Kannattaako kuunnella intuitiota? Jotenkin huono fiilis lähimmästä päiväkodista

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vielä kommentteja siihen, että itselle tuli tuolla jotenkin kolkko ja apaattinen olo. En osaa määritellä mistä, mutta se tuli heti kun menimme pihaan ja vahvistui vain sisällä ja siellä ollessa. Se ei ole minulle tyypillinen olo. Ja esimerkiksi jättäessäni lapseni jonkun läheiseni hoitoon kun menen omiin menoihin ei mitään tuollaista oloa tule. Miten tätä oloa pitäisi tulkita?

Ap vielä nostaa tätä kommenttien toivossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitto ap sä olet raskas märehtijä. Mitä jos vaikka joskus ihan vaan eläisit elämää? Edes yhden päivän niin huomaisit miten paljon kivempaa on olla elossa ja elää eikä vain murehtia kaikkea maan ja taivaan välitä?

Ei sillä johtajalla mitään tee päiväkodissa. Vai teilläkö töissä johtajan pitää kädestä pitäen auttaa kaikkia kaikessa? Jokainen päiväkodin työntekijä on koulutettu alalle ja rikosrekisteri tarkistettu. Perehdytyksen voi tehdä toinen työntekijä.

Mitä se sokkeloisuus haittaa? Onko kauheeta ajatella että lapsesi oppisi vaikka joskus liikkumaan itsenäisesti ja hahmottamaan etäisyyksiä tai ongelmanratkaisua? Se vaatii juuri sitä et aivot tekee joskus töitä! Ihankun et edes haluaisi lapsesi voivan joskus pärjäävän ilman että pidät häntä pumpulissa.

Lapset voi leikkiä asfaltilla. Ai miksi? Vähemmän multaa, vähemmän jäykkäkouristusbakteeria, vähemmän punkkeja, vähemmän kitiseviä vanhempia kun haalarissa on ruohosta tahra.

Ai että, just apn kaltaisten takia muistan miksen ikinä mene päiväkotiin takaisin töihin. Lapset on aivan ihania, mutta te vanhemmat olette niin sieltä syvältä.

Ehkä ihan hyvä, että pysyt pois alalta.

T. Eräs vanhempi

Niinpä. Oli aika ikävää tekstiä tuon ex-hoitajan kirjoitus.

Juu ei todellakaan tarvitse pelätä että palaan alalle, nykyvanhemmat on oikeesti ihan hirviöitä.

Kerran toisen hoitajan kanssa todistettiin kun yksi lapsi upotti kaverin lippistä vessanpönttöön, tätä edeltävästä siis normaalisti leikittiin ulkona, kaveri otti toisen päästä lippiksen ja juoksi sisälle... Tästä kun vanhemmalle kerrottiin NIIN HÄN KIELISI KOKO ASIAN ja huusi ettei hänen lastaan saa enää ikinä syyttää mistään koska ei hänen lapsi tee virheitä. Vastaavia tapauksia oli MONTA.

Ja jokainen näistä vanhemmista oli mukamas niin huolissaan kaikesta että piti pitkin päivää soitella päiväkotiin tai vähintäänkin sähköpostia laittaa :))

Vierailija kirjoitti:

Mitä olette mieltä tuosta, että johtajan työhuone on toisessa päiväkodissa eli hän ei ole yleensä paikalla ja sitten henkilökunnasta osa on vaihtuvia sijaisia? Minua tuo kuvio epäilyttää. Ensinnäkin saako sijaiset perehdytystä, kun esimies ei ole paikalla? Kuka vahtii, että henkilökunta toimii kuten pitääkin? Vai elääkö työntekijät kuin pellossa kun kukaan ei vahdi heitä? Entä jos on vaikeita työtilanteita niin mitenhän he saa niihin apua jos esimies on aina muualla?

Ap

Se on ihan arkea että johtajalla on kaksi taloa ellei 3 vastuullaan ja on aina jossain niistä. Puhelin toimii jos asiaa tulee.

äiti joskus kertoi, että häntä ahdisti laittaa meidät lapset päiväkotiin, koska siellä oli niin ahtaat tilat ja pihanakin joku aidattu 5X3 metrinen piha, jossa pari viherkasvia ja kyseli aikoinaan, että miltä se teistä lapsista tuntui.

Itse muistan siitä päiväkodista, että siellä oli todella mukava olla ja oli kivaa mennä muiden lasten kanssa nukkumaan kerrossänkyihin ja osa pääsi lattialle. Meille piti oikein laittaa nukkumavuorot, koska muuten olisi tullut riitaa siitä kuka pääsee tällä kertaa mihinkin nukkumapaikkaan. Pihaleikit olivat sellaisia mitä sillä pihalla saattoi leikkiä. Pienen pihan ansiosta opittiin tehokkaasti ottamaan toiset ihmiset huomioon. Ja kyllä me lapset sieltä pihalta löydettiin muutakin vihreää kuin ne pari vihreää pensasta. Keväällö varsinkin löytyi vaikka mitä. Tutkittiin myös paljon kiviä.

