Lue keskustelun säännöt.
Lapsen diabetes. Apua, olen shokissa.
11.02.2023 |
Eilen saatiin diagnoosi. Lapsi on sairaalassa. Kaikki tuntuu niin pelottavalta ja vaikealta. Entä jos en osaa? Miten koulussa menee kun mä en ole siellä? Kuka auttaa ja huolehtii, että kaikki menee hyvin? Kaikki sanoo koko ajan, että kaikki järjestyy, mutta ei tunnu siltä. Käyn ihan kierroksilla enkä ole saattanut nukkua ollenkaan.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 v hoitaa itse koulussa diabeteksen. En usko että saatte avustajan. Sori...
Mun lapsi on vitosella ja joka päivä ohjaaja mittaa hänen kanssaan sokerit. Näin pitäisi olla kaikissa kouluissa. Pieniähän nuo vielä ovat yksin pärjäämään.
Miten on mahdollista? Itse hoidin jo ekalla yksin ja eskarissakaan ei hoitajat huolehtineet. Muistaakseni laissa oli jotain että eka ja tokaluokkalaisen pitää saada tukea avustajalta mutta sen jälkeen ei olisi enää pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokissa sä olet varmaan silloinkin, kun sulla loppuu maito kaapista.
Ihme häiskä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 v hoitaa itse koulussa diabeteksen. En usko että saatte avustajan. Sori...
Mun lapsi on vitosella ja joka päivä ohjaaja mittaa hänen kanssaan sokerit. Näin pitäisi olla kaikissa kouluissa. Pieniähän nuo vielä ovat yksin pärjäämään.
Eikö hänellä ole sensoroivaa pumppua tai Libreä? 11 vuotias eikä osaisi mitata sokereitaan itse tavallisella vs - mittarilla?
Mitä siinä oli niin dramaattista? Etkö huomannut jatkuvaa kusihätää ja janoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12 v hoitaa itse koulussa diabeteksen. En usko että saatte avustajan. Sori...
Mun lapsi on vitosella ja joka päivä ohjaaja mittaa hänen kanssaan sokerit. Näin pitäisi olla kaikissa kouluissa. Pieniähän nuo vielä ovat yksin pärjäämään.
Eikö hänellä ole sensoroivaa pumppua tai Libreä? 11 vuotias eikä osaisi mitata sokereitaan itse tavallisella vs - mittarilla?
On ja on hyvä hoitotasapainokin tällä hetkellä. Silti ohjaaja on mukana liikuntatunneilla ja ruokailussa. Ennen kotiinlähtöäkin tsekkaavat sokerit. Hyvä koulu. Näin Tampereella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diabeteksen perusoireena on vessassa ramppaaminen, laihtuminen, joskus ihon punakkuus, usein väsymys sekä janontunne.
Yhdellä koulukaverillani todettiin diabetes kun se oli 17v. Sitä toteamista ennen se ehti rampata vessassa useamman kuukauden ja ajattelinkin joskus että sillä on varmaan diabetes. Ja niinpä tuo olikin eräänä päivänä mennyt ketoasidoosiin ja toimitettu sairaalaan, missä vasta oli selvinnyt tilanne.
Tietenkin alussa on sokkivaihe kun voi olla vaikeat oireet ennenkuin lääkitys aloitetaan. Monet sairastaa diabetesta koska on kansansairaus. Koulussa lapsesikin tulee sen huomaamaan. Tsemppiä. Hyvin se menee kun alkuun hoidon kanssa pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä siinä oli niin dramaattista? Etkö huomannut jatkuvaa kusihätää ja janoa?
Se tilanne kun soitin lapselleni ambulanssin kun tajusin ettei se voinut olla oksennustautia. En huomannut. Ap
Kouluun määrätään vastuussa oleva ohjaaja. Kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen aiheeseen. Suosittelen, että olet hetken mukana koulussa, jotta ehditte puhua ja nähdä erilaisia tilanteita.
