Lue keskustelun säännöt.
Sokeriaddikti ihmettelee
07.02.2023 |
Olen sokerisyöppö, pahimman luokan addikti. Olen lapsesta lähtien mussuttanut pullaa, suklaata, karkkia, jätskiä, ihan mitä tahansa. Pari viikkoa sitten oli juhlat ja tuli sokeriöverit, seuraavana päivänä ei makea maistunut ollenkaan. Päätin kokeeksi että mitä jos en söisi makeaa vähään aikaan lainkaan.
Nyt on tosiaan pari viikkoa mennyt ilman yhtäkään herkkua, eikä ole tullut sen suurempia vierotusoireita. Makeaa ei tee kauheasti mieli, kun olen yrittänyt syödä säännöllisesti. Olo on pirteämpi ja makeanhimoa ei ole. Eli kuulostaa tähän mennessä hyvältä.
MUTTA nyt kysymys herää, että miten tästä eteenpäin. Tuskinpa vain pystyn olemaan ilman makeaa lopun ikääni, niin fiksua kuin se olisikin. En myöskään usko ehdottomuuksiin, koska ne epäonnistuu käytännössä aina. Vai onko tässä ainoa tapa suhtautua sokeriin kuin alkoholisti viinaan, vain absolutismi lopulta auttaa?
Onko jollain kokemuksia tai vinkkejä jaettavaksi? Miten hyvä alku kääntyisi järkeväksi elämäntavaksi?
Kommentit (22)
Yritä korvata valkoinen sokeri tässä vaiheessa muilla tuotteilla, marjoilla, hedelmillä. Leivo itse siirapilla makeutettuja juttuja. Käytä ruskeaa sokeria makeutukseen. Valkoinen sokeri on kuin heroiini tai kokaiini, täysin puhdistettu. Iskee lujaa ja kietoo otteeseensa, minutkin on kietonut, mutta olen saanut jonkinlaista rotia siihen.
Syö kromia ja sinkkiä, valkoisen sokerin käyttö kuluttaa näitä hivenaineita. Kuulema kromin syönti heikentää makeanhimoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirappi ja ruskea sokeri eivät ole sen parempia, eikä ole hunajakaan.
Itse söin joskus suklaata tai karkkia joka päivä, sitten pidin tauon ja sen jälkeen aloin syömään makeaa satunnaisesti. Ei ole ollut vaikeaa enkä ole palannut päivittäiseen syömiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse söin joskus suklaata tai karkkia joka päivä, sitten pidin tauon ja sen jälkeen aloin syömään makeaa satunnaisesti. Ei ole ollut vaikeaa enkä ole palannut päivittäiseen syömiseen.
Tapahtuiko tämä vain itsestään ja opit uuden tavan? Olo ilman sokeria on hyvä, suorastaan euforinen, joten pelkään sitä seuraavaa sokeriannosta, joka vääjäämättä joskus tulee.
Syön hedelmiä ja marjoa, niitä en laske samaan luokkaan "sokeriksi" kuin Mars-patukkaa, berliininmunkkia tai jäätelöä.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse söin joskus suklaata tai karkkia joka päivä, sitten pidin tauon ja sen jälkeen aloin syömään makeaa satunnaisesti. Ei ole ollut vaikeaa enkä ole palannut päivittäiseen syömiseen.
Tapahtuiko tämä vain itsestään ja opit uuden tavan? Olo ilman sokeria on hyvä, suorastaan euforinen, joten pelkään sitä seuraavaa sokeriannosta, joka vääjäämättä joskus tulee.
Syön hedelmiä ja marjoa, niitä en laske samaan luokkaan "sokeriksi" kuin Mars-patukkaa, berliininmunkkia tai jäätelöä.
-AP
Jospa et hirveästi miettisi koko asiaa. Jos sulla on koko ajan sokeri mielessä, niin huonosti käy. Unohda se sokeri ja jatka hyvää syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Yritä korvata valkoinen sokeri tässä vaiheessa muilla tuotteilla, marjoilla, hedelmillä. Leivo itse siirapilla makeutettuja juttuja. Käytä ruskeaa sokeria makeutukseen. Valkoinen sokeri on kuin heroiini tai kokaiini, täysin puhdistettu. Iskee lujaa ja kietoo otteeseensa, minutkin on kietonut, mutta olen saanut jonkinlaista rotia siihen.
