Lapsen diabetes. Apua, olen shokissa.

Kaikella on tapana järjestyä. Ei lapsesi ole ensimmäinen diabeetikko maailmassa. Tsemppiä!

Minkä ikäinen lapsi? Oma tyttäreni oli 5v kun sairastui, on nyt 32v.

Nykyisin on selkeät hoitopolut ja systeemit. Kaikki järjestyy. Voimia.

No tottakai osaat. Sairaalassa opetetaan ensi alkuun ja kaikenlaista ensitieto- ja aoeutumisvalmennuskurssia järjestetään myös mihin voit mennä kohta. Tuhannet lapset ja heidän vanhempansa selviävät tuosta. Käytännössä kukaan ei jää selviämättä. Et sinäkään niin paljon muita tyhmempi ole, ettet selviäisi.

Ja kun lapsi on jo kououikäinen niin se osaa kyllä kanssa.

Ei hätää <3 selviätte kyllä. Alkusokki on pahinta mutta diabeteksen hoito on kehittynyt älyttömästi! Meillä oli ja on edelleen käytössä insuliinipumppu ja verensokerisensorit ja pystyy elämään hyvää ja vapaata elämää uusien kehittyneiden hoitovälineiden avulla. Koulussakin pärjää kyllä, mekin pärjättiin jo ysärillä. Lapsi on jo kolmekymppinen ja sairastui kolmevuotiaana ja elää täysin normaalia elämää, urheilee ja on edennyt urallaan. Voimia <3 tämä ei ole maailmanloppu muista se.

Käy ensiksi nukkumassa ja syömässä. Se auttaa.

Diabetesliitto järjestää muistaakseni kursseja ja leirejä lapsille / koko perheelle, näistä on ollut iso apu hoidon opettelussa jne.

Riippuu minkäikäinen lapsi on. Laissa on tietääkseni määrittelyt minkäiköinen hoitaa itse ja minkäikäisen diabeteksen hoitaa avustaja. Itse ekasta luokasta lähtien itse olen hoitanut eli koulussa en saanut mitään apuja. On arvaamaton sairaus ja myös raskas. Nykyään on kuitenkin hyvät lääkkeet eli se on plussaa. Aluksi on vaikeaa mutta sitten helpottaa. Hoitohenkilökunnan suhtautuminen voi olla nuivaa ja tietämys huonoa. Mulla ollut d nyt 20 vuotta...

Joopa joo.....

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi? Oma tyttäreni oli 5v kun sairastui, on nyt 32v.

Nykyisin on selkeät hoitopolut ja systeemit. Kaikki järjestyy. Voimia.

12v. Kiitos, toivotaan näin. Ap

Lapsen sairastumisen on aina kamalaa. Totuus on kuitenkin se, että erityisesti lapset adaptoituvat hyvin uusiin tilanteisiin, tässä kohdin lapsen sairauteen. Järkytyksesi on varsin ymmärrettävä, toivottavasti et kuitenkaan pode syyllisyyttä tai muuta. Nyt teillä on perheessä yhteinen missio: totuttautua uuteen rutiiniin ja edetä sen mukaan. :) Kaikki sujuu hyvin, usko pois.

12 v hoitaa itse koulussa diabeteksen. En usko että saatte avustajan. Sori...

Sen siitä saa kun syöttää niille joka päivä karkkia ja limua

Itselläni on vain autismikirjo monine oireineen, paha ahdistus ja selkeä suolistosairaus, mutta eipä kukaan ole auttanut ja huolehtinut. Ihan yksin tässä on jäänyt. Oireet ovat kaikista tietysti näkyneet jo aikaisessa vaiheessa.

