Exä sanoi suhteemme alkuvaiheessa, että hän ei koskaan haluaisi hankkia lapsia - luovutin suhteen osalta oikeastaan siihen hetkeen vaikka seurusteltiinkin "loppuun asti"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli sana tilanne, mutta olen nainen siis. En vaan exän kanssa nähnyt lapsia tulevaisuudessa. Nykyinen kanssa kyllä. Sori et vaan oo se jonka kanssa se halusi lapsen eli asia ei olisi voinutkaan mennä toisin.

Eli pitääkö siis olettaa, että jokainen nainen haluaa lapsen kunhan vaan se oikea mies sattuu kohdalle. Ellei halua niin se on sitten sama kun heittäisi rätin lavalle saman tien.

Ei vaan pitää ymmärtää, että ihmiset kasvaa, kehittyy ja muuttuu elämänsä aikana. Jolu voi haluta muuttaa takaisin vanhalla paikkakunnalle, josta on haaveillut pääsevansä pois. Joku voi vaihtaa alalle, jota ei ikinä kuvitellut. Joku voi muuttaa mielensä lapsien suhteen. Joku voi hylätä perheensä vaikka on siitä haaveillut. Mikään ei ole varmaa ja pysyvää. Aina ei kaikkien haaveet ja muutokset mene kumppanin kanssa yksiin. Sitten pitää joko taipua tai erota.

Yksi kaveri seurusteli nuorena erään nuoren miehen kanssa ja sanoi, että ei halua lapsia. Seurustelun päätyttyä kaveri tajusi, että se olikin niin ettei halunnut lapsia tuon miehen kanssa. Kyseisestä tyypistä kun paljastui ikäviä asioita seurustelun edetessä. 

Nykyään tämän kaveri on ollut jo kauan saman miehen kanssa ja heillä on kaksi lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli sana tilanne, mutta olen nainen siis. En vaan exän kanssa nähnyt lapsia tulevaisuudessa. Nykyinen kanssa kyllä. Sori et vaan oo se jonka kanssa se halusi lapsen eli asia ei olisi voinutkaan mennä toisin.

Eli pitääkö siis olettaa, että jokainen nainen haluaa lapsen kunhan vaan se oikea mies sattuu kohdalle. Ellei halua niin se on sitten sama kun heittäisi rätin lavalle saman tien.

Ei varmaankaan jokainen, mutta uskoisin että suurin osa. Itsellänikin kokemusta siitä etten koskaan ollut halunnut lapsia, mutta erään miehen kanssa olisin voinut perustaa perheen saman tien. Tuolloin kokemani "lapsikuume" liittyi ihan selkeästi siihen mieheen, koska se katosi kun suhde päättyi. Hänen kanssaan olisin voinut ryhtyä, kenenkään muun kanssa en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli sana tilanne, mutta olen nainen siis. En vaan exän kanssa nähnyt lapsia tulevaisuudessa. Nykyinen kanssa kyllä. Sori et vaan oo se jonka kanssa se halusi lapsen eli asia ei olisi voinutkaan mennä toisin.

Eli pitääkö siis olettaa, että jokainen nainen haluaa lapsen kunhan vaan se oikea mies sattuu kohdalle. Ellei halua niin se on sitten sama kun heittäisi rätin lavalle saman tien.

Ei vaan pitää ymmärtää, että ihmiset kasvaa, kehittyy ja muuttuu elämänsä aikana. Jolu voi haluta muuttaa takaisin vanhalla paikkakunnalle, josta on haaveillut pääsevansä pois. Joku voi vaihtaa alalle, jota ei ikinä kuvitellut. Joku voi muuttaa mielensä lapsien suhteen. Joku voi hylätä perheensä vaikka on siitä haaveillut. Mikään ei ole varmaa ja pysyvää. Aina ei kaikkien haaveet ja muutokset mene kumppanin kanssa yksiin. Sitten pitää joko taipua tai erota.

