Elämäni on täydellisesti epäonnistunut

Ei nuo tee sinusta luuseria. Tämä aika historiassa on hullua ja saa ihmiset uskomaan näin. Mutta nuo mainitsemasi ovat yhteiskunnan ongelmia ja yhä useamman kohdalla noin. Ikävä kyllä.

Toivon, että vastaliike tulee. En tiedä, uskonko, mutta toivon.

Kannattaa muistaa, ettei se töissäkäynti ja ihmissuhteetkaan niin ihmeellisiä ole. Karuimmillaan ihmisiä kuolee ihmissuhteen kautta, on persoonallisuushäiriötä, kateutta kaikkea. Turhaan mittaat elämääsi minkään kautta. Nauti pienistä asioista, seuraa uutisia, ulkoile, käy rannoilla, metsissä, käytä kirjastoja, museoita ym.

Sama

Olet elossa nyt. Kerro mitä teet päivisin ja mitä haluaisit tehdä?

Elämäni ei ole muuta kuin hengittämistä. En onnistunut edes koronaa saamaan vaikka en ole käyttänyt maskeja enkä ole ottanut rokotteita. Mitä sitä muka tekee elämällä ilman rahaa. Jos ei voi ansaita rahaa niin ei voi tehdä mitään muutakaan.

Järkee tässä elämässä ei olekkaan. Kaikki on niin kallista että vaikka töitä tekee niin ei säästöön jää mitään. 

Päinvastoin, olet onnistunut. Et mennyt  väärien kavereiden matkaan. Sulla saattaa olla joku sukulainen elossa edelleen. Ja lisäksi et mennyt mihinkään väärään työpaikkaan, joka ei olisi sopinut sulle, voit löytää parempaa. Ja elämässä voi olla hyviä asioita vielä.

Työ ei ainakaan ole mikään ihmisarvon mitta, eikä työttömyys tee kenestäkään luuseria. :)

No täällä toinen samanlainen. Itkettää ja naurattaa, kun ajattelen, kuinka lupaava ja lahjakas olin lapsena ja vielä nuorenakin. Eikä minusta tullut yhtään mitään. 

Nykyään en jaksa sitä enää edes surra. Hälläväliä enää. Tajuan kuinka vaarallisia minunkaltaiseni täysin näköalattomat ihmiset voivat olla yhteiskunnassa. Minä olen liian vanha ja laiska enää aiheuttamaan muuta kuin pahaa hajua.

Vierailija kirjoitti:

No täällä toinen samanlainen. Itkettää ja naurattaa, kun ajattelen, kuinka lupaava ja lahjakas olin lapsena ja vielä nuorenakin. Eikä minusta tullut yhtään mitään. 

Nykyään en jaksa sitä enää edes surra. Hälläväliä enää. Tajuan kuinka vaarallisia minunkaltaiseni täysin näköalattomat ihmiset voivat olla yhteiskunnassa. Minä olen liian vanha ja laiska enää aiheuttamaan muuta kuin pahaa hajua.

Kirjoittaa ainakin osaat osuvasti ja hauskasti. Minä olen kolmas samanmoinen. Toivoton tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, ettei se töissäkäynti ja ihmissuhteetkaan niin ihmeellisiä ole. Karuimmillaan ihmisiä kuolee ihmissuhteen kautta, on persoonallisuushäiriötä, kateutta kaikkea. Turhaan mittaat elämääsi minkään kautta. Nauti pienistä asioista, seuraa uutisia, ulkoile, käy rannoilla, metsissä, käytä kirjastoja, museoita ym.

Tämä taitaa olla yksi parhaimmista, lohduttavimmista vastauksista jonka oon koskaan lukenut tällä palstalla. Elämässä on niin paljon muutakin, kuin työt ja opiskelut. Tärkeintä on se, että pyrkii kehittymään ihmisenä joka päivä tai edes joka viikko. Se on pahinta että junnaa paikallaan eikä edes nauti elämän pikku hetkistä. 

T. Ylioppilas

Vierailija kirjoitti:

No täällä toinen samanlainen. Itkettää ja naurattaa, kun ajattelen, kuinka lupaava ja lahjakas olin lapsena ja vielä nuorenakin. Eikä minusta tullut yhtään mitään. 

Nykyään en jaksa sitä enää edes surra. Hälläväliä enää. Tajuan kuinka vaarallisia minunkaltaiseni täysin näköalattomat ihmiset voivat olla yhteiskunnassa. Minä olen liian vanha ja laiska enää aiheuttamaan muuta kuin pahaa hajua.

