Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!

Rupesi tekemään vispipuuroa, mutten omista sähkövatkainta. Mitä luulette, onnistuuko sauvasekoittimella?

Vierailija kirjoitti:

Rupesi tekemään vispipuuroa, mutten omista sähkövatkainta. Mitä luulette, onnistuuko sauvasekoittimella?

Luulen, että ei. Saattaa mennä liisteriksi, kun terät silppuavat mannaryynit.

Ennemmin ihan vaan käsin vatkaamalla?

Vielä niistä protskuista...tuossa vähän laskeskelin.

70-luvulla ihminen sai proteiinia maidosta noin 30-45g päivässä. Munista noin 10-15g.

Pyöreästi proteiinia oli jo kasassa 50g/vrk, ennen kuin alettiin puhumaan varsinaisten pääruokien proteiinista. Kirnuvoita syötiin ennen myös reilusti, siitä tuli hieman lisää.

Voidaan siis laskea karkeasti, että 70-luvun suomalaisen proteiinintarve varsinaisista pääruuista, lihasta, kanasta ja kalasta vuorokaudessa oli noin 30g, kun 50g tuli maitotuotteista ja munista.

Laitan siksi vain 30g, koska jengin indeksi oli silloin luokkaa 18-20 keskimäärin. Kevyitä, lyhyitä ihmisiä.

Hemapa-riisiä syötiin lapsuudessa! 70-80 luvulla. Pitääpä kokeilla.

Nykyään mun köyhäinruoka on tonnikala. En tosin oo syöny lihaa vuosiin. Tonnikalalla voi korvata jauhelihan bolognesessa. Kaali on myös köyhisruoka ja hyvää ja terveellistä!

Opiskeluaikoina lempparini oli raastettu porkkana, oliiviöljy, suola, sitruunamehu, valkosipuli ja avokado, raejuustosalaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa makaronilaatikon? Syötiin ruskean soosin tai ketsupin kanssa. Soosin kanssa oli tosi hyvää.

Se oli lihamakaronilaatikko ilman lihaa. En ole syönyt kymmeniin vuosiin. Pitääpä tehdä joku päivä, puolukkahillo sopii hyvin kyytipojaksi.

Teen usein makaronilaatikkoa, missä on lihan sijaan juureksia.  Hyvää.

Tein joskus 2000-luvun alkupuolella kun kokeilin nuorena soijatuotteita niin soijamakaronilaatikkoa. Munamaidon sijaan tuli vettä, mausteita ja munia ja lihan sijasta tummaa soijaa. Olin ja olen itse lihansyöjä edelleen eikä tuo ollut vielä edes iso trendi mutta olinpahan kerrankin edelläkävijä :D

Vierailija kirjoitti:

Hemapa-riisiä syötiin lapsuudessa! 70-80 luvulla. Pitääpä kokeilla.

Nykyään mun köyhäinruoka on tonnikala. En tosin oo syöny lihaa vuosiin. Tonnikalalla voi korvata jauhelihan bolognesessa. Kaali on myös köyhisruoka ja hyvää ja terveellistä!

Opiskeluaikoina lempparini oli raastettu porkkana, oliiviöljy, suola, sitruunamehu, valkosipuli ja avokado, raejuustosalaatti.

Ah, kuka muistaa Pahat pojat-elokuvan hedelmäsalaatin jossa oli niitä makeita purkkisekahedelmiä ja raejuustoa fifty-fifty?

Meillä ei kyllä köyhäilty ruuassa, 70-80-90 luvuilla kun olin lapsi. Muistot ovat kuitenkin kasarin puolivälistä. Meillä syötiin:

Keitettyjä Perunoita, ruskeaa kastiketta, possun kyljyksiä

Perunamuussia, lihakääryleitä

Lihapullia ja perunoita

Paistettuja perunoita ja ryynimakkaraa

Kesäkeittoa

Riisipuuroa

Lihamureketta

Perunalaatikkoa

Itsetehtyä pizzaa

Lihakeittoa

Karjalanpaistia

Lisäksi äiti leipoi paljon, joka viikko kun leivinuuni lämmitettiin. Oli tiikerikakkua, pullas, mustikkapiirakkaa jne, mitä milloinkin.

Jauheliha jauhettiin itse.

Nyt kun ajattelen, ruoka oli tosi hyvää, perus ruokaa. Lisukkeina oli porkkanaraaste, kurkkusiivut ja tomaatit. Emme olkeet rikkaita, mutta emme ihan köyhiäkään. Duunariperhe.

