Utu Hopiavuori käy kokopäivätöissä, mutta laskujen jälkeen käteen jää 250 euroa kuussa

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt on syytä Kelan korottaa kolmioleivän verran tukiansa. Köyhän iloja.

Ei näytä siltä, että Utu olisi nälkää kärsimässä vaan edullinen omena olisi parempi välipalavaihtoehto.

Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun. Vakuutuksissa on ikäpoistot. Miten pienituloiset pystyvät maksamaan remontit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

STOP BEING POOR

Köyhyys on mielentila.

Olemme maailman onnellisin kansa.

Diener ja Biswas-Diener (2008:97) korostavat kuitenkin tärkeitä poikkeuksia rahan ja onnellisuuden korrelaatioon:

"Ensinnäkin joissakin köyhissä maissa ihmiset ovat yllättävän onnellisia, esimerkiksi Biswas-Diener kertoo yllättyneensä, miten Kalkuttan slummeissa monet ihmiset olivat tyytyväisiä elämäänsä eivätkä erittäin köyhät yleensä olleet masentuneita. "

"Kolmanneksi materialistiset tavoitteet ovat haitallisia onnellisuuden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöillä, joille raha oli erityisen tärkeä, oli tyytyväisyys elämään alemmalla tasolla kuin muilla. Heiltä oli unohtunut, että elämässä on muitakin tärkeitä puolia kuten ihmissuhteiden hoitaminen"

 https://www.terveyskirjasto.fi/ont00402

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisillä on niin paljon laskuja ??

Kyllä minäkin olin joskus nuorena köyhä kun oli paljon velkaa koska piti kaikkea saada heti. Oma vika oli.

Vaikkakin on totta, että Suomessa palkat ovat pieniä kustannuksiin suhteutettuna, niin jos 2300 euroa kuukaudessa bruttona ei meinaa riittää niin syy on henkilössä itsessään. Tuosta kuitenkin jää "normaalin verotuksen" jälkeen reippaasti yli 1800 euroa. Tuolla summalla jo pitää jokaisen tulla hyvin toimeen, mutta eihän sillä mitään ihmeellisyyksiä ostella. Jutun Hopiavuorella kuluu siis kaikenlaisiin maksuihin arviolta 1600 euroa kuukaudessa. Aivan älytön summa siis palkkaan verrattuna.

Juuri uutisoitiin että ihmisarvoiseen elämiseen tarvitaan Suomessa nelihenkiseltä perheeltä noin 3000 euroa kuussa. Utun tilanne voidaan rinnastaa kolmihenkiseen perheeseen. Ei siinä 1800 euroa taida riittää ihmisarvoiseen elämään.

Minä olen osa-aikaista työtä tekevä viisivuotiaan yksinhuoltaja (lapsi siis on luonani 24/7 joka viikko). Saan kuukaudessa rahaa hiukan yli 1500 euroa nettona. "Pakollisten" maksujen jälkeen minulle jää kuukaudesta riippuen 600-800 euroa käytettäväksi. Kyllä sillä pärjää kunhan ei ostele jatkuvasti mitään kallista. Autokin on ja kilometrejä sille tulee keskimäärin 12 000 vuodessa. Minä en siis ilmeisesti elä ihmisarvoista elämää vaikka siltä tuntuukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisillä on niin paljon laskuja ??

Kyllä minäkin olin joskus nuorena köyhä kun oli paljon velkaa koska piti kaikkea saada heti. Oma vika oli.

Vaikkakin on totta, että Suomessa palkat ovat pieniä kustannuksiin suhteutettuna, niin jos 2300 euroa kuukaudessa bruttona ei meinaa riittää niin syy on henkilössä itsessään. Tuosta kuitenkin jää "normaalin verotuksen" jälkeen reippaasti yli 1800 euroa. Tuolla summalla jo pitää jokaisen tulla hyvin toimeen, mutta eihän sillä mitään ihmeellisyyksiä ostella. Jutun Hopiavuorella kuluu siis kaikenlaisiin maksuihin arviolta 1600 euroa kuukaudessa. Aivan älytön summa siis palkkaan verrattuna.

