Selvisin vakavasta masennuksesta!

Vierailija kirjoitti:

Omasta asenteesta se on lähinnä kiinni.

Mun vakava masennus on seurausta lapsen kuolemasta. Millanen asenne pitäisi olla? Kaikki kuolee joskus ja se siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa a, mitenkähän itse parantuisin. Eläkkeellä toista vuotta, pysyvä. Ikää 45v ja skitsoaffekriivinen häiriö. Loppuelämän lääkitys.

Tyttärellä sama diagnoosi! Sai aikanaan sähköhoitoa, joka oli joku tutkimukseen liittyvä hoitojakso. Vihasi aitä, mutta en sitten tiedä, muuttuiko joku kuitenkin.

Diagnoosista toista kymmentä vuotta. On nykyään enimmäkseen iloinen ja jaksaa tarpeen vaatiessa tehdäkin kaikenlaista. Välillä vetäytyy passiiviseen olotilaan, jolloin vain syö herkkuja ja katsoo sarjoja.

En tiedä, mikä johtuu lääkityksestä ja mikä on muuta oireilua. Jos ei kukaan puutu asiaan, nukkuisi suurimman osan vuorokaudesta.

Nyt lääkitystä vähennetty ihan pienesti. Toivon, että tulevaisuudessa pienennetään lisää.

Mikä lääkitys sinulla on ja mitä oireita? Ymmärrän, jos et halua näitä avata. Mutta kiinnostaisi tietää, onko muilla samanlaista.

Lääkitys Lamictal ja Rivatril, olanzapin yöksi. Itellä hankalin on kevät ja valon lisääntyminen. Silloin voi mennä maniaksi ja unet pois. Olen useamman kerran ollut psykoosin takia osastolla. Aina keväisin.

Kuulostaa ikävältä! Toivottavasti tämä kevät olisi helpompi. Mitä luulet, olisko terapiasta apua, jos sellaista tarjottaisi? Tai minkälainen terapia? Minusta on erikoista, kuinka vähän meillä tarjotaan terapia-apua, vain lääkehoitoa ja sit laitosta. Tietty se on kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa a, mitenkähän itse parantuisin. Eläkkeellä toista vuotta, pysyvä. Ikää 45v ja skitsoaffekriivinen häiriö. Loppuelämän lääkitys.

Tyttärellä sama diagnoosi! Sai aikanaan sähköhoitoa, joka oli joku tutkimukseen liittyvä hoitojakso. Vihasi aitä, mutta en sitten tiedä, muuttuiko joku kuitenkin.

Diagnoosista toista kymmentä vuotta. On nykyään enimmäkseen iloinen ja jaksaa tarpeen vaatiessa tehdäkin kaikenlaista. Välillä vetäytyy passiiviseen olotilaan, jolloin vain syö herkkuja ja katsoo sarjoja.

En tiedä, mikä johtuu lääkityksestä ja mikä on muuta oireilua. Jos ei kukaan puutu asiaan, nukkuisi suurimman osan vuorokaudesta.

Nyt lääkitystä vähennetty ihan pienesti. Toivon, että tulevaisuudessa pienennetään lisää.

Mikä lääkitys sinulla on ja mitä oireita? Ymmärrän, jos et halua näitä avata. Mutta kiinnostaisi tietää, onko muilla samanlaista.

Lääkitys Lamictal ja Rivatril, olanzapin yöksi. Itellä hankalin on kevät ja valon lisääntyminen. Silloin voi mennä maniaksi ja unet pois. Olen useamman kerran ollut psykoosin takia osastolla. Aina keväisin.

Tyttärellä on Leponex. Se oli ainoa, joka auttoi, mutta haittavaikutuksetkin ovat suuret. Lääkäri oli hermostunut, kun tytär kysyi, voisko sitä annostusta pikkuhiljaa pienentää. Seuraava lääkäri ehdotti sitä itse. Olis niin hienoa, jos pääsis vielä osa-aikaisiin töihin. On vasta 30v. Ihan turha hukata koko elämä lorvimiseen, kun itsekin toivois työelämään pääsyä. Mutt tietty osa-päiväiseksi vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Niinpä. Nää on niitä, joilla fiilis on joskus vähän masis. Kun on tylsää jne. Ja sit piristyy, kun käy vähän ulkona tai kaveri soittaa. Toiset piristyvät myös shoppailulla. Masentunut ihminen ei jaksa vaivautua. Tai jos kykenevät, ei muuta mielialaa mihinkään.

Tietty toipumisvaiheessa tuollaiset asiat voivat tuntua hyviltä. Mutta ne eivät itsessänsä muuta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta asenteesta se on lähinnä kiinni.

Mun vakava masennus on seurausta lapsen kuolemasta. Millanen asenne pitäisi olla? Kaikki kuolee joskus ja se siitä?

