Millainen naistyyppi viihtyy kotiäitinä vuosikausia?
Kommentit (82)
Lainaan viestiä numero 12 kuvaamaan itseäni:
Yksinkertainen EI
huonosti koulutettu KYLLÄ
jolle kodin ja pihan puunaus tärkeintä EI
Laiska KYLLÄ
Mukavuudenhaluinen KYLLÄ
Ujo ja arka, pitää turvallisesta ja tasaisesta elämästä EI
Helposti stressaantuva EI
Elämässään huonosti aikaansaanut, ei ammattia EI
Rikas mies EI
Pienissä piireissä viihtyvä EI
Koti ja piha pitää olla tip top, tämä tärkeää EI
naureskelee työssäkäyville sekasotkussa asuville pitäen heitä laiskoina (eivät edes siivoa, heh..olen paljon parempi) EI
3/13
Aika hyvin ;D
niin selitäpä, miksei hakusanoilla kotiäiti tutkimus löydy mitään? Eikös pikkuisen kuvittelisi, että moiset sanat esiintyisivät tuollaisessa uutisessa?
Olet sitä paitsi väärässä. Määrällisellä tutkimuksella on helppo selvittää esim. se, millä koulutustasolla olevat ihmiset vievät minkäkin ikäisenä lapsena päivähoitoon.
Mutta ihmisten motiiveja on erittäin vaikea jollei mahdoton selvittää kyselytutkimuksilla. Sellaisiin juuri laadulliset tutkimukset ovat pätevämpiä. Ne kertovat ilmiöiden olemuksesta, vaikka eivät kattavuudesta kerrokaan.
Et edes pysty todistamaan mutujasi. Minä olen tilannut ja lukenut hyvinkin tiiviisti Hesaria päivittäin ja pääsen ko. lätyn arkistoon tekemään hakuja.
Ja ihan oikeastiko et tiedä tieteen perusjakoa kvantitatiiviset/kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät??
Eipä voi mitään, jos et itse lue kyseistä julkaisua. Ja nyt täytyy pikkasen tyrskähdellä "laadulliselle tutkimukselle". Sellaistahan ei oikeasti ole edes olemassakaan...
Vaan oikeasta tutkimustuloksesta. Jos et osaa etsiä kyseistä artikkelia, niin en voi sille mitään. Itselläni ei ole maksullista hakupalvelua HS:iin.
Tiedän kyllä erot, mutta ihan oikeasti. Laadulinen tutkimus ei kerro ilmiöstä itsestään oikeastaan yhtään mitään, se vain kuvailee yksittäistä kohdetta eikä niitä tuloksia voida yleistää koskemaan suurempaa populaatiota. Vain määrällinen tutkimus voi tehdä sen.
Vastauksistasi kuultaa oma kokemattomuus asiasta ja turvautuminen tutkimuksiin ei siihen kokemukseen! Ehkä itse kuulut näihin tutkimuksen äiteihin?!
joka ymmärtää mikä on lapsille parasta ;)
Vastauksistasi kuultaa oma kokemattomuus asiasta ja turvautuminen tutkimuksiin ei siihen kokemukseen! Ehkä itse kuulut näihin tutkimuksen äiteihin?!
ja täällä kalikka kalahtaa. Ehkä itse olet hieman epävarma omasta äitiydestäsi ja naiseudestasi, jos peilaat itseäsi koko ajan johonkin tutkimukseen. Mietipä, miksi tämä nyt noin kovasti kolahti?
Yhdessä ketjussa moititaan uraäitejä ja toisessa kotiäitejä.Jonkunhan on oltava väärässä koska vain minä voin olla oikeassa ;-)
t. kahden lapsen kotiäiti jolla on akateeminen koulutus
niin selitäpä, miksei hakusanoilla kotiäiti tutkimus löydy mitään? Eikös pikkuisen kuvittelisi, että moiset sanat esiintyisivät tuollaisessa uutisessa?
Olet sitä paitsi väärässä. Määrällisellä tutkimuksella on helppo selvittää esim. se, millä koulutustasolla olevat ihmiset vievät minkäkin ikäisenä lapsena päivähoitoon.
Mutta ihmisten motiiveja on erittäin vaikea jollei mahdoton selvittää kyselytutkimuksilla. Sellaisiin juuri laadulliset tutkimukset ovat pätevämpiä. Ne kertovat ilmiöiden olemuksesta, vaikka eivät kattavuudesta kerrokaan.
Jos et sitä löydä, niin enhän minä sille mitään voi. Huonostipa kestät tämän asian, kun pitää jo henkilökohtaisuuksiin mennä.