Mutta mitään sokerivälipaloja ei harrastettu. Kahvia ja leipää sai aina ottaa, sekä omenoita. Aamuisin syötiin kaurapuuroa tai mannapuuroa ja omatekemää mustikkakeittoa.

On huomattu, että jos haluaa ruoan nykyään riittävän niin joutuu aika paljon jatkamaan kasviksilla ja jauhoilla kastikkeita. Ruskeaa kastiketta en jaksa tehdä, mutta paistan kyllä jauhoja rasvassa hetken ja lisään vettä, liemikuution ja mausteita. Paprikajauhetta menee isosta purkista. Riittää jopa 300 g kanaa pitkälle kun jatkaa jauhoilla ja ruoan kanssa on paljon riisiä, pastaa, perunoita tms.

Vierailija kirjoitti:

Sokeripaska on lähes ilmasta ja sitä suomalaiset on näyttäny suuhunsa tunkeneen, suurin osa kansasta on ylilihavia ja puolet näistä on sairaaloisen lihavia. Nuoret likatkin jo kauttaaltaan läskejä, poikasista puhumattakaan. Kolakolaa ja pitsaa naamariin aamusta iltaan niin tietäähän sen, ainoa liikunta on puhelimen näpyttelyä.

Olen jo kauan odottanut läskiveroa jolla läskin haitat terveydenhuollossa saataisiin kustannettua.

Meidän hoikkien normaaleiden verot käytetään läskisten ihmisten hoitoihin ja lääkkeisiin, onko tämä jonkun mielestä tasapuolista verovarojen käyttöä?

Ala sinäkin vetämään viinaa ja tupakkaa niin ei harmita noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sokeripaska on lähes ilmasta ja sitä suomalaiset on näyttäny suuhunsa tunkeneen, suurin osa kansasta on ylilihavia ja puolet näistä on sairaaloisen lihavia. Nuoret likatkin jo kauttaaltaan läskejä, poikasista puhumattakaan. Kolakolaa ja pitsaa naamariin aamusta iltaan niin tietäähän sen, ainoa liikunta on puhelimen näpyttelyä.

Olen jo kauan odottanut läskiveroa jolla läskin haitat terveydenhuollossa saataisiin kustannettua.

Meidän hoikkien normaaleiden verot käytetään läskisten ihmisten hoitoihin ja lääkkeisiin, onko tämä jonkun mielestä tasapuolista verovarojen käyttöä?

En kykene ymmärtämään ihmisiä, jotka suhtautuvat toisiin jaotellen kuin aikoinaan Saksassa, tai tänä päivänä Kiinassa uiguureihin. Ja vain, jotta saavat kokea ylemmyyttä muihin nähden.

Olen itse normaalipainoinen,  mutta väitän parin selvästi ylipainoisen ystäväni olevan minua paremmassa kunnossa. He liikkuvat todella paljon minuun verrattuna, mutta pysyvät slti ylipainoisina. Kaikki veriarvot meillä kolmella ovat hyvät,

Ja kuinkas kävikään Sukarin Topille, himoliikkujalle ja terveellisen elämän puolustapuhujalle juuri...

Jos ny tlopettaisi muiden syllistäminen,kun selvästi myös geenilotolla on osansa tässäkin asiassa.

Palstan läskit heränny joukko peukutukseen. Jokainen joka voisi olla normaali ei ikinä olisi läski, mutta kun selkäranka on narua, tai siis selkärankaa ei ole niin läskinä lyllertäminen jatkuu.

Mä olen ainakin normaalipainossa 65 kg 166 cm pitkänä ja kyllä ärsyttää tällaiset ala-arvoiset lihavien haukkumiset. Ja vielä laihdutan tässä samalla normaalipainon sisällä ja täältä saan myös samalla hyviä vinkkejä siihen. En ole siis tuo sama kirjoittaja kuin edellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkullista jälkiruokaa saa kun vispaa kerman ja rahkan, siihen sekoittaa marjoja tai hedelmiä. Se kylmään odottamaan ja sitten vain nauttii. Riittää useammalle tai itselle useampaan herkutteluhetkeen.

Äitini teki aikoinaan kääretorttuja nimi oli unelmatorttu ja sen sisään laitettiin juuri tuollainen rahka-kerma-massa ja marjoja tai hilloa. Se oli satumaisen hyvää. 

