Kuinka paljon opiskelija tarvitsee rahaa?
Kuinka paljon pitäisi opiskelijan saada rahaa kuussa, jotta pystyisi elämään niin kuin muut opiskelijat?
Maksavatko opiskelijat yleensä itsenäisesti asuessaan itse sähköt ja vakuutukset ja kaikki nettikulut ruuan, bussilipun, asumisen yms lisäksi, vai saavatko he vanhemmilta tukea joka kuukausi?
Yritän hahmottaa tätä, että paljonko pitää varautua tukemaan opiskelijaa, vai pitäisikö nuoren jäädä kotiin asumaan edelleen aikuisenakin.
T. Abin äiti
Kommentit (56)
Minä aloin säästää omalle hänen alettuaan yläkoulun,500e/kk Oli lukion jälkeen 36000e tilillä,josta nyt maksan hänelle asunnon,puhelimen,vakuutuksen,matkat ym. ja hän saa opintotukea. Miksi pitäisi kituuttaa,jos on mahdollisuus auttaa? Itse aikoinani kävin työssä,otin lainan,yhtä h-tin kitumista viisi vuotta. Ja lainanmaksua 10 vuotta. Päätin silloin,että omalla lapsella olisi helpompaa. Tietysti helppoa,kun on vain yksi lapsi.
Päätä itse. Palstalla menee aina alakanttiin kun joku vastaa. Laita kunnolla rahaa nuorelle, että saa kaupasta ruokaa ja vaatteita jne.
Kun kysyin tätä omalta opiskelijapojaltani vähän ennen koronan alkua, hän oli sitä mieltä, että opintorahan ja asumistuen lisäksi "200 euroa kuukaudessa riittää varmasti". Poikani asuu opiskelija-asunnossa, joten asumistuen jälkeen vuokraa jää maksettavaksi vajaa satanen.
Tuosta on kuitenkin jo aikaa, joten nyt menee varmasti ruokaan muutama kymppi enemmän kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä töihin. Opinnot venyvät, mutta vain kermaperseet valmistuvat vaikeilta aloilta kuudessa vuodessa jolloin saavat kolmasosan opintolainasta anteeksi eli ilmaista rahaa ilman työntekoa. Raha tulee rahan luo.
Se on 4 vuotta.
Niin mikä? Tavoitevalmistumisaika on suurimmalla osalla yliopistoaloista 5 vuotta, jolloin saa puolet opintolainasta anteeksi. AMK:ssa riippuu alasta, esimerkiksi sairaanhoitajilla tavoiteaika 3,5v ja tradenomeilla 3v.
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha ja asumistuki, sillä saa usein jonkun soluasunnon ja sähkö/vesimaksun maksettua. Ruokaan ja muuhun tarvitsee rahaa, kannattaa etsiä työpaikka.
Plus valtion takama opinto laina,jos ei duunia saa? Enemistö opiskelijoista on kauppojen kassoilla tuntityössä ja pärjävät hyvin.Eivätkä juhli viikon loppuisin tekevät pitäkää työvuoroa .
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin säästää omalle hänen alettuaan yläkoulun,500e/kk Oli lukion jälkeen 36000e tilillä,josta nyt maksan hänelle asunnon,puhelimen,vakuutuksen,matkat ym. ja hän saa opintotukea. Miksi pitäisi kituuttaa,jos on mahdollisuus auttaa? Itse aikoinani kävin työssä,otin lainan,yhtä h-tin kitumista viisi vuotta. Ja lainanmaksua 10 vuotta. Päätin silloin,että omalla lapsella olisi helpompaa. Tietysti helppoa,kun on vain yksi lapsi.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kermaperseitä.
Tonni kuussa harrastuksiin ja muut kulut päälle.
Täysi ikäisenä 70-120e/ilta. Näyttää keskiviikko olevan opiskelijoiden railakkaampi pubi ilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija joko ottaa lainaa tai käy töissä. Onko sinulla varaa tukea 500 eurolla joka kuukausi? Kaikki on todella kallista ja solustakin voi joutua maksaa 400 e. Itse lähdin lukion jälkeen opiskelee ja otin lainan. Sen lisäksi vanhemmat antoivat joskus esim.vaaterahaa. Käytännössä maksoin lähes kaiken itse.
