Sokeriaddikti ihmettelee
Olen sokerisyöppö, pahimman luokan addikti. Olen lapsesta lähtien mussuttanut pullaa, suklaata, karkkia, jätskiä, ihan mitä tahansa. Pari viikkoa sitten oli juhlat ja tuli sokeriöverit, seuraavana päivänä ei makea maistunut ollenkaan. Päätin kokeeksi että mitä jos en söisi makeaa vähään aikaan lainkaan.
Nyt on tosiaan pari viikkoa mennyt ilman yhtäkään herkkua, eikä ole tullut sen suurempia vierotusoireita. Makeaa ei tee kauheasti mieli, kun olen yrittänyt syödä säännöllisesti. Olo on pirteämpi ja makeanhimoa ei ole. Eli kuulostaa tähän mennessä hyvältä.
MUTTA nyt kysymys herää, että miten tästä eteenpäin. Tuskinpa vain pystyn olemaan ilman makeaa lopun ikääni, niin fiksua kuin se olisikin. En myöskään usko ehdottomuuksiin, koska ne epäonnistuu käytännössä aina. Vai onko tässä ainoa tapa suhtautua sokeriin kuin alkoholisti viinaan, vain absolutismi lopulta auttaa?
Onko jollain kokemuksia tai vinkkejä jaettavaksi? Miten hyvä alku kääntyisi järkeväksi elämäntavaksi?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kun lopetin sokerin ja piilosokerin syönnin, paino tuli 20 kiloa alas normaalipainoon. Nykyään syön joskus sokeria, mutta enimmäkseen ei edes tee mieli sokeria
Se kullanarvoinen kysymys, jota tässä ketjussa jahdataan, my dear, on: miten se tapahtuu, se sokerista luopuminen. Sinä kerrot vain lopettaneesi, mutta et kerro miten ja millaisia sokerisia tuotteita söit.
En ole syönyt sokeriherkkuja kunnolla nyt varmaan 4 vuoteen. Elän muutenkin terveellisesti ja liikun ja olen hoikka. Eipä mulle ole tullut pitkiin aikoihin mitään sokerihimoja. En myöskään rajoita itseäni liikaa sokerin suhteen. Kahviloissa, työpaikalla ja kylässä voin jonkun herkun ottaa jos tarjolla on. En kuitenkaan lappaa lautasta täyteen herkkuja vaan syön esim. yhden kakkupalan/pari palaa suklaata tms. Eipä enempää tee ees mieli. Kannattaa opetella tarkkaan elintarvikkeiden ainesosaluettelot ja ravintosisällöt. Sokeria ja makeutusaineita on paljon yllättävissäkin paikoissa.