediaanitulon ylittävää palkkaa. Perustulomallilla työssäkäynti hyödyttäisi kuitenkin aina edes jonkin verran.
Perustulon myötä muita tukia ei tulisi, mikä johtaisi siihen, että kolmen lapsen yh ei asuisi jatkossa enää pk-seudulla, jos hänellä ei olisi laittaa perustulon päälle omaa rahaa (esim. palkkatuloja tai perintöä).
Kyllä, ja se on huono asia miten? Miksi yhteiskunnan piikkiin pitäisi voida asua Suomen kalleimmilla alueilla, jos ei monella työssäkäyvälläkään ole siellä varaa asua?
Tosin olen sitä mieltä, että lapsiperheet saisivat edelleen tukia lasten perustulon muodossa. Alle 18-vuotiaille esimerkiksi 50% aikuisen perustulosta.
Olen tuo, jolle vastaat: ei ole huono asia mitenkään. Olen samaa mieltä kanssasi, että yhteiskunnan piikkiin ei tule voida asua Suomen kalleimmilla alueilla - paitsi jos on opiskelija, mutta se on aika lailla eri asia. Amk:t ja yliopistot kuitenkin kouluttavat niitä lähitulevaisuuden työntekijöitä, ja siksikään en olisi ottamassa mitään opiskelijoilta pois.
Mutta kaikki muut, jotka eivät tee mitään työtä, ihan sama mistä syystä, voisivat muuttaa pois Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen -alueelta. Ainoa poikkeus voisi olla esim. huolenpito omasta vanhemmasta, tai jokin muu aito sosiaalinen syy. Se ei ole aito sosiaalinen syy, että on esim. asunut koko ikänsä Vantaalla. Ihmiset on 1939 alkaen Suomessa joutuneet jättämään oman rakkaan kotiseutunsa mitä moninaisimmista syistä, ja ihan yhtä tuskaista se on saattanut olla muuttaa 1960-luvulla Stadiin tai Ruotsiin, kun oma kotipiiri ei tarjoa enää elämisen edellytyksiä.
Mielestäni valtion/kunnan/veronmaksajien ei tulisi tarjota elämisen edellytyksiä ihmisille Suomen tiheimmin asutetulla alueella, jos ihminen ei pysty kontribuoimaan omaan elämiseensä siellä edes pienessä määrin.
Samaa mieltä, tosin se sama max 1000 euron perustulo (tai 800 euron perustulo + opintolaina) riittäisi minusta niille opiskelijoillekin. Minun nuoruudessanikin elettiin opiskeluaika pienillä tuloilla, asuttiin soluissa ja syötiin nuudelia. Tai sitten istuttiin iltatöissä Siwan kassalla jos haluttiin vähän extraa. Ei minusta nykyäänkään tarvitse tarjota tilavia keskustayksiöitä yhteiskunnan piikkiin. Toki syrjäseudulle muuttamista ei voi edellyttää, jos opiskelee kaupungissa, mutta pieni solukämppä riittää yhteiskunnan tarjoamaksi standardiksi.
Jos opiskelija tekee muutamankin tunnin töitä opiskelun ohessa asumistuki pienenee heti. Ja jos tienaa "liikaa" joutuu maksamaan opintotukiakin takaisin.
Näin kiitetään ja tuetaan tulevia veronmaksajia!
Maksaako kotonamakaajat ikinä mitään takaisin??
Asumistuessa on 300€ työtulovähennyt. Sen jälkeen säännöllinen tulo lasketaan.
Opiskelija saa tienata 890€(?) / Kk niin ettei se vaikuta opintotukeen. Ja tuettomana kuukautena 2600€(?) Niin ettei vaikuta muiden kuukausien opintotukiin.