Juuri uutisoitiin että ihmisarvoiseen elämiseen tarvitaan Suomessa nelihenkiseltä perheeltä noin 3000 euroa kuussa. Utun tilanne voidaan rinnastaa kolmihenkiseen perheeseen. Ei siinä 1800 euroa taida riittää ihmisarvoiseen elämään.

Minä olen osa-aikaista työtä tekevä viisivuotiaan yksinhuoltaja (lapsi siis on luonani 24/7 joka viikko). Saan kuukaudessa rahaa hiukan yli 1500 euroa nettona. "Pakollisten" maksujen jälkeen minulle jää kuukaudesta riippuen 600-800 euroa käytettäväksi. Kyllä sillä pärjää kunhan ei ostele jatkuvasti mitään kallista. Autokin on ja kilometrejä sille tulee keskimäärin 12 000 vuodessa. Minä en siis ilmeisesti elä ihmisarvoista elämää vaikka siltä tuntuukin.

Muistaakseni 1500 euroa oli laskennallisesti se summa jonka yksin elävä tarvitsee ihmisarvoiseen elämään. Nämä laskelmat Turun yliopistossa tehtyjä ja Googlella löytää lisätietoa jos kiinnostaa. Toki ne on keskimääräisyyksiä ja ihmisarvoisen määrittely on vaikeaa. Yksilön kohdalla oma kokemus on ratkaisevampi kuin keskimääräiset laskelmat, toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä voimme kiittää nykyhallituksen politiikkaa. Siinä on pienipalkkainen työssäkäyvä jäänyt täysin paitsioon ja oman onnensa nojaan. Nykyistä punavihervasemmistohallitusta kyllä kiinnostaa lapioida rahaa työttömille, jopa sellaisille työttömille, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, mutta pienitulisten työssäkäyvien asema ei kiinnosta. Tai no, tietenkinhän sossueläteille annettavat rahat otetaan työssäkäyviltä, jopa niiltä pienipalkkaisilta työssäkäyviltä. Näitä pienipalkkaisia työssäkäyviä ei tietenkään ole myöskään koskeneet mitkään tukitoimet, joita hallitus on tehnyt mm. inflaation ja ruuan hinnan, bensan hinnan, sähkön hinnan ja asumisen kustannusten noustessa. Nekin tukitoimet kun on kohdistettu suurimmaksi osaksi vain heihin, jotka eivät käy töissä tai joilla ei ole edes aikomustakaan mennä töihin.

Ei ole oikein mitään puoluetta, jota kiinnostaisi pienipalkkaisen työssäkäyvän asema. Kokoomusta kiinnostaa vain herrojen ja hyväpalkkaisten asema ja punavihervasemmistoa kiinnostaa sekä tahtomattaan että omasta tahdostaan työelämän ulkopuolella olevien asema. No, ehkä perussuomalaisissa on vielä jotain toivoa.

Kyllä pienituloinen saa tukia samoin ehdoin kuin työtön.

Ja osa eläkeläisistä saa toimeentulotukea lääkkeisiin ja asumiseen.

Työtön joka asuu puolison kanssa ei saa asumistukea eikä toimeentulotuke.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut tulonlähteet, mukaanlukien eläkkeet ja toiset tukimuodot, kuten asumistuki, ovat ensisijaisia tulomuotoja toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotukea ei saa lainkaan, jos ensisijaisista tulomuodoista riittää rahaa, eli jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen plussalle. Ei väliä, paljonko jää plussalle, jos jää kuitenkin.

Se, asuuko puolison kanssa vai ei, ei automaattisesti vaikuta asumistuen ja toimeentulotuen saamiseen tai saamatta jäämiseen. Silloin kun vaikuttaa myös sen puolison tulot ja varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on totta että suomessa on liikaa noita orjatyö duuneja joitten palkalla ei elä mutta siitä huolimatta kannattaa miettiä sitä velan ottoa elikkä kaikki mulle heti nyt ajattelua.

