Voiko henkinen väkivalta suhteessa päättyä?
Onko kenelläkään hyviä kokemuksia siitä? Olen nyt asumuserossa miehestä, joka oli minua kohtaan ajoittain ilkeä, jätti yksin, puhui muille vähättelevästi jne. Välillä oli pidempiä hyviäkin kausia.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä se hänen ajoittainen halveksunta ja ilkeys oikein kumpusivat.. Hän aina puhui olevansa pettynyt suhteeseemme silloin. Pelottavinta oli, että hänen mielialan vaihtelut olivat aika arvaamattomia ja saattoi kestää viikkoja, että oli huonotuulinen. Haluaisin uskoa tilanteen muuttuvan, koska parhaimmillaan meni niin hyvin,mutta en tiedä... ap
Hyvä että lähdit ja saatoit pelastaa itsesi tai muuten olisit kohta ollut ruumisarkussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan kehä menee niin, että paine nousee painekatyilassa. Purkauksen jälkeen on hetken aikaa rauhallista, ja sitten paine alkaa taas kerääntymään.
Tähän perustuu se, että parisuhteet voivat jatkua pitkäänkin. Sitä uskoo,mettä nyt tuli muutos. Mutta ei tulee. Ei ainakaan itsestään.
Mutta mistä tunnistaa kumpi on se henkisesti väkivaltainen. Miehen mielestä minä olen ja minun mielestäni hän on. T. Eri
Tuota voi kukin itse testata. Jättää itse sanomatta ne asiat joilla tietää toista satuttavansa. Kokeilujaksoksi vaikkapa viikko pari. Jos toisen osapuolen suhtautuminen ei muutu niin tiedät missä on vikaa.
Jotkut eivät vaan sovi toisilleen kumppaneiksi.
Lähinnä se menee niin, että kun sanon mitä vaan, mies ärsyyntyy siitä. Jos puhun tunteista, olen draamailija. Jos pyydän tekemään jotain, olen nalkuttaja. Jos haluan puhua asioista, olen jankuttaja. Jos itken, olen lapsellinen. Ja jos haluan mennä yhdessä johonkin, hän katsoo kelloa ja valittaa tylsyyttä. Tarpeeksi kun hän toistaa näitä juttuja, muutun minäkin sitten ilkeäksi ja alan laukomaan haukkumasanoja.
Eri. Kuulostaa tylyltä naisvihamieliseltä henkisen väkivallan tyyliltä, aivan samaa nähty netissä vastaavilta misogynisteiltä.
Ongelmat ovat miehen asenteessa, ajattelussa ja käytöksessä, voi olla luonnevikaisuutta tai kasvatettu väärin eikä halua ottaa kumppania huomioon.
Ei tule muuttumaan, ellei itse sano että haluaa muuttua ja tekee sen eteen paljon. Mutta laiskuus ja itsekkyys vienee voiton, etenkin jos yhtään annat siimaa.
HUOM. Ei tule mitään, nytkin ajattelet liikaa miehen puolesta. Lähde menemään, muistutan että kun itsekkyys ja ajattelemattomuus on miehellä noin korkealla, niin hän tulee sortumaan siihen samaan luontaiseen tyyliin ja sinä saat taas p een niskaan, kun yrität olla mukana prossessissa - hän tulee kokemaan sinut dominoivana, ja koska taustalla ON jo misogyniaa, niin hän luulee olevansa niskan päällä kun tyhmän itsepintaisesti jatkaa linjallaan.
Siis. Ei tule mitään, lopulta homma menee valtakäynniksi, vaikka niin ei pitäisi... Mutta kun taustalla on misogyniaa, niin mies suhtautuu asiaan niin, että hänellä on oikkeus öykkäröidä ja sinussa on syytä, jos hän joutuu sanomaan. Epäterve kuvio, et voi ratkoa sitä miehen puolesta ja tuskin menee minnekään ammattiavun ääreeen.
Joten. Lähde. Jatkossa katso merkit ilmassa, niin menee paremmin, toivotaan hyvää.
Katkaise tunneside häneen. Anna sen selittää, ei vaikuta enää sinuun. Suunnittele ero. Älä odota hänen lupaansa sillä sitä ei tule.
Jätä paska kiehumaan omissa myrkyissään. Et välitä enää yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan kehä menee niin, että paine nousee painekatyilassa. Purkauksen jälkeen on hetken aikaa rauhallista, ja sitten paine alkaa taas kerääntymään.
Tähän perustuu se, että parisuhteet voivat jatkua pitkäänkin. Sitä uskoo,mettä nyt tuli muutos. Mutta ei tulee. Ei ainakaan itsestään.
Mutta mistä tunnistaa kumpi on se henkisesti väkivaltainen. Miehen mielestä minä olen ja minun mielestäni hän on. T. Eri
Tuota voi kukin itse testata. Jättää itse sanomatta ne asiat joilla tietää toista satuttavansa. Kokeilujaksoksi vaikkapa viikko pari. Jos toisen osapuolen suhtautuminen ei muutu niin tiedät missä on vikaa.
Jotkut eivät vaan sovi toisilleen kumppaneiksi.
Lähinnä se menee niin, että kun sanon mitä vaan, mies ärsyyntyy siitä. Jos puhun tunteista, olen draamailija. Jos pyydän tekemään jotain, olen nalkuttaja. Jos haluan puhua asioista, olen jankuttaja. Jos itken, olen lapsellinen. Ja jos haluan mennä yhdessä johonkin, hän katsoo kelloa ja valittaa tylsyyttä. Tarpeeksi kun hän toistaa näitä juttuja, muutun minäkin sitten ilkeäksi ja alan laukomaan haukkumasanoja.