Mutta edellinen kirjoitus antaa käsityksen että tuki on tärkein ja sitten vasta se palkka.Ei. Omille lapsilleni toki se työ ja oma palkka on tärkein mutta korostan vain epäoikeudenmukaisuutta opiskelijoiden kohdalla. Ensin opiskelevat 8h päivässä (+ esseet, harjoitustyöt, harjoittelut yms yms pakolliset) ja vielä 20h töitä päälle tukiensa ja palkkansa eteen. Siis tupla/triplatyö käytännössä
Mitä kotonamakaajat tekee??
Ei yhtään mitään!!
Miten voidaan rinnastaa maksuton opiskelu työhön? Opiskelun tarkoitus on parantaa opiskelijan tulevaisuuden tuloja. Valtion pitäisi vielä maksaa elantokin opintotuen ja asumistuen lisäksi?
Kotonamakaajista olen samaa mieltä. Töihin vaan ja tuet pois työkykyisiltä, joille työ ei maistu kun hengissä pysyy toisten kustannuksella.
Ei. En sanonut niin missään vaiheessa että pitäisi maksaa lisää.
Sanoin ettei saisi rankaista työssäkäynnistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aktiivimalli 2 purkaminen tuo miljardin euron säästön on täysin turha ja kallis .jo vuoden 2016 alussa työttömyysturva muuttui vastikkeelliseksi eli työnhakijat velvoitettiin hakemaan töitä ja te toimisto kirjasi soittaessaan haut järjestelmään ja tarkastivat asioita sekä tekivät lakiin perustuvan työllistämis-suunnitelman johon kirjattiin aktiivinen työnhaku.tästä asiasta jos ei toteuttanut työllistämis-suunnitelmaa kirjoitettiin kymmeniätuhansia karensseja vuodessa .asiasta löytyy netistä eri medioista tietoa .on työvoima viranomaisten haastatteluja kasapäin.aloitetaan miljardin euron säästö purkamalla aktiivimalli 2täysin turhana koska entinen kun malli toimi hyvin.aktiivimalli 2 on edellisen hallituksen peruja joka hehkutti jo silloin tulevaa aktiivimalli 2,sta ja kertoi sen tulevan voimaan seuraavan hallituksen aikana.
Kyllä se velvoite on aina ollut. Nyt siihen vain laitettiin konkreettinen määrä.
Ja saivat satoja miljoonia euroja täysin turhaan ja hyödyttömään järjestelmään joka ei koskaan maksa itseään takaisin .siksi aktiivimalli 2 purettava .
Perustulo, mikäli sellainen tulisi, olisi siis asumisperusteinen, eli jokainen maahamme eksyvä olisi oikeutettu perustuloon. Ajatelkaa millainen vetovoimatekijä vaikkapa 1000 euron perustulo olisi Afrikassa ja Lähi-idässä. Me tienataan tällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka sen perustulon maksaa?
Valtio eli me kaikki. Perustulon pitäisi olla vähintään 1800 euroa kk jotta sillä eläisi.
Minun palkkani on täällä hetkellä noin 3700e. Verojen jälkeen käteen noin 2500e. Jos perustoimeentulo olisi 1800e ja olisi odotettavissa, että pysyisi suhteessa inflastiotasoon saman loppuelämäni, jäisin pois töistä. Jonkun pienen keikan silloin tällöin voisin tehdä.
Utopistisia ajatuksia.
Voit unohtaa heti sen ykkösen siitä edestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka sen perustulon maksaa?
Valtion budjetti
Tuo ei ole vastaus eikä mikään.
Mistä ne rahat otetaan, kuka ne tuottaa?
Veroja vai velkaa?
Ne otetaan niistä rahoista, jotka nyt maksetaan sadan mutkan kautta lukuisina eri tukina, mikä on paljon kalliimpaa.