Syö kromia ja sinkkiä, valkoisen sokerin käyttö kuluttaa näitä hivenaineita. Kuulema kromin syönti heikentää makeanhimoa.
Ei, ei, ei missään nimessä. Älä ruoki sitä makeanhimoa vaan päinvastoin! Jätä pois jopa elintarvikkeet, joissa on paljon sokeria (einekset, salaatinkastikkeet, makeutetut jugurtit jne). Ota tavaksi lukea tuoteselosteita.
Kun jatkat ilman sokeria, suolistobakteerikantasi muuttuu positiiviseen suuntaan. Samalla sokerinhimo hellittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alat mieltämään sokerin myrkyksi kehollesi kuten se onkin, niin eipä sitä niin mieli tee enää. Ja sokeria saa lähestulkoon väkisin kun sitä tungetaan joka paikkaan, niin eipä vieroitusoireitakaan ole ollut tai tule olemaan.
Sokeri koukusta päsin eroon kietäytymällä lappaamasta suhuni yhtään mitään missä sokeria,keinoteloista makeutsainetta ja valkoista jauhoja.Korvasin ne marjoilla ja juureksilla. En valitetavsti voi otta yhtä kaakun palaa tai suklaa palaa,se laukeaa udelleni. Olen vihdoin normaali painoinen ja kun ihmiset eivät tajua ei sanaa.Sanovat pulskat ylipainoiset ihmiset : Ota nyt ei yhdestä palasta lihoa.Ei niin mutta laukasee sen sokeri koukun samalla lailla.Kun alkoholisti joka raitistunut otta1 kaljan. Sanon siis ei kiitos,saan valtavan mikreenin sokeri sisältävät tuotteet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse kanssa nuorempana sokerihiiri, mutta nyt viisikymppisenä ei enää maistu. En saa makeasta enää niitä "kiksejä". Ei makea pahalta maistu edelleenkään, mutta siitä ei saa enää sitä dopamiiniannosta.
Jos käytät alkoholia, niin maksasi kiittää ja kumartaa jos jätät sokerin.
Itselle ratkaiseva taite oli kaksi vakavaa koronaa vuoden välein. Makeasta ei saanut samoja fiiliksiä niiden jälkeen. Nyt olen elänyt puolisen vuotta käytännössä ilman sokeria eikä tee enää yhtään mieli. Siinä menee noin puolisen vuotta että pääset eroon siitä sekä fysiologisesti että henkisesti.
Ostin kokeeksi ruunepärinpäivänä ruunepärintortun. Ei niin mitään kiksiä saanut, kuin olisi puuta syönyt.
Sokeri on aivan oikeasti addiktoiva aine, mutta se tekee sen miedosti ja hyvin salakavalasti.
Sokerikoukku ei ole fyysinen, vaan henkinen. Niin että jos sulla on olo, että ei pahemmin edes mieli tee mitään makeaa, niin onko tässä nyt joku ongelma? Mä en ole ikinä vältellyt sokeria ja koska mulla ei näin ollen ole muodostunut siihen epätervettä suhtautumista, niin ei ole mitään ongelmaa syödä pussista viittä karkkia ja jättää loput myöhemmäksi. Meillä on kotona koko ajan karkkia eikä yksikään perheenjäsen (lapset on 10 ja 13) rohmua niitä. Lapset kysyy joskus, että voiko ottaa jälkkäriksi vähän karkkia ja annan aina luvan. Lauantaisin ne syö vähän enemmän karkkia, mutta eivät tosiaankaan vedä mitään megapusseja (tämän takia meillä onkin aina karkkia, kun niitä lauantain pussin jämiä on kaapissa) niin että tulisi paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollut nyt 4 viikkoa ilman, enkä muuta voi ajatellakaan kuin kaikenlaisia herkkuja. Välillä ahdistaa ihan tosissaan. Katson kaupassa jopa sellaisia herkkuja, joita ei ennen edes tarvinnut katsoa. Haluaisin maistaa kaikki uutuudet ja kakut ja leivokset. Olen ollut siis terveellisellä dieetillä tämän aikaa ja jatkaa pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Alat mieltämään sokerin myrkyksi kehollesi kuten se onkin, niin eipä sitä niin mieli tee enää. Ja sokeria saa lähestulkoon väkisin kun sitä tungetaan joka paikkaan, niin eipä vieroitusoireitakaan ole ollut tai tule olemaan.
