Voiko estää omien haustajaisten järjestämisen?

Miten tuo käytännössä menee, jos kustannan nyt jo omat hautajaiseni. Ja elänkin vielä jotain 50 vuotta. Onko kyseistä hautaustoimistoakaan enää. Ja on ehkä ne kustannuksetkin noussut. Olen nyt 40v, mutta eihän sitä ikinä tiedä milloin kuolee. Ap tuskin on myöskään kovin vanha vielä, jos molemmat vanhemmat vielä elossa. 

Vierailija kirjoitti:

Outoa tuossa kirkon touhussa on sekin, että ruumis pitää rahdata kirkkoon, vaikka vainaja tuhkattaisiin, kun tuhkaa ei saa siunata. Tämä siitä huolimatta, että eteläisessä Suomessa lähes kaikki tuhkataan. 

Pikkasen vaikea ymmärtää, että monet edelleen kuuluvat kirkkoon, vaikkeivat hyväksy sen touhuja, vain tavan vuoksi. Ensimmäiset täysin uskonnottomat hautajaiset oli mulla jo vähän yli kolmekymppisenä, kun ystävä kuoli syöpään. On hurjaa, kun ihmisen omaa tahtoa ei noudateta, vaan omaisten, jos se pitää paikkansa.

Sitten pitää olla suoratuhkaus, niin arkkua vainajineen ei tarvitse kirkkoon viedä.

Itse tuossa tilanteessa langettaisin kirouksen hautajaisteni järjestäjille. Kirouksia voi langettaa elinaikana.

Testamenttiin kannattaa kirjata, että jos hautajaiset järjestetään, koko omaisuutesi menee jollekin heidän inhoamalleen taholle. Tiedotat tästä etukäteen, niin osaavan varoa jo ennen perunkirjoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa. Ilman hautaustestamenttia kaikki kuolemasi jälkeen perustuu siihen, mitä lähiomaiset toivovat. He voivat tehdä mitä haluavat.

Ota yhteys hautaustoimistoon ja tee sopimus valmiiksi. Voit myös maksaa kaiken etukäteen, niin on vielä varmempaa. Ja ennen kaikkea tiedota läheisiäsi, jotta osaavat mennä oikeaan firmaan.

Kirkon kanssa tällä on vähän tekemistä. Siellä tehdään niin kuin toivotaan ja sinä et ole toivomassa.

Kirkosta eroaminen ei auta, koska vaikka kuinka on erottu, niin kovan paikan tullen kirkko tulee mieleen. Ja sinne sitä kuitenkin tullaan käytännössä hautaan siunaamisesta sopimaan.

Se siunataanko kirkosta eronnut riippuu lähiomaisten tahdosta. Jos he papin kysyessä vastaavat että sinulla ei olisi mitään sitä vastaan, asia etenee täysin samoin kuin jos kuuluisit kirkkoon.

Mielestäni tämä on ongelma. Koska yleensä omaiset haluavat hautajaiset.

Täyttä höpöhöpöä.

Molemmat vanhempani olivat eronneet kirkosta. Teimme, kuten he halusivat, eli kummatkin tuhkattiin ja tuhkat ripoteltiin mereen (toinen omaan rantaan, toinen veljensä omistaman kiinteistön, eli lapsuudenkotinsa rantaveteen). Sen verran kirkon kanssa olivat tekemisissä, että kummankin arkku oli sairaalan kappelissa (eri sairaaloita) ja tuhkaaminen tapahtui ev.lut. kirkon tiloissa, mutta muuten ei ev.lut. kirkko osallistunut millään tavalla vanhempieni kuolemien jälkeisiin asioihin. Ei hautajaisia, ei siunaamisia. Hautaustoimisto, jolla ei ole mitään tekemistä ev.lut. kirkon kanssa, kuljetti kummankin arkun sairaalasta tuhkaukseen. Ei pappeja eikä pippejä missään vaiheessa.

Kasvattakaa lapsistanne kunnollisia ihmisiä, että he ottavat toiveenne huomioon kuollessanne. Minun vanhempani osasivat kasvattaa minut ja veljeni.

Vierailija kirjoitti:

Onko tosiaankin niin kun elää erakkona ei ole jälkeläisiä ei tuttavia eikä ole minkään kirkon kirjoilla niin ilman jonkinlaisia hautajaisia ei voi kuolla?

Kyllä se ruumis pitää haudata tai tuhkata ja tuhkatkin pitää sijoittaa (haudata, sirotella luvalliseen paikkaan tms), mutta mitään seremonioita ei tarvitse pitää. Siitä on hyvä tehdä toivomus, sillä oletuksena kuitenkin joku taho haluaa sen siunauksen pitää. On ollut jonkin verran juttuja hautajaisista, joissa ei ole mukana ketään vieraita.