Juuri aloitti luokassani 1. luokkalainen, jolla puhjennut diabetes. Hyvin on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä huomiotta törpöt kommentit. Alku on vaikeaa, mutta elämä ja arki normalisoituu. Hoitovälineet ovat nykyään hyvät. Tuette toisianne niin kaikki menee hyvin. Oma lapseni sairastui 5-vuotiaana, on jo ihana ja vastuullinen aikuinen. Pitää hyvää huolta itsestään, kun on siihen oppinut. Sairaus hitsasi perheestämme hyvintoimivan tiimin. Voimia ja aurinkoista kevättä teille! Muistakaa jakaa asioita ja huolehtia, että nukutte hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettehan saaneet keskusteluapua? Lapsen sairastuminen on aina järkytys. Diabetes on kuitenkin onneksi hoidettavissa ja kaikkia kauhukuvia ei kannata lukea. Hoitoväsymykseenkin on saatavilla vertaistukea ja apua. Alkuun voi hoitotasapainon hakeminen olla hankalaa, etenkin jos haima erittää vielä insuliinia hieman. Jos yhtään lohduttaa, elämäni suurimmat haasteet ja surut on tarjonnut ihan muut asiat kuin ykköstyypin diabetes, johon sairastuin viisivuotiaana. Nyt olen päälle 3 kymppinen ja ilman mitään lisäsairauksia (koputetaan puuta!) vaikka teini-iän hoitotasapaino oli järkyttävän huono monta vuotta. Ottakaa sensoroiva insuliinipumppu jos tarjotaan, siihen tottuu nopeasti.
Kaikki ei säästyy lisäsairauksilta. Minulla on ollut ihan hyvä hoitotasapaino mutta on lievää neuropatiaa ja sydänoireita mitkä tutkitaan. Vielä ei ole siis varmaa onko muutoksia sydämessä.Olen kuitenkin vasta 26 vuotias. Todella yksilöllistä. Diabetes vaikuttaa kaikkeen. Sori jos olen liian suora.
Totta että voi tulla jotain mutta toisaalta esim mun puoliso on 46v eikä ole vielä tullut liitännäissairauksia. Terveelliset elämäntavat on meidän koko perheellä hänen diabeteksen takia, muuten mun tulisi leivottua paljon enemmän pullaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluun määrätään vastuussa oleva ohjaaja. Kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen aiheeseen. Suosittelen, että olet hetken mukana koulussa, jotta ehditte puhua ja nähdä erilaisia tilanteita.
Juuri aloitti luokassani 1. luokkalainen, jolla puhjennut diabetes. Hyvin on mennyt.
Missä näin hyvä tilanne, että kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen?
Meillä ei kukaan olisi ottanut koulussa vastuuta 1.luokkalaisista ja voinnin seurannasta. Lapselta jopa kiellettiin muiden nähden insuliinipistokset ja verensokerinmittaus.
Itse sain opettajille ja keittiölle koulussa olla kertomassa mistä on kyse ja mitä pitää huomioida.
Kuitenkin käytännössä kukaan ei lapsen voinnin perään katsonut. Verensokerin laskiessa haettiin samassa koulussa oleva vanhempi sisarus 9v apuun!!
Ap:lle tsemppiä, DM kanssa saa elää normaalia elämää ja lapset oppii nopeasti pumput ja libren käytön.
Kyllä nuoret pärjää. Libre nappi laitetaan käsivarteen aina 2vksi kerrallaan ja sen kautta voi mitata sokerin vaikka 100 kertaa päivässä ilman kipua jne. Insuliinia sitten jos tarve on. Rutiinin oppii nopeasti. Tai jos haluaa niin se pumppu. Tavallinen sormenpään pisto mittausvälineenä aina kuitenkin varuiksi olemassa, mutta tuo nappi on itselle ollut todella hyvä. Se pitää vaan varmistaa että pysyy paikoillaan joskus esim uidessa, jollain laastarin tapaisella.