Lapsen mieli on luova ja joustava, aikuiset ovat jo niin kankeita etteivät osaa välttämättä asettua lapsen asemaan ja nähdä asioita lasten näkökulmasta.

Ja jos oli jotain tilanpuutetta, niin se kompensoitui helposti, kun illalla leikittiin omalla pihalla tai kun viikonloppuna kouluttiin kaupungin puistoja ja puutarhoja.

Sanoisin siis, että jos itsestä tuntuu, että on liian ahdas, niin ei lapsi välttämättä sitä edes huomaa. Lapselle tärkeintä on se, että löytyy kavereita, joiden kanssa leikkiä (lapsihan osaa keksiä leikin vaikka löytämästään pölypallerosta) ja että aikuiset siellä päiväkodissa kuuntelevat lasta ja ovat läsnä.

Aika kultaa muistot

Vierailija kirjoitti:

äiti joskus kertoi, että häntä ahdisti laittaa meidät lapset päiväkotiin, koska siellä oli niin ahtaat tilat ja pihanakin joku aidattu 5X3 metrinen piha, jossa pari viherkasvia ja kyseli aikoinaan, että miltä se teistä lapsista tuntui.

Itse muistan siitä päiväkodista, että siellä oli todella mukava olla ja oli kivaa mennä muiden lasten kanssa nukkumaan kerrossänkyihin ja osa pääsi lattialle. Meille piti oikein laittaa nukkumavuorot, koska muuten olisi tullut riitaa siitä kuka pääsee tällä kertaa mihinkin nukkumapaikkaan. Pihaleikit olivat sellaisia mitä sillä pihalla saattoi leikkiä. Pienen pihan ansiosta opittiin tehokkaasti ottamaan toiset ihmiset huomioon. Ja kyllä me lapset sieltä pihalta löydettiin muutakin vihreää kuin ne pari vihreää pensasta. Keväällö varsinkin löytyi vaikka mitä. Tutkittiin myös paljon kiviä.

Lapsen mieli on luova ja joustava, aikuiset ovat jo niin kankeita etteivät osaa välttämättä asettua lapsen asemaan ja nähdä asioita lasten näkökulmasta.

Ja jos oli jotain tilanpuutetta, niin se kompensoitui helposti, kun illalla leikittiin omalla pihalla tai kun viikonloppuna kouluttiin kaupungin puistoja ja puutarhoja.

Sanoisin siis, että jos itsestä tuntuu, että on liian ahdas, niin ei lapsi välttämättä sitä edes huomaa. Lapselle tärkeintä on se, että löytyy kavereita, joiden kanssa leikkiä (lapsihan osaa keksiä leikin vaikka löytämästään pölypallerosta) ja että aikuiset siellä päiväkodissa kuuntelevat lasta ja ovat läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitto ap sä olet raskas märehtijä. Mitä jos vaikka joskus ihan vaan eläisit elämää? Edes yhden päivän niin huomaisit miten paljon kivempaa on olla elossa ja elää eikä vain murehtia kaikkea maan ja taivaan välitä?

Ei sillä johtajalla mitään tee päiväkodissa. Vai teilläkö töissä johtajan pitää kädestä pitäen auttaa kaikkia kaikessa? Jokainen päiväkodin työntekijä on koulutettu alalle ja rikosrekisteri tarkistettu. Perehdytyksen voi tehdä toinen työntekijä.

Mitä se sokkeloisuus haittaa? Onko kauheeta ajatella että lapsesi oppisi vaikka joskus liikkumaan itsenäisesti ja hahmottamaan etäisyyksiä tai ongelmanratkaisua? Se vaatii juuri sitä et aivot tekee joskus töitä! Ihankun et edes haluaisi lapsesi voivan joskus pärjäävän ilman että pidät häntä pumpulissa.

Lapset voi leikkiä asfaltilla. Ai miksi? Vähemmän multaa, vähemmän jäykkäkouristusbakteeria, vähemmän punkkeja, vähemmän kitiseviä vanhempia kun haalarissa on ruohosta tahra.

Ai että, just apn kaltaisten takia muistan miksen ikinä mene päiväkotiin takaisin töihin. Lapset on aivan ihania, mutta te vanhemmat olette niin sieltä syvältä.

Ehkä ihan hyvä, että pysyt pois alalta.

T. Eräs vanhempi

Niinpä. Oli aika ikävää tekstiä tuon ex-hoitajan kirjoitus.

Juu ei todellakaan tarvitse pelätä että palaan alalle, nykyvanhemmat on oikeesti ihan hirviöitä.