Olen sanaton.

Selvisin masennuksesta meditoinnin avulla, mutta se vaati vuosia. Asiaa auttoi myös työttömyyden loppuminen ja sosiaalisten kontaktien lisääntyminen. En tiedä onko ruokavaliolla vaikutusta, mutta nykyään syön enemmän eineksiä. Toisaalta syön myös enemmän kasviksia.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008606700.html

" Monen suolistossa elää bakteeri , joka aiheuttaa vakavaa masennusta ". Suoliston ja ruokavalion yhteyttä mm. mielenterveyteen tutkitaan yhä enemmän.

Kumpi on ensin, bakteeri vai masennus. Tätä ei käsittääkseni vielä tiedetä. Kun se masennus muuttaa mm. elintapoja ja se mahdollistaa vääränlaiselle bakteerikannalle.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen erittäin lämpimästi katsomaan youtubesta Karita Aaltosen, Hanna Huttusen ja Antti Heikkilän luentoja. Myös Elviira Krebber on ihan huippu.

Tieto on valtaa. Ja avaa mahdollisuuden ottaa vastuu omasta terveydestä. Jokaisella on oikeus voida hyvin ja olla terve.

Myös Harri Kokkonen mielenkiintoinen tuttavuus monelle, valtava tietämys vitamiineihin ja lisäravinteisiin liittyen, mutta kun hän ei ole somessa niin hyvin harva koskaan kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen erittäin lämpimästi katsomaan youtubesta Karita Aaltosen, Hanna Huttusen ja Antti Heikkilän luentoja. Myös Elviira Krebber on ihan huippu.

Tieto on valtaa. Ja avaa mahdollisuuden ottaa vastuu omasta terveydestä. Jokaisella on oikeus voida hyvin ja olla terve.

Antti Heikkilällä on hyviä mielipiteitä.

Se on totta, että on hänen mielipiteitään. Se vaan, että kun on lääkäri, toivoisi tieteellistä faktaa, eikä mielipiteitä. On jäänyt kiinni niin monesta selkeästä valheellisuudesta, että mennyt uskottavuus. On jotenkin sen oman maineensa huimaama. Tai tällainen vaikutelma hänestä tulee. Eräänlainen öiikkeen johtaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio auttaa. Puhdasta, ravinteikasta ruokaa. Ei mielellään viljoja, sokeria ja e-koodeja .

- myös masennuksesta parantunut

Mitä tää puhdas ravinteikas ruoka käytännössä on? Esimerkkejä ruokavaliostanne?

Lihat ostetaan mieluiten luomuna. Vähintään marinoimattomina ja käsittelemättöminä. Kasviksia paljon luomua suosien. Hyvälaatuista oliiviöljyä. Siemeniä, pähkinöitä. Välttää kaikkea valmista. Joka päivä mieluiten tehdään ruoka tuoreista. Maksimissaan seuraavaksi päiväksi tähteitä (hajoamisprosessi ruuassa alkaa heti). Ei limsoja eikä hiilihappovettä kuin juhlissa tms. Ei sokeria, ei leipää. 

Minulla muutama lääkäri diagnosoi masennusta, en suostunut ottamaan diagnoosia vastaan, koska olin väsynyt ja voimaton ja uupunut, en masentunut. Elimistössä oli hiivan epätasapaino ja hiiva piti saada tapettua, koska sen aineenvaihduntatuotteet myrkyttävät kehoa (krapulan kaltainen olo, maksa kärsii, syöpä tulee helpommin, immuniteetti alhaalla, voimat poissa). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta asenteesta se on lähinnä kiinni.

Mun vakava masennus on seurausta lapsen kuolemasta. Millanen asenne pitäisi olla? Kaikki kuolee joskus ja se siitä?

Olen todella pahoillani lapsesi menettämisen johdosta <3 Ei siitä "selviä" varmaan koskaan, mutta sen menetyksen puhkaisemasta masennuksesta voi kyllä selvitä joskus ajallaan. Sitten jäljellä on vain surua ja kipua ja kauniita muistoja ilman masennusta. 

Voimia sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta asenteesta se on lähinnä kiinni.

Mun vakava masennus on seurausta lapsen kuolemasta. Millanen asenne pitäisi olla? Kaikki kuolee joskus ja se siitä?

Olen todella pahoillani lapsesi menettämisen johdosta <3 Ei siitä "selviä" varmaan koskaan, mutta sen menetyksen puhkaisemasta masennuksesta voi kyllä selvitä joskus ajallaan. Sitten jäljellä on vain surua ja kipua ja kauniita muistoja ilman masennusta. 

Voimia sinulle!