Miksi muka nykysysteemi olisi kalliimpi? Mietipä kahdesti perustulon ideaa: jokainen täysi-ikäinen saisi sitä siihen asti, että jää eläkkeelle (tai jopa senkin jälkeen?) eli myös kaikki vanhempiensa luona asuvat opiskelijat. Tällä hetkellä he saavat nolla euroa eli lisäkulu on huomattava. Lisäksi perustulo verotettaisiin pois siten, että iso osa keskituloisista maksaisi veroja noin 50% palkastaan ja se taas ei kannusta töihin lainkaan.
Menisitkö itse töihin, jos jokaisesta tienaamastasi satasesta verottaja veisi ensin 30% ja 500 e/kk tienesteistä jo 45%? Sinähän saisit sen perustulon, jokainen sen lisäksi tienattu euro olisi rajusti verotettu.
Päätyisimme alle vuodessa siihen, että porukka maalla elelisi mukavasti omakotitaloissa käymättä töissä ja kaupunkilaiset itkisi, että perustulo ei riitä.
Eli saisin esim. 1000€/kk tekemättä mitään. Sitten menisin töihin, jossa olisi 4000€/kk palkkaa ja siitä jäisi itselleni 2000€/kk käteen. Yhteensä saisin siis 3000€/kk käteen. Menisinkö töihin? Kyllä menisin. Pärjäisin huomattavasti paremmin ja eläisin huomattavasti mukavampaa elämää tuolla 3000€ kuin 1000€ kuukaudessa. Silti minulla olisi vaihtoehtona jäädä sille 1000€/kk tulolle ilman mitään turhia byrokratiahimmeleitä.
Eli oikeasti olisit valmis antamaan puolet tuloistasi yhteiskunnalle, jotta naapurin kotona asuvat opiskelijat saisivat kumpikin 1000 e/kk käyttörahaa? Sinäpä olet jalo. Etenkin kun elintasosi ei ihmeemmin nousisi, koska pelkkä verotus ei riitä keräämä'n rahaa perustuloa varten.
Mä en olisi ja lopettaisin työt heti. Tonni kuussa riittäisi kyllä ja olisi aikaa harrastaa ja eräillä. Asunto on velaton, joten ihan jees olisi.
Varmasti perustulo lisäisi onnellisuutta, tarkoitti se yhdelle vähemmän (töistä jättäytyminen aikaisemmin) ja toiselle enemmän rahaa (töihinmeno extran saamiseksi).
Menisitkö oikeasti kaupan kassalle, jos saisit siitä 6 e/h?
Mä ainaki menisin jos se tarkoittaa että saisin kuitenkin tehdä vähemmän töitä enkä siltikään jäisi ahtaalle. Siitä riittäisi muillekkin töitä kun ei tarvisi tehdä jatkuvasti täyttä viikkoa.
Samoin. Ihminen kaipaa kuitenkin mielekästä tekemistä päiväänsä. Olisi suunnaton energian vapauttaja, jos pienituloisen ihmisen ei tarvitsi miettiä koko aikaa rahan riittävyyttä ja sen tulon säännöllisyyttä. Jos toimeentulotuki harkinnanvaraisena korvattaisiin perustulo-automaatiolla, nämä ihmiset jossain kohtaa haluaisivat tehdä jotakin muutakin kuin maata kotona. Ja mennä vaikka kaupan kassalle sillä kuuden euron tuntipalkalla. Näin uskon.
Ota huomioon että sinulle ei jäisi siitä työstä kaupan kassalla juuri mitään käteen kun jo saamasi perustulo verotetaan pois. Ennen pitkää alkaisit laskea kannattaako maksaa työmatkakulut ja menettää niin paljon arvokasta vapaa-aikaa marginaalista korvausta vastaan. Ja kun kaikki muut laskevat samoin, niin kuka ne pienipalkkaiset työt tekee.
On näköjään taas matematiikan opetuksen taso laskenut, kun väitetään pokkana, että jos johonkin lisätään jotain, niin jäljelle jää vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perustulo, mikäli sellainen tulisi, olisi siis asumisperusteinen, eli jokainen maahamme eksyvä olisi oikeutettu perustuloon. Ajatelkaa millainen vetovoimatekijä vaikkapa 1000 euron perustulo olisi Afrikassa ja Lähi-idässä. Me tienataan tällä.