Tyypillistä toimintaa väkivaltaiselta.
On henkistä väkivaltaa vähätellä tai mitätöidä toisen tunteita, saatika ilkkua niille. Hän hakee reaktiota, jotta toinen suuttuu, ja voi sitten sanoa, että kato, millainen sinä olet.
Näin eksäni toimi myös. hän hallitsi minua herättämällä syyllisyyden. En halunnut kuulla ja tuntea olevani huono ihminen, siksi ajattelin, että jokaisella ihmisellä on oikeus omiin tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä. Ajattelin, että kyllä hän saa tuntea ja sanoa, jos tuntee minun olevani jankuttaja tai draamailija.
Olimme yhdessä liki 20 vuotta. Älä tee samaa virhettä. Usko minua, tuo teidän välinen dynamiikka jatkuu ikuisesti.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan kehä menee niin, että paine nousee painekatyilassa. Purkauksen jälkeen on hetken aikaa rauhallista, ja sitten paine alkaa taas kerääntymään.
Tähän perustuu se, että parisuhteet voivat jatkua pitkäänkin. Sitä uskoo,mettä nyt tuli muutos. Mutta ei tulee. Ei ainakaan itsestään.
Mutta mistä tunnistaa kumpi on se henkisesti väkivaltainen. Miehen mielestä minä olen ja minun mielestäni hän on. T. Eri
Tuota voi kukin itse testata. Jättää itse sanomatta ne asiat joilla tietää toista satuttavansa. Kokeilujaksoksi vaikkapa viikko pari. Jos toisen osapuolen suhtautuminen ei muutu niin tiedät missä on vikaa.
Jotkut eivät vaan sovi toisilleen kumppaneiksi.
Lähinnä se menee niin, että kun sanon mitä vaan, mies ärsyyntyy siitä. Jos puhun tunteista, olen draamailija. Jos pyydän tekemään jotain, olen nalkuttaja. Jos haluan puhua asioista, olen jankuttaja. Jos itken, olen lapsellinen. Ja jos haluan mennä yhdessä johonkin, hän katsoo kelloa ja valittaa tylsyyttä. Tarpeeksi kun hän toistaa näitä juttuja, muutun minäkin sitten ilkeäksi ja alan laukomaan haukkumasanoja.
Tyypillistä toimintaa väkivaltaiselta.
On henkistä väkivaltaa vähätellä tai mitätöidä toisen tunteita, saatika ilkkua niille. Hän hakee reaktiota, jotta toinen suuttuu, ja voi sitten sanoa, että kato, millainen sinä olet.
Näin eksäni toimi myös. hän hallitsi minua herättämällä syyllisyyden. En halunnut kuulla ja tuntea olevani huono ihminen, siksi ajattelin, että jokaisella ihmisellä on oikeus omiin tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä. Ajattelin, että kyllä hän saa tuntea ja sanoa, jos tuntee minun olevani jankuttaja tai draamailija.
Olimme yhdessä liki 20 vuotta. Älä tee samaa virhettä. Usko minua, tuo teidän välinen dynamiikka jatkuu ikuisesti.
Sama
Jatkan:
Haluan siis sanoa sinulle, että jos jatkat tuossa parisuhteessa, niin _valitset_ elää väkivaltaisessa suhteessa. Enää et voi selitellä, että mies kun on välillä niin ihana, tai odotit muutosta, tai että olet itsekin samanlainen.
Ei, nyt tiedät paremmin, eli tästä lähtien sinä valitset tuollaisen elämän.
Loppuu eroon. Näissä suhteissa molemmat sairastuu lopulta eikä kumpikaan ole toista parempi. Eksä ilmeisesti käy terapiassa nyt. Pakko kasvaa ja kehittyä ensin yksin ennen ,kuin pystyy tasapainoiseen ja toista kunnioittavaan parisuhteeseen ja kumppanuuteen. Hyvä sydämeltään ,paska käytökseltään.
Henkinen väkivalta ei tule loppumaan. Jäämällä suhteeseen mahdollistaa väkivallan jatkumisen.
Olen itse päässyt juuri irti todella vaikeasta miehestä, joka käytti minuun erilaisia henkisen väkivallan taktiikoita usean vuoden ajan. Olen ymmärtänyt sen vasta hiljattain, mutta nyt tunnen olevani turvassa. Kannattaa lukea kaikki mahdollinen kirjallisuus aiheeseen liittyen. Myös Naisten linjan ta Nollalinjan vapaaehtoiset työntekijät voivat auttaa näkemään, mitä olet oikeasti joutunut kokemaan. Sen avulla voit saada katkaistua. tunnesiteen väkivaltaiseen ihmiseen. Omalla kohdallani soitto Naisten linjaan oli ratkaiseva teko.
Olet jo ymmärtänyt, että suhteessa on henkistä väkivaltaa. Se on merkittävä askel. Seuraavaksi voit miettiä konkreettisia keinoja, joiden avulla estät itseäsi joutumasta enää samaan tilanteeseen. Suhteeseen jäämällä mahdollistat väkivallan jatkumisen. Tämä sinun on ymmärrettävä, jotta voit suojella itseäsi.
Kiitos!