Hienosti sanoitit myös minun tunteeni. Voimia tulevaisuuteen. Toivon parasta kaikesta huolimatta. Tai sen oheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Höpsistä. Olen perehtynyt sairauteen syvällisesti, koska olen halunnut päästä siitä eroon. Liikunnasta ja ravinnosta huolehtiminen on tärkeä osa hyvinvointia. Masennus oireilee eri tavoin, jotkut säilyttää funktionaalisuutensa mutta heidän sairauttaan ei ole mitään syytä vähätellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Niinpä. Nää on niitä, joilla fiilis on joskus vähän masis. Kun on tylsää jne. Ja sit piristyy, kun käy vähän ulkona tai kaveri soittaa. Toiset piristyvät myös shoppailulla. Masentunut ihminen ei jaksa vaivautua. Tai jos kykenevät, ei muuta mielialaa mihinkään.

Tietty toipumisvaiheessa tuollaiset asiat voivat tuntua hyviltä. Mutta ne eivät itsessänsä muuta mitään.

Alapeukutin kommenttia ja uskoisin tietäväni asiasta jotain, sillä olen vaikea-asteisen masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio auttaa. Puhdasta, ravinteikasta ruokaa. Ei mielellään viljoja, sokeria ja e-koodeja .

- myös masennuksesta parantunut

Mitä tää puhdas ravinteikas ruoka käytännössä on? Esimerkkejä ruokavaliostanne?

Lihat ostetaan mieluiten luomuna. Vähintään marinoimattomina ja käsittelemättöminä. Kasviksia paljon luomua suosien. Hyvälaatuista oliiviöljyä. Siemeniä, pähkinöitä. Välttää kaikkea valmista. Joka päivä mieluiten tehdään ruoka tuoreista. Maksimissaan seuraavaksi päiväksi tähteitä (hajoamisprosessi ruuassa alkaa heti). Ei limsoja eikä hiilihappovettä kuin juhlissa tms. Ei sokeria, ei leipää. 

Minulla muutama lääkäri diagnosoi masennusta, en suostunut ottamaan diagnoosia vastaan, koska olin väsynyt ja voimaton ja uupunut, en masentunut. Elimistössä oli hiivan epätasapaino ja hiiva piti saada tapettua, koska sen aineenvaihduntatuotteet myrkyttävät kehoa (krapulan kaltainen olo, maksa kärsii, syöpä tulee helpommin, immuniteetti alhaalla, voimat poissa). 

Komppaan tätä, mutta mitä haittaa hiilihappovedestä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Höpsistä. Olen perehtynyt sairauteen syvällisesti, koska olen halunnut päästä siitä eroon. Liikunnasta ja ravinnosta huolehtiminen on tärkeä osa hyvinvointia. Masennus oireilee eri tavoin, jotkut säilyttää funktionaalisuutensa mutta heidän sairauttaan ei ole mitään syytä vähätellä.

Kyllä, liikunta ja ravinto, sekä hyvät ihmissuhteet ym.ym. ovat tärkeitä asioita ihmisten elämässä. Mutta ne eivät pelasta masennukselta, joa sellainen on iskeäkseen, syystä tai toisesta. Tietenkin noihin kannattaa panostaa masenteuneenakin, jos vain kykenee. Mutta silloin kun ei kykene, ei kehoitus noihin auta mitään. Tietry voit pyytää, lähtiskö tämä maswntunut kanssasi kävelylle tai söisittekö yhdessä. Hän sitten päättää, sopiiko vänelle. Mutta älä hyvä ihminen anna hyvää tahtovia neuvoja, että jos nyt vaan nousisit lenkille ja panostaisit hyvään ravintoon, niin kyllä se siitä.

Olen ulkoillut päivittäin, koska koirien kanssa on pitänyt. Silti, jos yksikään olisi kehoittanut minua ulkoilemaan ja/tai syömään fiksusti, olisin varmaan lyönyt. Varmaan ne kävelyt olivat hyvästä ja tukivat toipumista, mutta kyllä ne oli ihan muut toimenpiteet, jotka olivat rarkaisevia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio auttaa. Puhdasta, ravinteikasta ruokaa. Ei mielellään viljoja, sokeria ja e-koodeja .

- myös masennuksesta parantunut

Mitä tää puhdas ravinteikas ruoka käytännössä on? Esimerkkejä ruokavaliostanne?

Lihat ostetaan mieluiten luomuna. Vähintään marinoimattomina ja käsittelemättöminä. Kasviksia paljon luomua suosien. Hyvälaatuista oliiviöljyä. Siemeniä, pähkinöitä. Välttää kaikkea valmista. Joka päivä mieluiten tehdään ruoka tuoreista. Maksimissaan seuraavaksi päiväksi tähteitä (hajoamisprosessi ruuassa alkaa heti). Ei limsoja eikä hiilihappovettä kuin juhlissa tms. Ei sokeria, ei leipää. 