Joskus on pakko ottaa velkaa. Ei noista palkoista mitään kolmen kuukauden puskuria kerätä alta kymmenen vuoden.

Milloin on pakko ottaa velkaa? Mulle ei moista pakkoa ole tullut ja omaa talouttani olen pyörittänyt kuitenkin jo päälle 20 vuotta.

Jutussahan se kerrotaan: velkaantuminen alkoi lähes kymmenen vuotta sitten avioerosta, kun hänen piti ostaa uuteen asuntoon huonekalut kulutusluotolla. Opintolainaa hän nosti opiskellessaan tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi.Minulla on pitkän työttömyys-sairastelu-opiskelupätkän jälkimainigeissa jonkun verran kulutusluottoa, esimerkiksi tästä tietokoneesta

Olisihan se mukavaa ja kivaa ja eri fantsua, jos jokaiselta löytyisi muutama tonni ylimääräistä elämän eteen tuomiin muutoksiin.

Niin? Olen nyt urani huipulla, alani korkeimmassa palkkaluokassa, käteen tulee noin 2000e kk. Tonni menee tuosta sivuun eli säästöön eli sijoituksiin, toisella tonnilla maksan laskut ja kaiken kulutuksen. Ei ole koskaan ollut tarvetta hankkia kulutusluotoilla huonekaluja tai tietokoneita. Silloin kun on työtön-sairastaa-opiskelee ja tulot epävarmat Ei Todellakaan Oteta Lisää Velkaa! Silloin tyydytään siihen mitä jo on.

Ihmisillä on joku ihmeellinen vinouma siitä, että säästö on paha, kaikki mikä tulee pitää laittaa haisemaan, omaa kulutusta ei voi kriittisesti tarkastella ja likviditeettikapeikot voi jälkeen päin korjata velalla. Kun oikeasti säästö on hyvä asia ja sen pitäisi olla ykkös prioriteetti, velka on paha ja sitä ei pidä ottaa.

Entä jos siinä vaiheessa ei ole mitään tai menettää kaiken. Tyhjässä asunnossa vuosi tai pari? Tietoliikenneinsinööriksi opiskellessa tietokone lienee sitä paitsi suht pakollinen hankinta. Tuskin pärjää millään kirjaston tietokoneella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä voimme kiittää nykyhallituksen politiikkaa. Siinä on pienipalkkainen työssäkäyvä jäänyt täysin paitsioon ja oman onnensa nojaan. Nykyistä punavihervasemmistohallitusta kyllä kiinnostaa lapioida rahaa työttömille, jopa sellaisille työttömille, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, mutta pienitulisten työssäkäyvien asema ei kiinnosta. Tai no, tietenkinhän sossueläteille annettavat rahat otetaan työssäkäyviltä, jopa niiltä pienipalkkaisilta työssäkäyviltä. Näitä pienipalkkaisia työssäkäyviä ei tietenkään ole myöskään koskeneet mitkään tukitoimet, joita hallitus on tehnyt mm. inflaation ja ruuan hinnan, bensan hinnan, sähkön hinnan ja asumisen kustannusten noustessa. Nekin tukitoimet kun on kohdistettu suurimmaksi osaksi vain heihin, jotka eivät käy töissä tai joilla ei ole edes aikomustakaan mennä töihin.

Ei ole oikein mitään puoluetta, jota kiinnostaisi pienipalkkaisen työssäkäyvän asema. Kokoomusta kiinnostaa vain herrojen ja hyväpalkkaisten asema ja punavihervasemmistoa kiinnostaa sekä tahtomattaan että omasta tahdostaan työelämän ulkopuolella olevien asema. No, ehkä perussuomalaisissa on vielä jotain toivoa.

Kyllä pienituloinen saa tukia samoin ehdoin kuin työtön.

Ja osa eläkeläisistä saa toimeentulotukea lääkkeisiin ja asumiseen.