Ei tietenkään asumisperusteinen. Päinvastoin, maatamme pitää tehdä samalla entistä vähemmän houkuttelevaksi paremman elintason perässä loikkaavien silmissä, joille perustuloa ei heltiä. Toisaalta taas parempipalkkaisia työntekijöitä pitäisi houkutella tänne lisää.
ap:lla ei ole ajankohtaista tietoa, minulle myönnettiin 300e noin tuhannen euron vuokraan, onneksi sain irtisanottua asunnon Helsingissä. Eivät todellakaan tue mitenkään ainakaan suomalaisia, tuota muutamaa sataa lukuunottamatta, nyt menee luottotiedot liian kalliin asunnon takia, oma vikahan se on mutta kelassa luvattiin tuki joka olikin pienempi. Muutan pois muualle halvempaan, vuokrasopimusta kalliiseen en olisi tehnyt jos ei olisi alunperin valehdeltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähennetäänkö noista aloituksessa mainituista tuista verot vai puhtaana käteen?
Se olisi veroton kuten lapsilisä. Ja sitä verotetaan sitä mukaa pois kun on muita tuloja. Hyvin yksinkertaista, ei tarvitse palkata ihmisiä tekemään sitä. Meillä on jo tulorekisteri ja myös verottaja toimii hyvin sähköisesti, ja tekoäly hoitaa kaiken näppärästi.
Tämä varmistaisi sen, että kukaan ei koskaan joutuisi vähäksikään aikaa tyhjän päälle jos työpaikka menee, sairastuu, opiskelee, hoitaa lapsia, ryhtyy yrittäjäksi tms.
Tuo on se pointti. Lisäksi hyvin suuri määrä ihmisten kognitiivista ja emotionaalista kapasiteettia vapautuisi ihan sen nojalla, mitä tutkimustulokset ovat todenneet "köyhyyden tyhmistävästä vaikutuksesta".
Viittaan mm. Jani Kaaron ansiokkaaseen kolumniin https://www.hs.fi/tiede/art-2000002674802.html "Köyhyys on aivoja syövä loinen" - siitä pitkähkö lainaus tähän:
"
os ei ole koskaan ollut oikeasti köyhä, ei voi tietää millaista se on. Millaista on joutua harkitsemaan jokaista puhelinsoittoa, ettei saldoraja tule täyteen? Millaista on suunnitella jokainen bussimatka ja jokainen yksittäinen ruokaostos, jotta rahat riittäisivät kuun loppuun? Millaista on elää elämää, jossa lohjennut hammas tai pesukoneen hajoaminen tietää takuuvarmaa taloudellista katastrofia? Köyhän elämä on jatkuvaa laskemista ja laskelmointia; jos jätän tämän tekemättä, ehkä rahat riittävät muihin elämän välttämättömyyksiin.
Mullainathan ja Sharif osoittavat, että nämä köyhyyteen liittyvät huolet ovat kuin loinen, joka kaappaa käyttöönsä merkittävän osan ihmisten aivokapasiteetista. Kun huolet täyttävät mielen, aivojen kapasiteetti käsitellä asioita kapenee. Näin köyhistä tulee eräänlaisia putkiaivoja. Heidän ajatuksensa ja energiansa kiertyvät niin tiiviille kerälle rahanpuutteen ja sen mukanaan tuomien ongelmien ympärille, ettei aivopoweria riitä muihin tehtäviin."