Minulla muutama lääkäri diagnosoi masennusta, en suostunut ottamaan diagnoosia vastaan, koska olin väsynyt ja voimaton ja uupunut, en masentunut. Elimistössä oli hiivan epätasapaino ja hiiva piti saada tapettua, koska sen aineenvaihduntatuotteet myrkyttävät kehoa (krapulan kaltainen olo, maksa kärsii, syöpä tulee helpommin, immuniteetti alhaalla, voimat poissa). 

Komppaan tätä, mutta mitä haittaa hiilihappovedestä on?

Rasittaa elimistön happotasapainoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Höpsistä. Olen perehtynyt sairauteen syvällisesti, koska olen halunnut päästä siitä eroon. Liikunnasta ja ravinnosta huolehtiminen on tärkeä osa hyvinvointia. Masennus oireilee eri tavoin, jotkut säilyttää funktionaalisuutensa mutta heidän sairauttaan ei ole mitään syytä vähätellä.

Kyllä, liikunta ja ravinto, sekä hyvät ihmissuhteet ym.ym. ovat tärkeitä asioita ihmisten elämässä. Mutta ne eivät pelasta masennukselta, joa sellainen on iskeäkseen, syystä tai toisesta. Tietenkin noihin kannattaa panostaa masenteuneenakin, jos vain kykenee. Mutta silloin kun ei kykene, ei kehoitus noihin auta mitään. Tietry voit pyytää, lähtiskö tämä maswntunut kanssasi kävelylle tai söisittekö yhdessä. Hän sitten päättää, sopiiko vänelle. Mutta älä hyvä ihminen anna hyvää tahtovia neuvoja, että jos nyt vaan nousisit lenkille ja panostaisit hyvään ravintoon, niin kyllä se siitä.

Olen ulkoillut päivittäin, koska koirien kanssa on pitänyt. Silti, jos yksikään olisi kehoittanut minua ulkoilemaan ja/tai syömään fiksusti, olisin varmaan lyönyt. Varmaan ne kävelyt olivat hyvästä ja tukivat toipumista, mutta kyllä ne oli ihan muut toimenpiteet, jotka olivat rarkaisevia.

Ei tarvitse olla edes masentunut niin ihmisen on tietyissä tilanteissa vaikea panostaa terveelliseen syömiseen (suru, traumareaktiot, liika stressi tms). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeriä nämä neuvot että liiku ja syö hyvin ja terveellisesti - masentuneelle nämä neuvot on yhtä hyödyllisiä kuin jalattomalle käsky mennä juoksulenkille. Kun on tarpeeksi masentunut, syö mitä sattuu jos ylipäänsä syö, ja liikkuu vain sängyn ja vessan väliä. 

Jos pystyy käymään kaupassa ostamassa terveellisiä asioita ja tekemään niistä itselle ruokaa, on jo aloittanut sen paranemisen siitä vaikeasta masennuksesta. On itse asiassa jo melkoisen pitkällä paranemisen tiellä. 

Tämän alapeukuttajat on niitä, jotka keskustelee vakavan masennuksen hoidosta tietämättä mitään ko. sairaudesta.

Niinpä. Nää on niitä, joilla fiilis on joskus vähän masis. Kun on tylsää jne. Ja sit piristyy, kun käy vähän ulkona tai kaveri soittaa. Toiset piristyvät myös shoppailulla. Masentunut ihminen ei jaksa vaivautua. Tai jos kykenevät, ei muuta mielialaa mihinkään.

Tietty toipumisvaiheessa tuollaiset asiat voivat tuntua hyviltä. Mutta ne eivät itsessänsä muuta mitään.

Tää on aina yhtä pas kaa kun oletetaan ihmisten lähtökohdat kommenteille. Ehkä nuo on joillekin auttanu, ja se on se syy miksi niitä tuodaan esille.

Itsem urha oli suunniteltuna, pitempiaikaista itsetuhoisuutta ja sanoinkuvailemattoman pahaa oloa, joten lukeutunee jonkinlaiseksi masennukseksi, vaikkei diagnoosia siitä olekaan. Tähän sain odottamattoman avun kannabiksesta. Päänsisäinen maailma ja maailmankuva koki ison muutoksen, jolloin olemassaolo alkoi tuntua jopa houkuttelevalta, joskus innostavalta ja ennen kaikkea merkitykselliseltä. Toki tuohon meni paljon aikaa ja vaati myös tietoista työskentelyä aivan ilman pilveäkin, mutta se oli sellainen "laukaiseva" tekijä, joka näytti että elämässä on vielä koettavaa.

Kokeilin terapiaakin noihin samoihin aikoihin, mutta aika nopeasti tuli selväks että tarvii valita jompi kumpi noista. En usko, että lääketieteellä ja psykologeilla olis ollu yhtä voimakasta lääkettä tarjota.