Sanoi myös, että hän ei muutu. Olinko vaan liian höppänä, kun uskoin sen mitä minulle sanottiin ja kunnioitin kyseenalaistamatta, ehkä rakkaudesta?

AP

Vielä 30v olin sitä mieltä, etten halua koskaan lasta, missään tapauksessa. 32 v yhtäkkiä iski hirveä vauvakuume ja hankin lapsen lopulta sinkkuna, kun ei löytynyt miestä tarpeeksi nopeasti perheen perustamiseen. Mieli voi muuttua nopeastikin.

Vierailija kirjoitti:

Vielä 30v olin sitä mieltä, etten halua koskaan lasta, missään tapauksessa. 32 v yhtäkkiä iski hirveä vauvakuume ja hankin lapsen lopulta sinkkuna, kun ei löytynyt miestä tarpeeksi nopeasti perheen perustamiseen. Mieli voi muuttua nopeastikin.

Naisetkin on niin kovin biologisten juttujensa vietävänä, aivan kuin miehetkin joiden kassit ovat täynnä. Toimiikohan kukaan tässä elämässä täysin järjellisen mielensä mukaisesti, ilman että jostain vaan iskee joku biologinen juttu joka yhtäkkiä kääntää aivot ylösalaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli sana tilanne, mutta olen nainen siis. En vaan exän kanssa nähnyt lapsia tulevaisuudessa. Nykyinen kanssa kyllä. Sori et vaan oo se jonka kanssa se halusi lapsen eli asia ei olisi voinutkaan mennä toisin.

Eli pitääkö siis olettaa, että jokainen nainen haluaa lapsen kunhan vaan se oikea mies sattuu kohdalle. Ellei halua niin se on sitten sama kun heittäisi rätin lavalle saman tien.

Ei vaan pitää ymmärtää, että ihmiset kasvaa, kehittyy ja muuttuu elämänsä aikana. Jolu voi haluta muuttaa takaisin vanhalla paikkakunnalle, josta on haaveillut pääsevansä pois. Joku voi vaihtaa alalle, jota ei ikinä kuvitellut. Joku voi muuttaa mielensä lapsien suhteen. Joku voi hylätä perheensä vaikka on siitä haaveillut. Mikään ei ole varmaa ja pysyvää. Aina ei kaikkien haaveet ja muutokset mene kumppanin kanssa yksiin. Sitten pitää joko taipua tai erota.

Sanoi myös, että hän ei muutu. Olinko vaan liian höppänä, kun uskoin sen mitä minulle sanottiin ja kunnioitin kyseenalaistamatta, ehkä rakkaudesta?

AP

Voi luoja, olit naivi ja höppänä, kyllä. Kukaan ei voi luvata asioita 100% varmuudella koko loppuelämänsä edestä, vaikka niin kuvittelisi itsekin. Aikuisen ihmisen pitää tiedostaa, että sanotut asiat kuvaavat nykyhetkeä ja ennustavat tulevaisuutta, mutta yleensä se varmuus vähenee mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnittelee. Ainoa tapa, millä nainen olisi voinut hyvin varmasti luvata ettei hanki omia lapsia olisi ollut tilanne, jossa hän on lisääntymiskyvytön esim. sterin tai kohdunpoiston vuoksi.

Sun ois kannattanut vaan lopettaa suhde, kun sait tietää ettei nainen halua lapsia. Mitä sitä turhaan kituuttamaan ja tuhlaamaan kummankin aikaa.

Entä jos nainen haluaisi joskus lapsen, voiko joku mies olla sellainen jonka kanssa ei kuitenkaan halua ja voisi olla sen asian kanssa jopa tyytyväinen? Vai kalvaako lapsettomuus takaraivossa jatkuvasti.