Jos yhtään helpottaa niin sait mut nauramaan tuolle kommentille. Ei ilkeästi vaan, koska tuo on niin samaistuttavaa

Vierailija kirjoitti:

Työ ei ainakaan ole mikään ihmisarvon mitta, eikä työttömyys tee kenestäkään luuseria. :)

Työ on ihmisarvon ja elämän mitta. Mitä parempi työ, sitä enemmän tienaa rahaa , sitä enemmän ihmiset kunnioittaa henkilöä ja tykkäävät siitä. Etenkin naiset kyllä olis intona miehestä jolla on rahaa ja ja hyvä työ koska nainen sellaisen kanssa perustaisi perheen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, ettei se töissäkäynti ja ihmissuhteetkaan niin ihmeellisiä ole. Karuimmillaan ihmisiä kuolee ihmissuhteen kautta, on persoonallisuushäiriötä, kateutta kaikkea. Turhaan mittaat elämääsi minkään kautta. Nauti pienistä asioista, seuraa uutisia, ulkoile, käy rannoilla, metsissä, käytä kirjastoja, museoita ym.

Jos miehellä on ihmissuhteita tai kumppani niin kyllä se elämä on aivan erilaista kuin jos ei olisi kumppania. Ihmiset kiinnostuu sellaisesta joka on sosiaalinen. Ei yksikään nainen halua miestä jolla ei ole kavereita ja sosiaalista elämää.

Voi voi ja lämmin leipä. Kylläpä vaan - elämä meni totaalisen persiilleen jos mitataan yhteiskunnan mittarilla. Lopulta kaiken kruunasi vielä etenevä sairaus, joka liikuntakyvyn tuhoten sitoi kotiin. Jäätävä karma tässä inkarnaatiossa! Surenko? En yksinkertaisesti jaksa, ei tämä sillä parane. Yritän parhaani mukaan olla miettimättä, miksi jumalassa olen tällaisessa tilanteessa.

Epäonnistunut luuseri kirjoitti:

Elämäni ei ole muuta kuin hengittämistä. En onnistunut edes koronaa saamaan vaikka en ole käyttänyt maskeja enkä ole ottanut rokotteita. Mitä sitä muka tekee elämällä ilman rahaa. Jos ei voi ansaita rahaa niin ei voi tehdä mitään muutakaan.

Suosittelen lukemaan kirjan Kuinka elää ilman rahaa. Tästä voisit saada uutta näkökulmaa elämään.

Muillekkin ketjun osallistujille, hyvä elämä ei ole yhtäkuin kuluttaminen

Vierailija kirjoitti:

Epäonnistunut luuseri kirjoitti:

Elämäni ei ole muuta kuin hengittämistä. En onnistunut edes koronaa saamaan vaikka en ole käyttänyt maskeja enkä ole ottanut rokotteita. Mitä sitä muka tekee elämällä ilman rahaa. Jos ei voi ansaita rahaa niin ei voi tehdä mitään muutakaan.

Suosittelen lukemaan kirjan Kuinka elää ilman rahaa. Tästä voisit saada uutta näkökulmaa elämään.

Muillekkin ketjun osallistujille, hyvä elämä ei ole yhtäkuin kuluttaminen

Ei tietenkään ole, mutta meidän kulutusyhteiskunnassamme ja markkinataloudessa tiettyihin asioihin olisi hyvä olla varaa. Voi toki fantasioida ja rakentaa itselleen illuusioita omasta suuresta persoonastaan maailmanparantajana ja köyhänä Jeesus kakkosena, mutta minua henkilökohtaisesti sellainen ei nappaa. Ilman rahaa elämä on yksinkertaisesti vielä entistäkin paskempaa.

Tämä selvä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ ei ainakaan ole mikään ihmisarvon mitta, eikä työttömyys tee kenestäkään luuseria. :)

Työ on ihmisarvon ja elämän mitta. Mitä parempi työ, sitä enemmän tienaa rahaa , sitä enemmän ihmiset kunnioittaa henkilöä ja tykkäävät siitä. Etenkin naiset kyllä olis intona miehestä jolla on rahaa ja ja hyvä työ koska nainen sellaisen kanssa perustaisi perheen.

Ei työ ole mikään ihmisarvon mitta, mutta perheen perustamiseen tarvitsee tietysti rahaa. Itse en aio lapsia hankkia.

Ei tuollaisilla pinnallisilla asioilla ole lopulta mitään väliä. Ainoa mikä merkitsee sitten on olitko hyvä ihminen vai et.

Tuohon #13 kommenttina (en lainannut):

Samaa mieltä. Minusta aika outoa, että kun olin (olen edelleenkin) työtön, niin jotkut kanssatyöttömät naiset alkoivat ns. avata päätään eli svid. Kuittasin, puolta nuoremmalle naiselle: Käydään ostamassa kaupasta kaljalaatikko ja nuhhitaan koko yö, välillä otetaan kaljat :) Arvatkaapa mitä hän sanoi? - Et lähde kumminkaan, puhut vaan. Sanoin, et katotaanko/uskallatko kokeilla? :) Vetäs kaljan henkeen ja lähti ulos. Kävin ulkona röökillä, eipä näkynyt neitokaista (ennätin jo ajatella, että näinkö helppoa se on se, iskeminen? :))))