Meillä unelmatortun täyte oli voikreemmaiä. Rahkat tulivat myöhemmin.

Äitini ja mummuni tekivät kyllä unelmatorttua jo 1960-luvulla rahka/kerma/marja-täytteellä monta vuotta. Lähdin Suomesta v. 1971 ja sitä ennen oli jo vuosia viikonlopuksi unelmatorttua. En tiä mitä tarkoitat "myöhemmin". 

Se ei ollut unelmatorttua, vaan rahkatäytteistä kääretorttua. Nimesivät sen väärin siis.

Miksi netistä löytyy sitten nimellä unelmatorttu vaikka on rahkaa ja mansikkaa tai lakkahilloa täytteenä? Eivät siis nimenneet mitää väärin. 

Olin unohtanut nuo porsaankyljykst..ne olivat sellainen vähän "parempi" ruoka.

Vanhan ajan lehtisalaattia sai kesällä, kuka muistaa?

En koskaan ole tykännyt rosollista, kunnes sitä tarjottiin minulle alkusyksyllä. Jopas oli silloin hyvää!!

Yksi suosikkiateriani on keitetyt porkkanat, raejuusto, 100% ruisleipä+ levite ja piimä. Niin hyvää...

Piimä, hyvin kypsä banaani ja mustikat ihana pirtelö.

Herkkuna vanha kunnon lasillinen-lasillinen-lasillinen sokerikakku. Sellaisenaan marjojen kanssa, tai täytekakuksi, väliin mitä edullisemmin löytyy: purkkihedelmiä, banaania, marjoja, maitotiivistettä, kermaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka muistaa makaronilaatikon? Syötiin ruskean soosin tai ketsupin kanssa. Soosin kanssa oli tosi hyvää.

Se oli lihamakaronilaatikko ilman lihaa. En ole syönyt kymmeniin vuosiin. Pitääpä tehdä joku päivä, puolukkahillo sopii hyvin kyytipojaksi.

Makaronilaatikko on makaronia, jauhelihaa, ja juustoa. Eli toisin sanoen täynnä kovaa rasvaa ja sokeria. 

Köyhäilyruokaketju on kaapattu kasarin ruokahaaveiluketjuksi jossa boomerit kilvan muistelevat kaikkea lihottavaa ja epäterveellistä

Saatko palkkaa siitä, että tulet tänne kirjoittelemaan ilkeyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Rupesi tekemään vispipuuroa, mutten omista sähkövatkainta. Mitä luulette, onnistuuko sauvasekoittimella?

Netistä tarkistin ja ohjeessa sanottiin että sekoittaa sauva-tai täyssekoittimella. Joten.👍

Miksi syömisistä pitäisi tinkiä, tinkii miellummin vaikka auton osamaksuissa ja ostaa käteisellä, tai asuu omassa asunnossa niin säästää vuokrissa.

Vain idiootti tinkii ravinnosta ostaen halvinta mahdollista moskaa. Kukaan autoonkaan halvinta kura öljyä vaihda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?

Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.

Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?

vm -72

Kastike voi olla myös pelkkä kastike. Useimmiten onkin. Sen kaveriksi perunaa ja jotain muuta - kasviksia / protskunlähde.

Miten saatte ruskeastakastikkeesta yhtä hyvää kuin kaupan purkeissa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi syömisistä pitäisi tinkiä, tinkii miellummin vaikka auton osamaksuissa ja ostaa käteisellä, tai asuu omassa asunnossa niin säästää vuokrissa.

Vain idiootti tinkii ravinnosta ostaen halvinta mahdollista moskaa. Kukaan autoonkaan halvinta kura öljyä vaihda.

Koska säästäminen ja yksinkertaistaminen on mukavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Köyhäilyruoka ei oikein kuvaa Kekkosen ajan safkoja. Siinä oli kyse osittain siitä, ettei kuluttamisessa nähty siihen aikaan mitään hienoa. Miksi ostaa parempaa, valmista? Parempi termi olisi ehkä "kulutusvapaa ruokavalio". Kyllä ihmisillä keskimäärin olisi ennenkin ollut varaa syödä paremmin, mutta ruuan taso ei ollut ennen prioriteettilistalla korkealla. Rahat laitettiin muuhun kuin ruokaan. Tästä syystä nykyään yleistynyt käsitys, että "ennen meni ruokaan paljon suurempi osa tuloista", ei ihan pidä paikkaansa. Jollain ylemmällä keskiluokalla ehkä meni, mutta ei kaikilla niistäkään.