Monenlaista on mielipidettä, vähän puolesta ja vähän vastaan, mutta oli kummasta tahansa kannasta kyse niin tärkeintä tuntuu olevan, että aloittaja mokasi jollain tavalla... Voisko johtua siitä, että on mies? Varmaan aikalailla erilaiset vastaukset olis jos aloittaja olisikin ollut nainen 🤔

Nykyään tää on yhtä arpomista koko lapsihomma. Ennen tehtiin lapset jo parikymppisinä, eikä mietitty sen enempää. Nykyään puolet ei halua lapsia, ja loput odottaa suunnilleen nelikymppiseksi ennen kuin alkaa niitä tehdä. Aikaisemmin nelikymppisten vanhempien lapset olivat jo muuttaneet kotoa pois.

Vierailija kirjoitti:

Monenlaista on mielipidettä, vähän puolesta ja vähän vastaan, mutta oli kummasta tahansa kannasta kyse niin tärkeintä tuntuu olevan, että aloittaja mokasi jollain tavalla... Voisko johtua siitä, että on mies? Varmaan aikalailla erilaiset vastaukset olis jos aloittaja olisikin ollut nainen 🤔

Tämähän on tyypillistä. Miehen lihavuutta käsittelevässä ketjussakin puhuttiin ihan suoraan miehen läskeistä ja viestit oli härskisti yläpeukutettuja. Eipä ole tällaista naisten ylipainoa käsittelevissä ketjuissa.

Tätä asiaa ei nainen päätä.

Iloisin Terveisin

Mustafa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulle tuli yllätyksenä, että ihmisen mieli voi muuttua kun ikää tulee lisää? En tiedä miten vanhoja olitte, kun olitte yhdessä, mutta nuorena asiat on musta-valkoisempia ja mielipiteet ehdottomampia. Ei lapsettomuuspäätös ole lupaus, mistä pitää kynsin hampain roikkua kiinni vaikka olisi kypsynyt ajatukseen vanhemmuudesta.

Ja mistä sinä tiedät, oliko tuo lapsi oikeasti yritetty alulle, vai tullut vahingossa ja päätetty sitten pitää? Voihan olla, että naiselle oli tuossa vaiheessa ihan sama onko lasta vai ei ja jollei hän olisi tullut raskaaksi, hän olisi voinut elää lapsettomanakin kuten aiemmin ajatteli.

Hän oli 30 vuotias, eli juuri siinä ajassa jolloin olisi ollut otollista aloittaa hyvä perhe-elämä.

Omaa tuttavapiiriä tarkastelemalla on selvästi huomattavissa, ettei osalla ole vielä 30-vuotiaana halua hankkia lapsia, vaikka sitten 2-7 vuoden päästä yhtäkkiä haluavatkin. 

Toisilla sitten taas on ollut aina selvä ajatus siitä, että lapsia haluavat jossain vaiheessa elämää - toiset jo heti parikymppisenä, toiset 25-30v ja jotkut 30+. 35-40v alkaa sitten olla niitäkin, jotka olivat vielä 30+ sitä mieltä etteivät halua välttämättä koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli sana tilanne, mutta olen nainen siis. En vaan exän kanssa nähnyt lapsia tulevaisuudessa. Nykyinen kanssa kyllä. Sori et vaan oo se jonka kanssa se halusi lapsen eli asia ei olisi voinutkaan mennä toisin.

Eli pitääkö siis olettaa, että jokainen nainen haluaa lapsen kunhan vaan se oikea mies sattuu kohdalle. Ellei halua niin se on sitten sama kun heittäisi rätin lavalle saman tien.

Ei vaan pitää ymmärtää, että ihmiset kasvaa, kehittyy ja muuttuu elämänsä aikana. Jolu voi haluta muuttaa takaisin vanhalla paikkakunnalle, josta on haaveillut pääsevansä pois. Joku voi vaihtaa alalle, jota ei ikinä kuvitellut. Joku voi muuttaa mielensä lapsien suhteen. Joku voi hylätä perheensä vaikka on siitä haaveillut. Mikään ei ole varmaa ja pysyvää. Aina ei kaikkien haaveet ja muutokset mene kumppanin kanssa yksiin. Sitten pitää joko taipua tai erota.