Eli jos ihmisten aivo- ja tunnekapasiteetti saataisiin muuhun käyttöön - ihan sama mihin muuhun käyttöön - sillä olisi koko yhteiskuntaa parantava ja virkistävä vaikutus. Jos ihminen tietäisi saavansa sen tietyn summan rahaa kuussa käyttöönsä, vaikka mikä olisi, ja tietoisuus siitä että sen päälle voisi vielä tienata ilman että tarvitsee laskea, vähentääkö se jotain tukia (toimeentulotuen pahin kannustinloukku), tai tietoisuus siitä, että ei tarvitse tienata, jos pärjää perustulolla, mitä ihminen silloin tekisi?
Oma arveluni on, että pienituloinen, tukien varassa oleva ihminen käyttäytyisi samalla tavalla kuin iltapäivälehtien hyväosaiset burnoutin kokeneet sankarit: nukkuisivat ja lepäisivät ensin 3-6 kk, kaiken mielipahansa ja väsymyksensä pois, ja sen jälkeen alkaisi tapahtua - aivan kuten hyväosaisilla elämänsä "burniksen" jälkeen kääntäneillä menestyjillä: tulee uusia ideoita, tulee halu auttaa muita, tulee halu tehdä jotain luovaa. Tulee surun, katkeruuden ja kateuden sijaan parhaimmassa tapauksessa syvä kiitollisuus yhteiskuntaa ja muita ihmisiä kohtaan. Todennäköisesti mielenterveysongelmat vähenisivät, ihmiset olisivat ystävällisempiä toisilleen, auttaisivat ehkä naapuria.
Jep, aikamoinen utopia. Ai nou. Mutta sen perusteella mitä itse tiedän tulottomuuden vaikutuksesta aivojen käyttöön ja voimattomuuteen (ja miten merkittävällä tavalla tilanteen paraneminen muuttaa kaikkea), sanon vakavasti, että ihmiset voisivat paremmin, ja me yhteiskuntana voisimme paremmin, jos jokaisella olisi tunne siitä, että hän on yhtä tärkeä kuin muutkin kansalaiset ja että hänen ei enää tarvitsisi olla huolissaan omasta perustoimeentulostaan.
Kaaro kirjoittaa taas kerran täyttä asiaa!
Harmi että tuo kolumni on maksumuurin takana. Haluaisiko joku ystävällinen liittää tähän myös ne pois jääneet kohdat?
Köyhältä puuttuu tulevaisuus ( lähde: https://ajattelunammattilainen.fi/tag/jani-kaaro/ )
Emilia Kukkalan toukokuun lopussa julkaistu erinomainen kirjoitus kiinnittää huomion siihen, miten köyhyys lukitsee ihmisen loputtomaan toivottomuuden kierteeseen. Köyhän näkökulma elämään on erilainen kuin keskiluokkaisen, varakkaasta puhumattakaan.
Tutkitusti köyhyys vähentää ihmisen kykyä tehdä päätöksiä ja toimia oma-aloitteisesti. Niin kuin Jani Kaaro Hesarissa toteaa, köyhyys on aivoja syövä loinen.
Tästä syystä oikeistoretoriikassa tyypillinen köyhien syyllistäminen ajelee rytisten metsään. Köyhän mahdollisuudet toimia kun ovat ihan eri tavalla rajalliset kuin varakkaan kauppiksen kasvatin.
Ihmiset eivät ole koneita. Jos köyhyyden poistamiseen riittäisi vain painaa aivoista löytyvää touhukkuuden start-nappia, joka ikinen meistä tekisi sen saman tien kotona surkuttelun sijaan.
Mutta kuka oikeastaan on köyhä?
1990-luvun loppupuolella elelin Helsingissä Oulusta vastamuuttaneena opiskelijapoikana. Erään kerran tilin saldo oli jälleen nollilla. Onneksi yhdeksän neliön opiskelija-asunnossani oli kolikkopurkki, josta kaavituilla viidellätoista markalla sain ostettua nurkkakaupasta purkillisen tonnikalaa ja nuudelipaketin. Nälkä lähti, ja muutaman päivän kuluttua opintotukikin lopsahti tilille.