Työtön joka asuu puolison kanssa ei saa asumistukea eikä toimeentulotuke.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut tulonlähteet, mukaanlukien eläkkeet ja toiset tukimuodot, kuten asumistuki, ovat ensisijaisia tulomuotoja toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotukea ei saa lainkaan, jos ensisijaisista tulomuodoista riittää rahaa, eli jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen plussalle. Ei väliä, paljonko jää plussalle, jos jää kuitenkin.

Se, asuuko puolison kanssa vai ei, ei automaattisesti vaikuta asumistuen ja toimeentulotuen saamiseen tai saamatta jäämiseen. Silloin kun vaikuttaa myös sen puolison tulot ja varallisuus.

Meillä puoliso tienasi 2400 brutto ja 2 lasta niin ei ollut vuokralla oikeutta toimeentulotukeen eikä asumistukeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä voimme kiittää nykyhallituksen politiikkaa. Siinä on pienipalkkainen työssäkäyvä jäänyt täysin paitsioon ja oman onnensa nojaan. Nykyistä punavihervasemmistohallitusta kyllä kiinnostaa lapioida rahaa työttömille, jopa sellaisille työttömille, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin, mutta pienitulisten työssäkäyvien asema ei kiinnosta. Tai no, tietenkinhän sossueläteille annettavat rahat otetaan työssäkäyviltä, jopa niiltä pienipalkkaisilta työssäkäyviltä. Näitä pienipalkkaisia työssäkäyviä ei tietenkään ole myöskään koskeneet mitkään tukitoimet, joita hallitus on tehnyt mm. inflaation ja ruuan hinnan, bensan hinnan, sähkön hinnan ja asumisen kustannusten noustessa. Nekin tukitoimet kun on kohdistettu suurimmaksi osaksi vain heihin, jotka eivät käy töissä tai joilla ei ole edes aikomustakaan mennä töihin.

Ei ole oikein mitään puoluetta, jota kiinnostaisi pienipalkkaisen työssäkäyvän asema. Kokoomusta kiinnostaa vain herrojen ja hyväpalkkaisten asema ja punavihervasemmistoa kiinnostaa sekä tahtomattaan että omasta tahdostaan työelämän ulkopuolella olevien asema. No, ehkä perussuomalaisissa on vielä jotain toivoa.

Kyllä pienituloinen saa tukia samoin ehdoin kuin työtön.

Ja osa eläkeläisistä saa toimeentulotukea lääkkeisiin ja asumiseen.

Työtön joka asuu puolison kanssa ei saa asumistukea eikä toimeentulotuke.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut tulonlähteet, mukaanlukien eläkkeet ja toiset tukimuodot, kuten asumistuki, ovat ensisijaisia tulomuotoja toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotukea ei saa lainkaan, jos ensisijaisista tulomuodoista riittää rahaa, eli jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen plussalle. Ei väliä, paljonko jää plussalle, jos jää kuitenkin.

Se, asuuko puolison kanssa vai ei, ei automaattisesti vaikuta asumistuen ja toimeentulotuen saamiseen tai saamatta jäämiseen. Silloin kun vaikuttaa myös sen puolison tulot ja varallisuus.

Meillä puoliso tienasi 2400 brutto ja 2 lasta niin ei ollut vuokralla oikeutta toimeentulotukeen eikä asumistukeen.

Lapsemme joka on teini ei halua omia lapsia, koska on joutunut lapsena kokemaan köyhyyden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se että ottaa itse asunto/autovelkaa, on oman omaisuuden kartuttamista, ja tällöin ihan oma valinta käyttää se raha omaisuuden kartuttamiseen minkä palkkana saa. 

Nämä on aina tympeitä juttuja joissa joku elää niin ja niin pienellä, mutta tosiasiassa aina on joku syy miksi näin on. Aunnon voi myydä, ja auton esim. jolloin yhtäkkiä onkin rahaa taskut pullollaan, ja voi maksaa ne velkansa, jonka jälkeen rahaa jääkin palkasta kivasti käteen.