Sanoi myös, että hän ei muutu. Olinko vaan liian höppänä, kun uskoin sen mitä minulle sanottiin ja kunnioitin kyseenalaistamatta, ehkä rakkaudesta?

AP

Et ollut, oli ihan järkevää olettaa hänen tarkoittavan sitä mitä sanoi. Ymmärrän, että sinua harmittaa nyt kun hän onkin muuttanut mielensä jonkun toisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Monenlaista on mielipidettä, vähän puolesta ja vähän vastaan, mutta oli kummasta tahansa kannasta kyse niin tärkeintä tuntuu olevan, että aloittaja mokasi jollain tavalla... Voisko johtua siitä, että on mies? Varmaan aikalailla erilaiset vastaukset olis jos aloittaja olisikin ollut nainen 🤔

Kaksi tuttavaani erosivat 38+ iässä. Heillä ei kummallakaan ollut lapsia ensimmäisen puolison kanssa, mutta uuden puolison löydyttyä tuli perheeseen myös lapsia.

Ex vaimoilla ei ole edelleenkään lapsia.

Voiko asia koskaan kääntyä päinvastoin, että ensin haluaa lapsia mutta sitten yhtäkkiä ei haluakaan ja se sitten pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Monenlaista on mielipidettä, vähän puolesta ja vähän vastaan, mutta oli kummasta tahansa kannasta kyse niin tärkeintä tuntuu olevan, että aloittaja mokasi jollain tavalla... Voisko johtua siitä, että on mies? Varmaan aikalailla erilaiset vastaukset olis jos aloittaja olisikin ollut nainen 🤔

Tällä palstalla lynkataan usein aloittaja ihan riippumatta siitä mitä mieltä aloittaja on ja onko mies vai nainen, mutta tässä tapauksessa vastaukset olisivat joo olleet varmaankin hieman erilaisia jos ap olisi nainen 

Vierailija kirjoitti:

Voiko asia koskaan kääntyä päinvastoin, että ensin haluaa lapsia mutta sitten yhtäkkiä ei haluakaan ja se sitten pitäisi?

Siis suhteen aikana? Tietenkin voi.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tää on yhtä arpomista koko lapsihomma. Ennen tehtiin lapset jo parikymppisinä, eikä mietitty sen enempää. Nykyään puolet ei halua lapsia, ja loput odottaa suunnilleen nelikymppiseksi ennen kuin alkaa niitä tehdä. Aikaisemmin nelikymppisten vanhempien lapset olivat jo muuttaneet kotoa pois.

No tuskinpa oli sekään hyvä homma, kun nainen oli jumissa koko ikänsä lasten kanssa ja lapsia tuli kun ehkäisyasiat ei olleet niin hyviä kuin nykyään ja vapaaehtoista lapsettomuutta pidettiin outona ja epänormaalina varsinkin, jos oli parisuhteessa. Naisten koulutusvaihtoehdotkin oli ihan toista kuin nykyään, tosin riippuu mistä historian ajasta puhutaan. Kyllä munkin mummo parikymppisenä pyöräytteli lapsia, mutta ihan itse on sanonut että se nyt vaan oli ajan tapa ja tekisi eri päätökset, jos nyt saisi elää uudestaan sen ajan.

Olen 30v ja mua suorastaan pelottaa ja ahdistaa lapset. Varmaan jotain traumoja pikkusiskosta ja muista lapsista, joita on nuorempana elämässä ollut.

Sanoin miesystävälle 6-7v sitten, että haluan tasan 0 lasta ja hän sanoi, että ehkä yhden. Eipä ole ainakaan vielä minua hylännyt, vaikka tietää, että minun kanssani hänellä tuskin koskaan olisi edes varaa lapseen.