Tuo on ollut sinullatodella.kova koulu! Jos selviydyit siitä, etkä hukkunut velkoihon, niin voit olla ylpeä itsestäsi!
En haluaisi lapseni joutuvan velkaantumaan heti nuorena tai ainakaan ottamaan ns syömävelkaa.
Näpoituntumani on, että nykyään elämä on tosi kallista verrattuna omiin opiskeluaikoihini 30 v sitten. Lisäksi omat vanhempani olivat erittäin kovatuloisia ja pystyivät tukemaan paljon, itse taas olen pienituloinen yh.
Olisi tärkeää, että nuori saisi opintoja suoritettua ainakin aluksi kunnolla, mutta siksi havahduinkin tähän, että sehän tulee vaatimaan minultakin hirveästi rahaa.Ei ollut vaihtoehtoja. Olen luullut monella olevan aika samanlainen tilanne.
Onhan siinä sellainen vaihtoehto, että lopettaa opiskelut niin heti jää toimeentulotuella se 500e/kk käteen. Vähän ehkä vinksahtanutta.
Kieltämättä tämä kävi joskus mielessä mutta opinnot olivat ihan supermielenkiintoisia ja todella panostin niihin. Koin että se on suuri panostus tulevaisuuteen.
Haha cool. Ite taas valitsin mieluummin tuon, kuin tähän yhteiskuntaan panostamisen :D
Mun opiskelija saa opiskelijalounaisiin, bussilippuun yms 300 kuussa.
Me maksamme kaiken muun.
Paljon. Jatkuva dokaaminen ja tupakointi on kallista.
Laske budjetti halvimman asumisvaihtoehdon mukaan (solu). Sitten ynnää yhteen kelan opintotuki ja asumistuki. Laske erotus ja maksa nuorelle näin paljon kuukaudessa ja jos on isompia hankintoja niin niissä voi auttaa. Jos nuori haluaa ekstraa niin käy töissä.
Noin satanen kuussa rahana riitti. Lisäksi saivat niin paljon kotoa ruokaa kuin tahtoivat, isompia vaateostoksia, puhelimet ym. maksettiin sekä kotimatkat, ensin bussilla ja sitten autolla. Itse maksoivat kaikki asumiskulunsa, kun eivät enää viihtyneet ilmaisessa asuntolassa.
Opintolainaa eivät ottaneet kuin muutaman satasen, mutta täydet opintorahat, asumistuet ja jonkun pienen Rajaseutuliiton avustuksen joku sai. Nämä siis ammattikoulussa, mutta jokseenkin sama komento olisi ollut korkeakoulussakin.
Vierailija kirjoitti:
Laske budjetti halvimman asumisvaihtoehdon mukaan (solu). Sitten ynnää yhteen kelan opintotuki ja asumistuki. Laske erotus ja maksa nuorelle näin paljon kuukaudessa ja jos on isompia hankintoja niin niissä voi auttaa. Jos nuori haluaa ekstraa niin käy töissä.
Ei kannata opiskelijalle antaa rahana, vaan maksaa tämän kuluja. Kulujen maksaminen ei kuulu verottajalle, mutta suoraan rahan antamienn kuuluu.
Meillä opiskelija saa ne asumistuen ja opintorahan suoraan itselleen, me maksamme kulut.
Suomessa jokaisella mahdollisuus opiskella yhtälailla.
Mutta todellisuus on toista, kultalusikat asuu iskän ostamassa kämpässä ja ajelee mersulla kouluun, lomat menee lomaillessa ja opiskelut opiskellessa,vailla huolia perusturvasta.
Työ+opiskelu+jatkuva huoli elämisen kustannuksista, aika kuluttava yhdistelmä,vaikuttaa aika paljon suoriutumiseen.
Asuin paikkakunnalla, mistä lähes kaikki lähti, viim lukion jälkeen.
Sain edullisen asunnon, rintsikan yläkerran. 300 e kk sis kaiken. Suihku kellarissa, vessa tulokerroksessa, huoneessa hanasta tuli kylmää vettä.
Kyllä siinä asui, mutta ei sinne ketään mun jälkeen muuttanut.
Nostin opintolainat ja laitoin ne aspiin.
Viikonloppuisin olin 1-3 vuoroa töissä mäkissä, joka oli ihan lähistöllä. Kävelymatkan päässä.