Diabetesliitto myy tunnuksia joita voi käyttää muita varten, että ymmärtävät mistä on kyse jos tulee yllätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin sen lukijan voi kyllä yhdistaa älypuhelimeen joten ei tarvitse erillistä lukijaa sen Libre napin kanssa, jos ei halua. Tarvikkeet saat ilmaiseksi oman TK kautta.
https://ykkostyypit.fi/testissa-freestyle-libre/
Tämän hankkimiseen juttele diabeteshoitajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun määrätään vastuussa oleva ohjaaja. Kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen aiheeseen. Suosittelen, että olet hetken mukana koulussa, jotta ehditte puhua ja nähdä erilaisia tilanteita.
Juuri aloitti luokassani 1. luokkalainen, jolla puhjennut diabetes. Hyvin on mennyt.
Missä näin hyvä tilanne, että kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen?
Meillä ei kukaan olisi ottanut koulussa vastuuta 1.luokkalaisista ja voinnin seurannasta. Lapselta jopa kiellettiin muiden nähden insuliinipistokset ja verensokerinmittaus.Itse sain opettajille ja keittiölle koulussa olla kertomassa mistä on kyse ja mitä pitää huomioida.
Kuitenkin käytännössä kukaan ei lapsen voinnin perään katsonut. Verensokerin laskiessa haettiin samassa koulussa oleva vanhempi sisarus 9v apuun!!Ap:lle tsemppiä, DM kanssa saa elää normaalia elämää ja lapset oppii nopeasti pumput ja libren käytön.
Espoossa on ilmeisesti noin hyvä tilanne. Minulta myös muistaakseni kiellettiin hypoeväät kouluun ja minulla oli pahoja hypoja joissa mikään maitolasi ei riittänyt.. Kukaan ei ottanut vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluun määrätään vastuussa oleva ohjaaja. Kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen aiheeseen. Suosittelen, että olet hetken mukana koulussa, jotta ehditte puhua ja nähdä erilaisia tilanteita.
Juuri aloitti luokassani 1. luokkalainen, jolla puhjennut diabetes. Hyvin on mennyt.
Missä näin hyvä tilanne, että kaikki lapsen kanssa työskentelevät saavat koulutuksen?
Meillä ei kukaan olisi ottanut koulussa vastuuta 1.luokkalaisista ja voinnin seurannasta. Lapselta jopa kiellettiin muiden nähden insuliinipistokset ja verensokerinmittaus.Itse sain opettajille ja keittiölle koulussa olla kertomassa mistä on kyse ja mitä pitää huomioida.
Kuitenkin käytännössä kukaan ei lapsen voinnin perään katsonut. Verensokerin laskiessa haettiin samassa koulussa oleva vanhempi sisarus 9v apuun!!Ap:lle tsemppiä, DM kanssa saa elää normaalia elämää ja lapset oppii nopeasti pumput ja libren käytön.
Mihin muuten perustuu tämä että mittaukset js pistokset kiellettiin?
Nyt kannattaa rauhoittua ja elää tilanteen mukaan. Älä tartuta omaa paniikkiasi lapseen. Kyseessä on yksi maailman parhaiten tunnetuista sairauksista, joten mitää oikeaa hätää tässä ei ole.
Sitä osataan kyllä hoitaa. Sukulaiseni eli melkein normaalin pituisen ja melko oireettoman elämän ykköstyypin diabeteksen kanssa.
Ainahan se lapsen sairastuminen on kriisi ja shokki. Mutta usko pois: kaikki yleensä oikeasti järjestyy :) Nykyhoitomuodotkin on paljon mukavampi kuin 80-luvulla, saati 60-luvulla. Tsemppiä <3
I tyypin diabetesta takana 35v ja hyvin menee edelleen