Vertailuna itse saan työkkärit ja n 130€ palkkatuloja kuussa. Noista tietenkin verot pois, jää joku 600€ koko kuulle, josta minun pitää maksaa kaikki elämiseni. Siis ihan kaikki. Asun ok-talossa josta on velkaa, ja jokainen tajuaa että en voi mitenkään tuolla rahalla pelkästään pärjätä. Syy tähän pärjäämiseen on mieheni, joka omistaa talosta puolet, ja jonka kanssa maksamme molemmat sen mitä kumpikin pystyy. 

Kauppa menee kiinni klo 23.00 eikä silloin kulje enää linja-autoja. Kulutusluotolla on autoremontteja. Ja perheessä toinen vanhempi voi olla työtön.

Sitä en tiedä kuka eläkeläisiä tulevaisuudessa hoitaa, ei omaiset ainakaan. Vanhuuseläkkeellä on 1 300 000.

Valintoja, valintoja.

Niin, auto pois ja työttömäksi. Työkkäri voi silloin laittaa vain päivätöihin, koska 100000 asukkaan muuttotappiokaupungissa linja-auto kulkee vain päivällä kouluvuorojen mukaan.

Se on valinta asua muuttotappiokunnassa jossa ei ole linjureita.

Sitten kun Utun lapset aikuistuvat tai jos he päättävät, etteivöt enää käy isänsä luona kuin esim. Joka toinen viikonloppu ja lomilla, kannattaa Utu silloin muuttaa pois Vantaalta halvempaan kaupunkiin, kuten Porvooseen, Mäntsälään tai Hyvinkäälle ja siellä valita edullinen yksiö, niin varmasti jää enemmän rahaa käyttöön. Ellei sitten Utu päätä hankkia lisää lapsia, mutta se ei liene järkevää, ellei sitten uusi puoliso ole hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se että ottaa itse asunto/autovelkaa, on oman omaisuuden kartuttamista, ja tällöin ihan oma valinta käyttää se raha omaisuuden kartuttamiseen minkä palkkana saa. 

Nämä on aina tympeitä juttuja joissa joku elää niin ja niin pienellä, mutta tosiasiassa aina on joku syy miksi näin on. Aunnon voi myydä, ja auton esim. jolloin yhtäkkiä onkin rahaa taskut pullollaan, ja voi maksaa ne velkansa, jonka jälkeen rahaa jääkin palkasta kivasti käteen.

Vertailuna itse saan työkkärit ja n 130€ palkkatuloja kuussa. Noista tietenkin verot pois, jää joku 600€ koko kuulle, josta minun pitää maksaa kaikki elämiseni. Siis ihan kaikki. Asun ok-talossa josta on velkaa, ja jokainen tajuaa että en voi mitenkään tuolla rahalla pelkästään pärjätä. Syy tähän pärjäämiseen on mieheni, joka omistaa talosta puolet, ja jonka kanssa maksamme molemmat sen mitä kumpikin pystyy. 

Kauppa menee kiinni klo 23.00 eikä silloin kulje enää linja-autoja. Kulutusluotolla on autoremontteja. Ja perheessä toinen vanhempi voi olla työtön.

Sitä en tiedä kuka eläkeläisiä tulevaisuudessa hoitaa, ei omaiset ainakaan. Vanhuuseläkkeellä on 1 300 000.

Valintoja, valintoja.

Niin, auto pois ja työttömäksi. Työkkäri voi silloin laittaa vain päivätöihin, koska 100000 asukkaan muuttotappiokaupungissa linja-auto kulkee vain päivällä kouluvuorojen mukaan.

Kuka hoitaa eläkeläiset, kun omaisilta lähtee autot, varmaan kokoomuslaiset.

Eiköhän se kaavailtu työperäinen maahanmuutto hoida pikkurahalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden rajojen mukaan tuohan on siis aika yleistä. Esim kahden lapsen yh lähihoitaja tai sairaanhoitaja saa monesti käteen alle tuon 2200€/kk. Kyllä jotain pitäisi tehdä. Työssäkäyminen kunniaan.

Plus lapsilisät ja asumistuen.