Kävin dallapeessä myymässä tarpeetonta ja rahoilla maksoin koulussa lounaita, halvin ruoka oli alle 2 e.
Olen perheestä, jonne tuotiin koko siellä asumisen aikana lahjoituksina vaattesäkkejä. Osa oli käyttökelpoisia, valtaosa ei.
Myytävää riitti
Valmistumisen jälkeen asuin vielä hetken, kunnes minut vakinaistettiin, tuli koeaika täyteen.
Ostin asunnon. Säästin rahaa, ostin huonekaluja. Edellinen oli kalustettu.
Pari v valmistumisen jälkeen alkoi lainat pyörimään.
Maksoin muistaakseen 5 v lainoja. Ennen niiden alkamista, olin säästänyt osan, lyhensin ekana osan ja sitten lainat alkoi pyörimään.
Koko opiskeluaika oli rahatilanne aika huono. Vaikka sain opintotuen ja asumistuen plus pienen palkan.
Kesät olin töissä, mutta ekan kesän olin palkattomalla, jatkoin mäkissä. Tokana harjoittelijan palkka ja sitten vasta tuli lähtöpalkka.
Olin ainoa, ketä tiedän, joka osti oman asunnon niin nopeasti.
Se, että lapsi muuttaa pois kotoa ja nostaa lainaa, vaikeuttaa tulevaisuutta. Mitä jos työpaikkaa ei heti saakkaan ?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa jokaisella mahdollisuus opiskella yhtälailla.
Mutta todellisuus on toista, kultalusikat asuu iskän ostamassa kämpässä ja ajelee mersulla kouluun, lomat menee lomaillessa ja opiskelut opiskellessa,vailla huolia perusturvasta.
Työ+opiskelu+jatkuva huoli elämisen kustannuksista, aika kuluttava yhdistelmä,vaikuttaa aika paljon suoriutumiseen.
Minä en kuulunut näihin kultalusikka suussa syntyneisiin, mutta hyvin olen silti pärjännyt. Sain kotoa mukaan omat vaatteeni, pari pussilakanaa ja muutaman vanhan astian, kun lähdin 500 kilometrin päähän opiskelemaan. Asuin opiskelija-asunnossa, ensin kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa ennestään tuntemattoman kämppiksen kanssa, kunnes sitten 3. vuoden puolivälissä sain yhden hengen huoneen toisesta kuuden hengen solusta. Elämäni maksoin opintotuella ja -lainalla, opintotuen asumislisällä ja kesätyöansioilla. Ennen viimeistä opiskeluvuotta kävin töissä vain kesäisin.
Muistan opiskeluaikani hyvin mukavana aikana. Samanlaista elämää vietti siihen aikaan muutkin opiskelijat. Esim. pitkäaikaisimman huonekaverini isä työskenteli suuren suomalaisen pörssiyrityksen johdon kakkosportaassa, mutta ei se näkynyt kämppäkaverini elämässä mitenkään. Ei hänellä ollut rahaa käytössä sen enempää kuin minullakaan.
Valmistumisestani on jo vuosia, ja nykyisin olen jo pitkään kuulunut Suomen parhaiten ansaisevaan kymmenykseen.
Sain isältäni ja äidiltä 1000-1500 euroa kuukaudessa kun opiskelin. Lisäksi ne maksoi minun ajokorttini, ostivat myös huonekaluja. Asuin opiskelu ajan vuokralla. Kotoa muutin heti 18 vuotiaana ammattikoulun jälkeen. Sitten menin amiksen jälkeen armeijaan. Sain vanhemmiltani aina rahaa.
Sanon vaan kirjoitti:
Sain isältäni ja äidiltä 1000-1500 euroa kuukaudessa kun opiskelin. Lisäksi ne maksoi minun ajokorttini, ostivat myös huonekaluja. Asuin opiskelu ajan vuokralla. Kotoa muutin heti 18 vuotiaana ammattikoulun jälkeen. Sitten menin amiksen jälkeen armeijaan. Sain vanhemmiltani aina rahaa.
Armeijan jälkeen opiskelin vielä 3 vuotta.
Kieltämättä tämä kävi joskus mielessä mutta opinnot olivat ihan supermielenkiintoisia ja todella panostin niihin. Koin että se on suuri panostus tulevaisuuteen.