Kerran toisen hoitajan kanssa todistettiin kun yksi lapsi upotti kaverin lippistä vessanpönttöön, tätä edeltävästä siis normaalisti leikittiin ulkona, kaveri otti toisen päästä lippiksen ja juoksi sisälle... Tästä kun vanhemmalle kerrottiin NIIN HÄN KIELISI KOKO ASIAN ja huusi ettei hänen lastaan saa enää ikinä syyttää mistään koska ei hänen lapsi tee virheitä. Vastaavia tapauksia oli MONTA.

Ja jokainen näistä vanhemmista oli mukamas niin huolissaan kaikesta että piti pitkin päivää soitella päiväkotiin tai vähintäänkin sähköpostia laittaa :))

Miten joku yksittäinen kauhukakara liittyy ap:n kysymykseen? Ei mitenkään. Halusit vain päästä haukkumaan vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan vasta menossa tutustumaan enkä tiedä mitä siellä pitäisi katsoa. Ryhmien toimintaa olisi hyvä nähdä parin tunnin ajan, mutta ilmeisesti sellaista ei saa mennä katsomaan.

Sehän on vapaata toimintaa, kyllä saa mennä. Soitat johtajalle ja varaat ajan ja sinne vaa!

Vierailija kirjoitti:

Aika kultaa muistot

Vierailija kirjoitti:

äiti joskus kertoi, että häntä ahdisti laittaa meidät lapset päiväkotiin, koska siellä oli niin ahtaat tilat ja pihanakin joku aidattu 5X3 metrinen piha, jossa pari viherkasvia ja kyseli aikoinaan, että miltä se teistä lapsista tuntui.

Itse muistan siitä päiväkodista, että siellä oli todella mukava olla ja oli kivaa mennä muiden lasten kanssa nukkumaan kerrossänkyihin ja osa pääsi lattialle. Meille piti oikein laittaa nukkumavuorot, koska muuten olisi tullut riitaa siitä kuka pääsee tällä kertaa mihinkin nukkumapaikkaan. Pihaleikit olivat sellaisia mitä sillä pihalla saattoi leikkiä. Pienen pihan ansiosta opittiin tehokkaasti ottamaan toiset ihmiset huomioon. Ja kyllä me lapset sieltä pihalta löydettiin muutakin vihreää kuin ne pari vihreää pensasta. Keväällö varsinkin löytyi vaikka mitä. Tutkittiin myös paljon kiviä.

Lapsen mieli on luova ja joustava, aikuiset ovat jo niin kankeita etteivät osaa välttämättä asettua lapsen asemaan ja nähdä asioita lasten näkökulmasta.

Ja jos oli jotain tilanpuutetta, niin se kompensoitui helposti, kun illalla leikittiin omalla pihalla tai kun viikonloppuna kouluttiin kaupungin puistoja ja puutarhoja.

Sanoisin siis, että jos itsestä tuntuu, että on liian ahdas, niin ei lapsi välttämättä sitä edes huomaa. Lapselle tärkeintä on se, että löytyy kavereita, joiden kanssa leikkiä (lapsihan osaa keksiä leikin vaikka löytämästään pölypallerosta) ja että aikuiset siellä päiväkodissa kuuntelevat lasta ja ovat läsnä.

tässä tapauksessa ei ole tarvittu itsepetosta tai ulkoa opeteltua fraaseja ajan kultauksesta.

Kun vierailet päiväkodissa, niin katso ihmeessä sitä miten päiväkodin lapset suhtautuvat hoitajiin.

Jos suhde on välttelevä tai pelokas, älä valitse sitä päiväkotia.

Hoitajat voivat esittää lämmintä ja ystävällistä vierailun ajan, mutta lapset eivät lähde siihen mukaan jos ilmapiiri päiväkodissa on huono.

Hyvässä päiväkodissa lapset ottavat kontaktia hoitajiin, juttelevat heille omia asioitaan, eivätkä pelkää heitä.

Sillä perusteella valitsin päiväkodin omille lapsilleni, ja valinta osoittautui hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Kun vierailet päiväkodissa, niin katso ihmeessä sitä miten päiväkodin lapset suhtautuvat hoitajiin.

Jos suhde on välttelevä tai pelokas, älä valitse sitä päiväkotia.

Hoitajat voivat esittää lämmintä ja ystävällistä vierailun ajan, mutta lapset eivät lähde siihen mukaan jos ilmapiiri päiväkodissa on huono.

Hyvässä päiväkodissa lapset ottavat kontaktia hoitajiin, juttelevat heille omia asioitaan, eivätkä pelkää heitä.

Sillä perusteella valitsin päiväkodin omille lapsilleni, ja valinta osoittautui hyväksi.

Tämä on hyvä neuvo. Mutta esimerkiksi meidän alueella tutustumiskäyntiajat on silloin, kun päiväkodissa on mahdollisimman vähän muita paikalla, eli vaikka muiden ulkoilun aikana niin että niitä muita ei juuri näy. Tämä alkoi koronan vuoksi ja näköjään jäi käytännöksi.