Esim. kyseinen herra ei saa niitä, koska on "etävanhempi", vaikka vuoroviikkoisin lapset ovatkin hänellä. Lähivanhempi saisi noilla tuloilla asumistukea lasten perusteella. Etä ei saa. Pitäisikö lasten asua sitten vuoroviikoin etän kanssa hikisessä 26 neliön yksiössä? Asumistuen eriarvoisuuden perusteella kyllä.

Eikös että nykyään voi saada asumistukea?

Etä voi toki saada asumistukea samoin perustein kuin lapseton, mutta lapsia ei todellakaan huomioida asumistukea laskettaessa toisin kuin lähivanhemmalla. Jos etällä ja lähillä on samankokoiset asunnot ja samankokoiset tulot, saa lähi esim. kahdesta lapsesta yli 300 euroa lisää asumistukeen, mutta etä 0 euroa. Utu ei siis saa noilla tuloilla senttiäkään, mutta lähivanhempi saisi, koska lapset ovat kirjoilla hänen luonaan.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen että hienosti soviteltu ero kun ex vei kaiken -asunnon, huonekalut, kakrut, ja sitten sovittu vuoroviikot- niin luolassako vai pahvilaatikossa se kaiken vienyt ex ajatteli niitä kakruja pidettävän isän vuoroviikolla? 

Jotkut haluaa aloittaa eron jälkeen puhtaalta pöydältä. Poikani erosi monivuotisesta kumppanistaan ja tämä ei halunnut mitään yhdessä hankittuja tavaroita uuteen kotiinsa vaan osti luotolla kaikki sohvat, sänkyyn, ym uudet. Huvittavaa kyllä eron syynä olikin juuri erimielisyydet taloudenhoidosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

STOP BEING POOR

Köyhyys on mielentila.

Olemme maailman onnellisin kansa.

Diener ja Biswas-Diener (2008:97) korostavat kuitenkin tärkeitä poikkeuksia rahan ja onnellisuuden korrelaatioon:

"Ensinnäkin joissakin köyhissä maissa ihmiset ovat yllättävän onnellisia, esimerkiksi Biswas-Diener kertoo yllättyneensä, miten Kalkuttan slummeissa monet ihmiset olivat tyytyväisiä elämäänsä eivätkä erittäin köyhät yleensä olleet masentuneita. "

"Kolmanneksi materialistiset tavoitteet ovat haitallisia onnellisuuden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöillä, joille raha oli erityisen tärkeä, oli tyytyväisyys elämään alemmalla tasolla kuin muilla. Heiltä oli unohtunut, että elämässä on muitakin tärkeitä puolia kuten ihmissuhteiden hoitaminen"

 https://www.terveyskirjasto.fi/ont00402

No mutta tottakai. Täysin asiaan liittymättä, mihin maailman varallisuus on virrannut viimeiset pari vuotta? Ketkä tekee globaalia tulosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja niin keskustelu saatiin käännettyä nanosekunnissa pienipalkkaisen syyllistämiseksi sen sijaan että keskusteltaisiin reilusta ja oikeudenmukaisesta palkasta työn raskauden/vaativuuden huomioiden.

Kyllähän tämä keskustelu on aiheellinen, mutta onko ikinä ollut paremmin? Onko ikinä - esim. 1980-luvulla kovan noususuhdanteen aikaan - pienipalkkaisimmilla ollut parempi tilanne? Ehkä sitten oli, ehkä palkalla tuli paremmin toimeen ilman että tarvitsi hakea tukea esim. asumiseen.

Ehkä ihmiset olivat kumminkin tottuneet vaatimattomampaan elämään -80-luvulla. Eikä keskiluokkaan ajatellut olevansa syrjäytymässä , mikäli ei päässyt ulkomaille montaa kertaa vuodessa tai ei voinut ostaa uusinta elektroniikkaa vuosittain. Ruoka ja vaatteetkin olivat suhteessa kalliimpia tuloihin nähden kuin nykyisin . Ei ollut mitään halpisvaateketjuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun henkilön laskut sisälsivät mm kulutusluottoa tietokoneesta (joita saisi hyvin edullisesti käytettynä ja takuun kanssa), lainaa huonekaluista (joita saisi ilmaiseksi tai muutamalla kympillä) sekä opintolainaa insinööriopinnoista (joita ei halunnutkaan ilmeisesti tehdä).