Olettehan saaneet keskusteluapua? Lapsen sairastuminen on aina järkytys. Diabetes on kuitenkin onneksi hoidettavissa ja kaikkia kauhukuvia ei kannata lukea. Hoitoväsymykseenkin on saatavilla vertaistukea ja apua. Alkuun voi hoitotasapainon hakeminen olla hankalaa, etenkin jos haima erittää vielä insuliinia hieman. Jos yhtään lohduttaa, elämäni suurimmat haasteet ja surut on tarjonnut ihan muut asiat kuin ykköstyypin diabetes, johon sairastuin viisivuotiaana. Nyt olen päälle 3 kymppinen ja ilman mitään lisäsairauksia (koputetaan puuta!) vaikka teini-iän hoitotasapaino oli järkyttävän huono monta vuotta. Ottakaa sensoroiva insuliinipumppu jos tarjotaan, siihen tottuu nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Olettehan saaneet keskusteluapua? Lapsen sairastuminen on aina järkytys. Diabetes on kuitenkin onneksi hoidettavissa ja kaikkia kauhukuvia ei kannata lukea. Hoitoväsymykseenkin on saatavilla vertaistukea ja apua. Alkuun voi hoitotasapainon hakeminen olla hankalaa, etenkin jos haima erittää vielä insuliinia hieman. Jos yhtään lohduttaa, elämäni suurimmat haasteet ja surut on tarjonnut ihan muut asiat kuin ykköstyypin diabetes, johon sairastuin viisivuotiaana. Nyt olen päälle 3 kymppinen ja ilman mitään lisäsairauksia (koputetaan puuta!) vaikka teini-iän hoitotasapaino oli järkyttävän huono monta vuotta. Ottakaa sensoroiva insuliinipumppu jos tarjotaan, siihen tottuu nopeasti.

Kaikki ei säästyy lisäsairauksilta. Minulla on ollut ihan hyvä hoitotasapaino mutta on lievää neuropatiaa ja sydänoireita mitkä tutkitaan. Vielä ei ole siis varmaa onko muutoksia sydämessä.Olen kuitenkin vasta 26 vuotias. Todella yksilöllistä. Diabetes vaikuttaa kaikkeen. Sori jos olen liian suora.

Tiedän, että tämä on varmasti vaikea ja huolestuttava tilanne. Sinulla on kuitenkin syy olla ylpeä itsestäsi, sillä olet tehnyt ja teet parhaasi lapsesi hyvinvoinnin eteen.

Jos sinulla on huolta koulun suhteen, kannattaa olla yhteydessä lapsesi opettajiin ja kertoa tilanteesta. He ovat varmasti valmiita auttamaan ja tukemaan lapsesi opiskelua, jotta hänen ei tarvitse jäädä jälkeen muiden oppilaiden tasosta.

Muistathan myös, että sinulla on tukiverkosto ja perhe, jotka ovat valmiita auttamaan ja tukemaan sinua ja lapsesi. Sinulla on myös mahdollisuus hakea apua ja tukea terveydenhuollosta, esimerkiksi psykologilta tai hoitajilta, jotka voivat auttaa sinua ja lapsesi selviytymään tästä tilanteesta.

Yritä ottaa aikaa itsellesi, huolehtia hyvinvoinnistasi ja nukkua tarpeeksi. Muista, että sinulla on oikeus tuntea kaikki ne tunteet, jotka tämä tilanne sinussa herättää, ja että se ei tee sinusta vähemmän hyvää vanhempaa tai henkilöä.

Diabeetikot elävät ihan tavallista elämää.

On joku hoitaja vähän käynyt juttelemassa ja tsemppaamassa mutta mulla meni kaikki ihan ohi. En muista mitään. Itkin ja lapsi itki. Kaikki ollaan shokissa. Varmaan siksikin kun tilanne meni niin pahaksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Sen siitä saa kun syöttää niille joka päivä karkkia ja limua

Niin joo, jos on kakkostyypin diabetes. Silloin on näin.

Jos on ykköstyypin diabetes, niin sitten on elimistön säätelyssä häiriö.

Vierailija kirjoitti:

12 v hoitaa itse koulussa diabeteksen. En usko että saatte avustajan. Sori...

Mun lapsi on vitosella ja joka päivä ohjaaja mittaa hänen kanssaan sokerit. Näin pitäisi olla kaikissa kouluissa. Pieniähän nuo vielä ovat yksin pärjäämään.