Opiskeluaikoina rahaa ei juuri ollut. TV-ohjelmat tuli katsottua 11 tuuman pienestä putkiräppänästä ja kotitietokoneena toimi vanha Pentium, joka jaksoi juuri ja juuri pyörittää tekstinkäsittelyohjelmaa. Vaatteet löytyivät UFF:ista.
En kuitenkaan koskaan ajatellut olevani köyhä. Minä olin muusikko. Uskoin vakaasti, että jonain päivänä pystyn lyömään läpi musiikintekijänä, niin kuin sitten kävikin. Raha ei ollut yleensä huomioni keskipisteessä, vaikka joskus tili paukahtikin hetkeksi nollille.
Köyhyyden juurisyynä ei ole niinkään rahan puute vaan puute tulevaisuudesta.
Tämä toivottomuus voi hyvin periytyä isältä pojalle.
Jos elämää kannattelee aate tai usko huomiseen, on huomattavasti helpompaa kestää rajallisia materiaalisia puitteita. Kannattelevan aatteen tai tulevaisuususkon löytäminen on kuitenkin vaikeaa niin pitkään kun keskustelu pyörii lähes tauotta rahan ympärillä.
Vähävaraisen ihmisen identiteetti voi olla köyhä tai työtön. Mutta yhtä hyvin rahaton voi ajatella itseään muusikkona, tutkijana, elämäntaiteilijana, koti-isänä tai vaikkapa startup-yrittäjänä.
Maailmanhistoria on täynnä rahattomia mutta intohimoisia onnensa etsijöitä taiteilijoista kultaryntäyksen pioneereihin. Köyhyys identiteettinä ei siis niinkään seuraa rahan puutteesta, vaan toivon puutteesta.
Olen suoraan sanottuna vähän neuvoton sen suhteen, mitä asialle pitäisi tehdä. Tietysti ensinnäkin pitäisi rakentaa sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaisi kaikille tolkullisen taloudellisen perustan elämälle. Mutta se ei vielä riitä.
Meidän pitäisi myös keksiä, miten usko parempaan huomiseen koskisi joka ikistä suomalaista sen sijaan, että se on keskimäärin vain varakkaampien etuoikeus.
Sanon keskimäärin, koska aina rahakaan ei poista köyhyyttä.
Saksan rikkaimpiin kuulunut pankkiiri Adolf Merckle menetti pörssikeinottelussa kolmanneksen omaisuudestaan. Mercklen nettovarallisuus kutistui vaivaiseen kahdeksaan miljardiin euroon. Hän ei kestänyt menetystään vaan heittäytyi junan alle ja kuoli.
Myös rikas voi olla köyhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhältä puuttuu tulevaisuus ( lähde: https://ajattelunammattilainen.fi/tag/jani-kaaro/ )
Emilia Kukkalan toukokuun lopussa julkaistu erinomainen kirjoitus kiinnittää huomion siihen, miten köyhyys lukitsee ihmisen loputtomaan toivottomuuden kierteeseen. Köyhän näkökulma elämään on erilainen kuin keskiluokkaisen, varakkaasta puhumattakaan.
Tutkitusti köyhyys vähentää ihmisen kykyä tehdä päätöksiä ja toimia oma-aloitteisesti. Niin kuin Jani Kaaro Hesarissa toteaa, köyhyys on aivoja syövä loinen.
Tästä syystä oikeistoretoriikassa tyypillinen köyhien syyllistäminen ajelee rytisten metsään. Köyhän mahdollisuudet toimia kun ovat ihan eri tavalla rajalliset kuin varakkaan kauppiksen kasvatin.
Ihmiset eivät ole koneita. Jos köyhyyden poistamiseen riittäisi vain painaa aivoista löytyvää touhukkuuden start-nappia, joka ikinen meistä tekisi sen saman tien kotona surkuttelun sijaan.
Mutta kuka oikeastaan on köyhä?