Kyseessä oli nimenomaan määrällinen tutkimus, jossa selvitettiin äitien koulutustaustaa ja työssäoloa. Siinä ei käsitelty motiiveja ollenkaan.
Väität ymmärtäväsi eron viihtymisen ja kotiäitinä muista syistä olon välillä, mutta et selvästikään tee sitä.
Toistan: ap kysyi viihtymistä eli motiiveja. Intit vastaan, kun sanoin, että se on eri asia kuin mihin sinä viittaat.
Nyt kuitenkin yhtäkkiä sanot, että eiku, juuri määrällisistä mittauksista puhuitkin.
Koeta nyt hyvä ihminen päättää, mihin argumentteihin vetoat.
MÄÄRÄLLISIÄ kartotuksia toki on tehty siitä, millä koulutus- ja tulotasoilla ihmiset päätyvät kotiäideiksi. Tätä en ole koskaan kiistänyt - mutta se siis on eri asia kuin kotiäitiyden valitseminen muista syistä, vapaaehtoisena. Eli tutkimus ei erottele, onko kotiäitiys ollut tulo- ja työtilanteen sanelema pakko vai vapaaehtoinen valinta.
Tässä yksi määrällinen kartoitus:
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/%C3%84idin+koulutus+ja+asema++vaikut…
niin selitäpä, miksei hakusanoilla kotiäiti tutkimus löydy mitään? Eikös pikkuisen kuvittelisi, että moiset sanat esiintyisivät tuollaisessa uutisessa?
Olet sitä paitsi väärässä. Määrällisellä tutkimuksella on helppo selvittää esim. se, millä koulutustasolla olevat ihmiset vievät minkäkin ikäisenä lapsena päivähoitoon.
Mutta ihmisten motiiveja on erittäin vaikea jollei mahdoton selvittää kyselytutkimuksilla. Sellaisiin juuri laadulliset tutkimukset ovat pätevämpiä. Ne kertovat ilmiöiden olemuksesta, vaikka eivät kattavuudesta kerrokaan.
Jos et sitä löydä, niin enhän minä sille mitään voi. Huonostipa kestät tämän asian, kun pitää jo henkilökohtaisuuksiin mennä.
Kyseessä oli nimenomaan määrällinen tutkimus, jossa selvitettiin äitien koulutustaustaa ja työssäoloa. Siinä ei käsitelty motiiveja ollenkaan.
Väität ymmärtäväsi eron viihtymisen ja kotiäitinä muista syistä olon välillä, mutta et selvästikään tee sitä.
Toistan: ap kysyi viihtymistä eli motiiveja. Intit vastaan, kun sanoin, että se on eri asia kuin mihin sinä viittaat.
Nyt kuitenkin yhtäkkiä sanot, että eiku, juuri määrällisistä mittauksista puhuitkin.
Koeta nyt hyvä ihminen päättää, mihin argumentteihin vetoat.
MÄÄRÄLLISIÄ kartotuksia toki on tehty siitä, millä koulutus- ja tulotasoilla ihmiset päätyvät kotiäideiksi. Tätä en ole koskaan kiistänyt - mutta se siis on eri asia kuin kotiäitiyden valitseminen muista syistä, vapaaehtoisena. Eli tutkimus ei erottele, onko kotiäitiys ollut tulo- ja työtilanteen sanelema pakko vai vapaaehtoinen valinta.
Tässä yksi määrällinen kartoitus:
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/%C3%84idin+koulutus+ja+asema++vaikut…
niin selitäpä, miksei hakusanoilla kotiäiti tutkimus löydy mitään? Eikös pikkuisen kuvittelisi, että moiset sanat esiintyisivät tuollaisessa uutisessa?
Olet sitä paitsi väärässä. Määrällisellä tutkimuksella on helppo selvittää esim. se, millä koulutustasolla olevat ihmiset vievät minkäkin ikäisenä lapsena päivähoitoon.
Mutta ihmisten motiiveja on erittäin vaikea jollei mahdoton selvittää kyselytutkimuksilla. Sellaisiin juuri laadulliset tutkimukset ovat pätevämpiä. Ne kertovat ilmiöiden olemuksesta, vaikka eivät kattavuudesta kerrokaan.
Nimenomaan kyse on ollut minun puoleltani määrällisestä tutkimuksesta.
minulla ei ole maksullisia tunnuksia, joten en osaa varmasti sanoa, onko kyseessä kyseinen artikkeli. Saattaa ollakin
Tässä väität, että mainitsemassasi tutkimuksessa puhutaan juuri viihtymisestä eli motivaatioista:
että millainen naistyyppi viihtyy kotona. Tutkimus on tähän vastannut.
Itse ivailet, että on se nyt kumma, kun en löydä mainitsemaasi tutkimusta. En löytänyt, koska sellaista, motivaatioita tutkivaa tutkimusta ei ole Hesarissa esitelty.