Köyhyys ei ole 70-luvun yksinkertaisen ruokavalion selitys, vaan periaate. Ruokanautinto ei ollut sellainen tärkeä arvo kuin nykyään. Toki oli oikeasti köyhiäkin, mutta kysymys on siitä että keskiluokkakin söi kuin he vaikka olisi ollut varaa parempaan. Meilläkin faija harrasti lentämistä, meillä oli purjevene ja moottorivene ja minulle ostettiin mopoja ja moottoripyöriä ja matkustelimme paljon. Rahaa olisi ollut syödä ns. hyvin.

Mutta silti söimme pottuja ja soosia, ja automatkoille tehtiin aina eväät, ettei tarvinnut valmista ostaa.

Periaate oli: vaikka rahaa olisi, niin et laita sitä ruokaan.

Ne pienenpienet lihapalat mitä ruskeaan kastikkeeseen laitettiin olivat sellaisia kovia ja sitkeitä. Niitä sai purra pitkään eivätkä ne olleet hirveän hyviä. Täyttä lihaa, jotain B-osia.

Ruoka oli silti elämys, koska se syötiin nälkäisenä tarpeeseen. Perheessä yhdessä toisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkullista jälkiruokaa saa kun vispaa kerman ja rahkan, siihen sekoittaa marjoja tai hedelmiä. Se kylmään odottamaan ja sitten vain nauttii. Riittää useammalle tai itselle useampaan herkutteluhetkeen.

Tavallista rahkaksi kutsuttua jälkiruokaa. Mikä tässä on mainitsemisen arvoista?

Onko sulla huono päivä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.

Kaikkea uutta sitä oppiikaan.

Vm. -73

Sinä ja sinun proteiininlähteet  :D 

Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde". 

Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.

Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.  

Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.

Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt. 

  Se nyt on vaan tieteellien fakta että se hajoittaa lihaskudosta jos ei saa tarpeeksi proteiinia ja sehä ei ole hyvä asia. mutta ei tosiaankaan kannata liikaakaan sitä vetää.  Usein suositellaan 0,8 x oma paino päivässä, mutta se on aika paljon kyl, ellei ole urheilija tai kasvava nuori. Joku 0,4 -0,6 x oma paino on täysin riittävä.

0,4 on kyl todella vähän. Sanoisin että tavalliselle ihmiselle 0,6-0,8 x omapaino päivässä on hyvä.  Jos liikaa syö koko ajan niin se ei ole hyvä munuaisille.

Iltasanomissa oli Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vastaus proteeini tarpeeseen.

Mikä on sopiva proteiinimäärä päivässä eri ihmistyypeille? Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vastaa.

Sohvaperuna, joka ei liiku lainkaan:

– Suositeltava proteiinimäärä on 0,8 grammaa kehon painokiloa kohden vuorokaudessa. 80-kiloinen tarvitsee reilu 60 grammaa päivää kohden.

Reippailija, joka harrastaa kevyttä liikuntaa, käy lenkillä pari kertaa viikossa:

– Sopiva proteiinimäärä on 1,2–1,3 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. 80-kiloinen aktiiviliikkuja tarvitsee noin 100 grammaa proteiinia päivässä.

– Tämän verran proteiinia tarvitsee myös laihduttaja. Hän on vaarassa menettää lihasmassaa laihduttaessaan.

Himourheilija, joka harrastaa kovaa treeniä lähes päivittäin:

– Kilpaurheilijat tarvitsevat proteiinia 1,6 grammaa painokiloa kohden. 80 kiloa painava tarvitsee päivässä noin 130 grammaa proteiinia.

Toisaalta laihduttajalle, joka ei liikkuisikaan, suositellaan reippaasti proteiinia. Japanissa naisille suositellaan noin 30g proteiinia per ateria, kolme ateriaa päivässä tekee 90g proteiinia. Ja siis ilman kuntoliikuntaa. Pistää miettimään.

Parmesan juustossa 100 g on 38 g proteiinia. Syön joka päivä parmesania ja aina on puolen kilon kappale Parmesania jääkaapissa. Ripottelen raastettua Parmesania melkein kaikkiin keittoihinkin, en sentään hernekeittoon.