1990-luvun loppupuolella elelin Helsingissä Oulusta vastamuuttaneena opiskelijapoikana. Erään kerran tilin saldo oli jälleen nollilla. Onneksi yhdeksän neliön opiskelija-asunnossani oli kolikkopurkki, josta kaavituilla viidellätoista markalla sain ostettua nurkkakaupasta purkillisen tonnikalaa ja nuudelipaketin. Nälkä lähti, ja muutaman päivän kuluttua opintotukikin lopsahti tilille.
Opiskeluaikoina rahaa ei juuri ollut. TV-ohjelmat tuli katsottua 11 tuuman pienestä putkiräppänästä ja kotitietokoneena toimi vanha Pentium, joka jaksoi juuri ja juuri pyörittää tekstinkäsittelyohjelmaa. Vaatteet löytyivät UFF:ista.
En kuitenkaan koskaan ajatellut olevani köyhä. Minä olin muusikko. Uskoin vakaasti, että jonain päivänä pystyn lyömään läpi musiikintekijänä, niin kuin sitten kävikin. Raha ei ollut yleensä huomioni keskipisteessä, vaikka joskus tili paukahtikin hetkeksi nollille.
Köyhyyden juurisyynä ei ole niinkään rahan puute vaan puute tulevaisuudesta.
Tämä toivottomuus voi hyvin periytyä isältä pojalle.
Jos elämää kannattelee aate tai usko huomiseen, on huomattavasti helpompaa kestää rajallisia materiaalisia puitteita. Kannattelevan aatteen tai tulevaisuususkon löytäminen on kuitenkin vaikeaa niin pitkään kun keskustelu pyörii lähes tauotta rahan ympärillä.
Vähävaraisen ihmisen identiteetti voi olla köyhä tai työtön. Mutta yhtä hyvin rahaton voi ajatella itseään muusikkona, tutkijana, elämäntaiteilijana, koti-isänä tai vaikkapa startup-yrittäjänä.
Maailmanhistoria on täynnä rahattomia mutta intohimoisia onnensa etsijöitä taiteilijoista kultaryntäyksen pioneereihin. Köyhyys identiteettinä ei siis niinkään seuraa rahan puutteesta, vaan toivon puutteesta.
Olen suoraan sanottuna vähän neuvoton sen suhteen, mitä asialle pitäisi tehdä. Tietysti ensinnäkin pitäisi rakentaa sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaisi kaikille tolkullisen taloudellisen perustan elämälle. Mutta se ei vielä riitä.
Meidän pitäisi myös keksiä, miten usko parempaan huomiseen koskisi joka ikistä suomalaista sen sijaan, että se on keskimäärin vain varakkaampien etuoikeus.
Sanon keskimäärin, koska aina rahakaan ei poista köyhyyttä.
Saksan rikkaimpiin kuulunut pankkiiri Adolf Merckle menetti pörssikeinottelussa kolmanneksen omaisuudestaan. Mercklen nettovarallisuus kutistui vaivaiseen kahdeksaan miljardiin euroon. Hän ei kestänyt menetystään vaan heittäytyi junan alle ja kuoli.
Myös rikas voi olla köyhä.