Ja aivan ekassa kommentissani jo sanoin, että on naisia, jotka valitsevat kotiäitiyden mm. tulotasoon tai työnsaantiin liittyvien ongelmien vuoksi.
Tässä väität, että mainitsemassasi tutkimuksessa puhutaan juuri viihtymisestä eli motivaatioista:
että millainen naistyyppi viihtyy kotona. Tutkimus on tähän vastannut.
Itse ivailet, että on se nyt kumma, kun en löydä mainitsemaasi tutkimusta. En löytänyt, koska sellaista, motivaatioita tutkivaa tutkimusta ei ole Hesarissa esitelty.
Ja aivan ekassa kommentissani jo sanoin, että on naisia, jotka valitsevat kotiäitiyden mm. tulotasoon tai työnsaantiin liittyvien ongelmien vuoksi.
Ehkä itse olet ymmärtänyt väärin. En ole ivaillut, vaan ihmetellyt asiaa.
4 ensimmäistä vastausta on ap:n... :)
joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi tms, niin että pelkää työelämään palaamista.
- Kirjoitusharrastus, jota voin toteuttaa paremmin kotiäitinä kuin työssäkäyvänä
- Freelance-hommat, jotka antaa sitä "älyllistä" haastetta
- Ulkomaisen opettajamiehen pitkät lomat, jotka voidaan hyödyntää matkustellen hänen kotimaassaan ja viettäen paljon aikaa yhdessä.
- Siis lyhyesti: kotiäitinä voin järjestää elämäni mielekkäämmäski kuin työssäkäyvänä.
Lisäksi on muita syitä, joita tässä on mainittukin. Hoidan mieluummin lapset kotona, kun kerran voin valita. Ei rahapulaa (ei olla rikkaitakaan, mutta kulutetaan vähän tuota matkailua lukuunottamatta). Sosiaalinen, laiskanpuoleinen (vaikka töissä pääsisin helpommalla) ja mukavuudenhaluinen. Ei käytännönläheinen, koti ei todellakaan kiillä. Akateeminen koulutus ja työkokemusta on, vakituinen ja kiva työpaikka odottamassa paluutani parin vuoden päästä.
Minun tietääkseni sellainen, jolla on riittävän vahva luonne.
Kotiäitinä viihtyvä nainen osaa nauttia elämänsä tärkeimmistä asioista: perheestä, sekä kaikesta muusta mihin aika ja mielenkiinto riittävät. Sitä voi tehdä monenlaisia asioita joista saa nautintoa, ilman että joku maksaa siitä palkkaa. Tässä mielessä kotiäitinä viihtyvä nainen on hyvinkin vapaa.
Minun tuntemistani kotiäideistä osa on korkeasti koulutettuja (saivat lapsensa suht vanhalla iällä) ja osa ei ole (nuoria äitejä). En sanoisi siitä porukasta koulutettuja älykkäimmiksi; he ovat puurtaneet kovasti saavuttaakseen tittelinsä, mutta väittäisin että ei-päntänneet ovat jopa älykkäämpiä... Mielestäni niillä jotka valitsivat jo 10 vuotta sitten keskittymisen perhe-elämään opiskelun sijaan on selkeä käsitys siitä, mitä he elämältään haluavat. He osaavat nauttia ilman pätemisen tarvetta nimenomaan työelämässä, koska he saavat niin paljon rakkautta ja nautintoa omasta perhestään ja siitä huolehtimisesta.
Sellainen nainen joka todella viihtyy kotona ei välitä vaikka mies ei tienaisi kahden edestä, koska perheen kanssa vietetty aika on tärkeämpää kuin extra-raha.
osa on valmis ryhtymään kotiäidiksi jo parikymppisenä, toiset haluavat ensin opiskella yms. Mutta oli tausta mikä tahansa, kun kotiäidiksi sitten jossain vaiheessa ryhtyy ja siinä hommassa viihtyy... se voi johtua vain yhdestä asiasta:
siitä että kokee perheensä tärkeäksi, eikä sen lisäksi kaipaa muuta puuhattavaa!
Vaan oikeasta tutkimustuloksesta. Jos et osaa etsiä kyseistä artikkelia, niin en voi sille mitään. Itselläni ei ole maksullista hakupalvelua HS:iin.
Tiedän kyllä erot, mutta ihan oikeasti. Laadulinen tutkimus ei kerro ilmiöstä itsestään oikeastaan yhtään mitään, se vain kuvailee yksittäistä kohdetta eikä niitä tuloksia voida yleistää koskemaan suurempaa populaatiota. Vain määrällinen tutkimus voi tehdä sen.