Johtaako yhdessä asuvien parisuhteet herkemmin eroon kuin erillään asuvien?
Elämäni aikana (42v mies) olen tälläistä pannut merkille. Aina rupiaa jossain vaiheessa toisen käyttäytyminen risoamaan kun asutaan saman katon alla. Tulee erimielisyyksiä ja riitoja sekä isoista että pienistä asioista.
Kommentit (26)
Jotkut sellaiset henkilöt, joilla on kotona asuvia alaikäisiä lapsia eivät edes halua muuttaa yhteen uuden puolison kanssa kuin vasta sitten kun lapset ovat muuttaneet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan todellakaan alkaisi elämään vuosia niin, että asutaan erillään. Kyllä se suhde loppuisi sen takia, että asutaan erillään.
Mielenkiinnosta kysyn, että missä vaiheessa sun mielestä olisi hyvä muuttaa yhteen? 2vk? 1kk? 3kk? 6kk?
No se riippuu parista itsestään ja miltä heistä tuntuu. Ei voi määritellä mikä on oikea aika kenellekin. Se mitä mä haluan ei ole tarkoitettu kaikille jos et sitä tajunnut. MÄ en halua olla yhdessä vuosia ilman yhteen muuttamista. Ja puhun nyt siis useista vuosista. Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä melkein 10 vuotta ja vaikea kuvitella, että oltaisiin näin kauan asuttu erillään. Ei kiitos. Muutettiin yhteen 11kk seurustelun jälkeen ja se oli MEILLE sopivaa.
Totta että jokainen pari päättää itse mikä heille parhaiten sopii. Kyllä mäkin haluaisin joskus asua yhdessä kumppanin kanssa enkä asua 10 vuotta eri osoitteissa, mutta ajattelen myös, että suhteen ekan vuoden aikana on vielä niin rakastumishuuruissa ettei välttämättä näe toista ihan realistisesti. Eikä ketään opi tuntemaan kauhean hyvin alle vuodessa.
Ei ole oikein järkeä vertailla. Toki jos jommalla kummalla on lapsia niin voi joutua käytännön syistä asumaan erillään, mutta noin muuten en pidä vakavana parisuhteena lainkaan jos ei asuta yhdessä. Kun se arjen jakaminen ja toistensa tukeminen oli sitten hyvä tai huono hetki on minulle parisuhteessa se juttu. Tapailuvaihe on vasta alkuselvittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikein järkeä vertailla. Toki jos jommalla kummalla on lapsia niin voi joutua käytännön syistä asumaan erillään, mutta noin muuten en pidä vakavana parisuhteena lainkaan jos ei asuta yhdessä. Kun se arjen jakaminen ja toistensa tukeminen oli sitten hyvä tai huono hetki on minulle parisuhteessa se juttu. Tapailuvaihe on vasta alkuselvittelyä.
Me jaetaan arkeamme koko ajan viesteillä ja samoin tuetaan toisiamme. Emme tarvitse siihenkään yhteistä asuntoa. Itseasiassa meillä on jopa loistavan hyvää kommunikointia. Rakkaita ja parhaita ystäviä. Olemme itsenäisiä ihmisiä, joille oma tupa ja oma lupa on tärkeää. Nautimme omasta ajastamme täysillä ja yhdessä taas keskitymme toisiimme 100%. Jo vuosia näin ja lisää saa tulla juuri näin.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikein järkeä vertailla. Toki jos jommalla kummalla on lapsia niin voi joutua käytännön syistä asumaan erillään, mutta noin muuten en pidä vakavana parisuhteena lainkaan jos ei asuta yhdessä. Kun se arjen jakaminen ja toistensa tukeminen oli sitten hyvä tai huono hetki on minulle parisuhteessa se juttu. Tapailuvaihe on vasta alkuselvittelyä.
Me jaetaan arkeamme koko ajan viesteillä ja samoin tuetaan toisiamme. Emme tarvitse siihenkään yhteistä asuntoa. Itseasiassa meillä on jopa loistavan hyvää kommunikointia. Rakkaita ja parhaita ystäviä. Olemme itsenäisiä ihmisiä, joille oma tupa ja oma lupa on tärkeää. Nautimme omasta ajastamme täysillä ja yhdessä taas keskitymme toisiimme 100%. Jo vuosia näin ja lisää saa tulla juuri näin.
N43
Toi on erillään asumisen parhaita puolia, että yhdessä ollessa sitä todella keskittyy yhdessä oloon. Jos asuu kumppanin kanssa saman katon alla, voi alkaa helpommin ottamaan hänet itsestäänselvyytenä. Lisäksi yhdessä asuessa alkaa enemmän ärsyttämään kaikki arkiset pienet asiat.
Miten niin ei tulisi avoparilla omaisuudesta tappelua? Jos on yhteinen asunto tai talo, niin kyllä siitä voi vääntöä tulla. Ei avoliitossa tarvitse niin olla, että asunto vain toisen nimissä. Vastaavasti aviopari saattaa asua vuokralla.
Ihan voi avioliitostakin lähteä kävelemään ja uusi koti on valmiiksi katseltuna. Voi uusi kultakin olla jo katseltuna. Kummallista ajatella, että avoliitosta voi erota tuosta noin vain. Ei se niin mene koska ero sekin on ja siihenkin eroon liittyy suuria tunteita.