Tuo on tärkeää pohdintaa, mutta Järvilehto ei sano oikeastaan mitään enempää kuin Kaaro, joka teki sen kaiken lisäksi kielellisesti kauniimmin. Lisäksi on pakko tuoda esiin, että Järvilehto on pikemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisua. Tiedän ihmisten olevan hyvin peloissaan siitä, millaisiin asemiin Järvilehto on päässyt ilman minkäänlaisia kompetensseja ja miten heikoilla rahkeilla hän vaikutusvaltaansa käyttää. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan tai käymään läpi reilun viiden vuoden takaisen filosofisen aikakauskirja Niin & Näin toimittajien kirjoittaman tarkan raportin Järvilehdon bisneksistä ja mielikuvamarkkinoinnista osana "ajatuspaja"-toiminnan laajenemista. (Huomionarvoista on myös, että Järvilehdon perustaman "Filosofian akatemian" muitakin tyyppejä on ollut paljon mediassa eri aiheista, eivätkä kaikki ole yhtä ongelmallisia hahmoja.) https://netn.fi/fi/kirjat/ajatuspajat (koko monisatasivuinen raportti) ja https://netn.fi/artikkeli/ajatuspajat (tiivistelmä raportista)
Tuota taustaa vasten muutoin ansiokkaalta vaikuttava kirjoitus vaikuttaa lähinnä hurskastelevalta moraaliposeeraukselta. Jani Kaaro sentään osaa suhteuttaa omat näkemyksensä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, Järvilehto on vain minä-minä-minä-tyyppi joka innostuu asiasta kuin asiasta lähinnä siitä syystä, ettei hän tiedä tarpeeksi tietääkseen, miten paljon hän ei tiedä. Se on paha ongelma itsensä "filosofiksi" ja "ajattelun ammattilaiseksi" julistavalta ihmiseltä.
Hyvä perustulo olisi että voi nostaa max 1500€/kk valtion takaamaa lainaa. Kun lainan määrä ylittää 30000€ niin sitä ei enää saa. Tälläisissä tapauksissa valtio osoittaa sitten tuen tarvitsijalle punkan jossain kolhoosissa
Vierailija kirjoitti:
Kuka sen perustulon maksaa?
No jos siinä vedettäisiin joku katto, esim 2 tonnia per talous ja kenellekään ei maksettaisi tällaisia 5-6 tonnin tukia, niin siitähän tulisi varmaan jo aika iso osa näihin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3ccdee0f-1e99-43e1-b30a-efecec6a881d
Jos kaikki työt olisi aina kokopäiväisinä, olisi helppo jakaa ihmiset a. töissä ja b. ei töissä ja maksaa perustulo sen mukaan, töissä käyvä saisi vaikka puolet tai kolmasosan siitä, mitä työtön.
Tähän ne varatkin voisi riittää.
Valitettavasti tämä typerä osa-aikainen örjämalli syö tältäkin pohjan pois.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä perustulo olisi että voi nostaa max 1500€/kk valtion takaamaa lainaa. Kun lainan määrä ylittää 30000€ niin sitä ei enää saa. Tälläisissä tapauksissa valtio osoittaa sitten tuen tarvitsijalle punkan jossain kolhoosissa
Tämä ei ole perustulo, vaan... perusvelka?
900€ on sopiva lapsettomalle sinkulle. Helsingissä sillä ei korkean vuokratason vuoksi pärjää kuin harva, mutta sitten pitää vaan muuttaa toiseen kaupunkiin. Sehän virkistäisi varmaan kivasti kehyskuntien elämää.
Aktiivimalli 2 purkaminen tuo miljardin euron säästön on täysin turha ja kallis .jo vuoden 2016 alussa työttömyysturva muuttui vastikkeelliseksi eli työnhakijat velvoitettiin hakemaan töitä ja te toimisto kirjasi soittaessaan haut järjestelmään ja tarkastivat asioita sekä tekivät lakiin perustuvan työllistämis-suunnitelman johon kirjattiin aktiivinen työnhaku.tästä asiasta jos ei toteuttanut työllistämis-suunnitelmaa kirjoitettiin kymmeniätuhansia karensseja vuodessa .asiasta löytyy netistä eri medioista tietoa .on työvoima viranomaisten haastatteluja kasapäin.aloitetaan miljardin euron säästö purkamalla aktiivimalli 2täysin turhana koska entinen kun malli toimi hyvin.aktiivimalli 2 on edellisen hallituksen peruja joka hehkutti jo silloin tulevaa aktiivimalli 2,sta ja kertoi sen tulevan voimaan seuraavan hallituksen aikana.