Kyynel, jälleen kerran ne mystiset laskut olivat holtitonta shoppailua, kun kaikki pitää saada uutena ja hienona.

V..u että täällä on kusipäitä. Lutikkaisia sänkyjä ei hankita eikä sohvia, kun on lapsiakin. Kodinkonerr maksavat kuten imuri ja pyykkikone, jotka kestävät pitempään uusina kuin loppuunajetut käytetyt jne.

Jos ei ole varaa imuriin ja tiskikoneeseen niin sitten siivotaan harjan ja rikkalapion kera ja tiskataan käsin. Nämä laitteet eivät ole mitenkään välttämättömät.

Vierailija kirjoitti:

Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun. Vakuutuksissa on ikäpoistot. Miten pienituloiset pystyvät maksamaan remontit?

Muuttamalla muualle. Oikeasti, ei ole järkevää pienituloisen omistaa asuntoa. Vuokralta pääsee helposti muuttamaan toisaalle vaikka työn perässä tai remonttin alta pois. Vuokralainen ei ole vastuussa ikivanhoista putkista tai viemäreistä. Pienituloinen vuokralainen saa helpommin asumistukeakin.

Vierailija kirjoitti:

Nihkeetä, kun tekee kokopäivätyötä ja jää näin vähän käteen.

Mikäli ei ihan itse olisi tehnyt velkaa niin käteen jäisi heti enemmän. Ei ole yhteiskunnan eikä edes työnantajan vika, että joku ottaa velkaa enemmän kuin pystyy helposti maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla jää palkasta käteen 1400e/kk. 30h/vko työ.

Kaksi lasta ja olen eronnut. En pärjäisi ilman asumistukea (500e) enkä varmaan sitäkään ellei lapset olisi joka toista viikkoa isällään (ruokakulut laskee silloin). Lisäksi saan lapsilisät 330e. Eli saan nippanappa tuon 2200e/kk nettona tukien kanssa.

Vuokra 880e (kaupungin vuokra kerrostalo kolmio) + vesiennakko 66e syö budjetista suurimman osan. Toinen on ruoka + saippuat, veskipaperit yms johon menee 400-500e/kk. Kolmas on auto mihin menee eniten rahaa bensaan sekä ylläpitoon (väh 250e/kk), on onneksi jo velaton.

Lasten harrastuksia en pysty juurikaan makselemaan, onneksi sukulaismies tarjoutuu aina maksamaan niitä.

Opiskelen mutta se on kallista, joten nytkin opinnot eteen hitaasti koska pääasiassa pitää käydä töissä + tietty hoitaa lapset.

Kuitenkin saat yh-lapsilisät vaikka viikko/viikko-systeemi.

Mitenkäs elarit?Kai sieltäkin se 300euroa irtoaa?

Yh-korotuksen saa lapsilisään, jos ei ole samassa taloudessa puolisoa. Minulla ei ole. Siis ollenkaan puolisoa. Se yh-korotus oli mukana jo tuossa 330:ssä eurossa.

Elareita en saa, koska viikko-viikko. Minä maksan lasten vaatteet ja harrastukset koska saan lapsilisän, etä ei suostu niitä maksamaan.

Miksi etän pitäisikään maksaa? Hän elättää lapset luonaan ja sinä luonasi. 3960 euroa vuodessa riittää kevyesti vaatteisiin ja harrastuksiin. Harrastukset valitaan tulojen mukaan kuten kaikissa perheissä. Itsellä jää silti lapsilisistä yli tonni vuodessa käteen, vaikka lapset kulkevat uusissa merkkivaatteissa ja saavat harrastaa valitsemaansa harrastusta. Jos haluaisivat harrastaa jotain todella kallista, niin kertoisin kyllä realiteetit.