Tämä on hyvä ohje. Toimii myös rasvaan. Silloin kun rasvainen liha oli pannassa, rasvainen jauheliha paistinapannulla oksetti. Sitten kun rasva pääsi pannasta, rasvainen jauheliha maistuukin erittäin hyvältä ja rasvaton vaikuttaa lähinnä joltain jätteeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sokerikoukku ei ole fyysinen, vaan henkinen. Niin että jos sulla on olo, että ei pahemmin edes mieli tee mitään makeaa, niin onko tässä nyt joku ongelma? Mä en ole ikinä vältellyt sokeria ja koska mulla ei näin ollen ole muodostunut siihen epätervettä suhtautumista, niin ei ole mitään ongelmaa syödä pussista viittä karkkia ja jättää loput myöhemmäksi. Meillä on kotona koko ajan karkkia eikä yksikään perheenjäsen (lapset on 10 ja 13) rohmua niitä. Lapset kysyy joskus, että voiko ottaa jälkkäriksi vähän karkkia ja annan aina luvan. Lauantaisin ne syö vähän enemmän karkkia, mutta eivät tosiaankaan vedä mitään megapusseja (tämän takia meillä onkin aina karkkia, kun niitä lauantain pussin jämiä on kaapissa) niin että tulisi paha olo.
Sokeritonta elämäntapaa ei kannata sitten yhdistää mihikään muuhun haasteelliseen ruokavalioon. Ei kannata tavoitella vuorta, kukkula riittää. Syöt muuten ihan normaalisti. Juu, sokeri on elimistölle myrkky, etenkin maksalle.
Kilon ketsuppipurkissa on sata palaa sokeria.
Mieti sataa sokeripalaa pöydällä. Mieti 5-10 sokeripalaa ruuan päällä.
Itse teen nykyään ketsuppini itse paseeratusta tomaatista.
Vierailija kirjoitti:
Siirappi ja ruskea sokeri eivät ole sen parempia, eikä ole hunajakaan.
Kyllä ovat parempia kivennäisaineiden kannalta, ei ehkä kaloreiden.
Tummassa siirapissa ovat kaikki sokeriruo'on kuoren kromit, magnesiumit ja sinkit tallessa. Niitä elimistö tarvitsee sokerin sulatukseen, niin luontoäiti on sen suunnitellut. Mutta kun ihminen makea-kicksien himossaan on "puhdistanut" sokeriruo'osta nuo kivennäiset pois ja syö valkoista sokeria, joutuu elimistö ottamaan ne omista varannoistaan.
Paljon sokeria käyttävillä onkin usein vajetta esim. kromista ja sinkistä. Ne ovat tärkeä osa immuunipuolustustamme. Jos sairastat koko ajan flunssia, kannattaa tarkistaa sokeritase. Ennen korona-aaltoa.
Kun lopetin sokerin ja piilosokerin syönnin, paino tuli 20 kiloa alas normaalipainoon. Nykyään syön joskus sokeria, mutta enimmäkseen ei edes tee mieli sokeria
Korvaa sokeri kokaiinilla niin helpottaa, vähän ajan päästä mitään keksittyä sokeriaddiktiota ei ole enää olemassakaan.
Normaalisti käsittääkseni sokerista luopuminen on vaikeaa siksi, että sitä tekee aluksi hirveästi mieli. Jos sinulla kerran näin ei käynyt, en oikein tiedä mitä edes olet kysymässä. Jos kerran on helppo olla ilman sokeria, pyri toki olemaan enimmäkseen ilman sitä, koska se on terveyden kannalta erittäin hyvä idea. Sitten kun juhlissa tms. on "pakko" syödä sokeria, syöt hyvillä mielin ja palaat tämän jälkeen normaaliin ilman niitä vaikeuksia jotka meillä kuolevaisilla on samassa tilanteessa.