Miksi vanhemmat eivät nykyään pärjää lastensa kanssa?
Mikä siinä on? Ollaan aivan pulassa jo 2-vuotiaan kanssa? Kysellään lapselta mitä pitäisi tehdä missäkin tilanteessa! Miten vanhemmat eivät ymmärrä että kyseessä todella pieni lapsi, joka ei osaa mitenkään päättää ja tietää mikä on milloinkin hänelle parhaaksi?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ennen jämpti ja toimelias mies muuttui keskosesikoisen myötä aivan pullamössöksi lapsen "kasvattajaksi". Tottakai oli itsellänikin keskosestamme todella hätä ja huoli, monet yöt itkin pelosta, ettei selviäkään, mutta lapsi kasvoi ihan normaalisti kuitenkin ja aivan tavalliseksi lapseksi. Silti isä antoi ihan kaikessa periksi ja lahjoi tavaroilla. Lopulta lapsi määritti aivan kaiken meidän elämässä ja parisuhteessa. Jos ei itse suoraan, niin isänsä kautta. Lapsi alkoi syyttää minua ihan kaikesta (ihan huonosta koulumenestyksestään lähtien) isälleen, joka myötäili vain, eihän lapsella itsellään saa olla mitään vastuuta itsestään.
Minä mielestäni kielsin vain tarvittaessa ja pidin aivan kohtuullisia rajoja (ei ipadeja keskellä yötä, kotiintuloajat, käytöstavat oltava jne.), mutta mies tuli aina jostain nurkan takaa, että älä kiellä esikoistamme. Lopulta erosimme, sillä lapsen vartuttua teiniksi alkoi hän käyttää isäänsä häikäilemättä hyväksi entistä enemmän. Jos minä sanoin yhdenkään poikkipuolisen sanan, lapsi juoksi tekoitkien isänsä luokse minulle samalla virnuillen, miten kiusaan ja isä torui sitten minua.
Erosimme lapsen isän kanssa, en vaan jaksanut enää kuulla, miten olen syypää aivan kaikkeen. Edes vuosien lastensuojelusta tai perheterapiasta ei ollut apua, myös sieltä sain syytökset tilanteeseen kuten myös tarhasta/koulusta, mies taas nähtiin tosi kivana ja osallistuvana vanhempana, vaikka todellisuudessa isän elämä pyörii ainoastaan sen ympärillä, että lapsella on aina mukavaa. Lapsi muutti eromme myötä isälleen, koska isä on kiva eikä kiellä mitään. Toki isälleen ei tätä sanonut, vaan ainoastaan minulle samalla kun näytteli keskaria minulle kuin pikkulapsi, vaikka minä itkin siinä tilanteessa silmät päästäni. Isänsä ei huomaa edelleenkään hyväksikäyttöä, vaan kuskaa vaikka kesken työpäivänsä nyt jo 18-vuotiasta lasta ruokaostoksille ja vaikka kesken lapsen koulupäivän, jos lapsen mielestä ruoka koulussa on pskaa. Tämä tosin alkoi jo peruskouluiässä, tätä menoa jatkuu varmaan hamaan tappiin.
Rakastan lastani edelleen yli kaiken, mutta hänestä tuli aivan kamala narsistinen, tunnekylmä hyväksikäyttäjä, emmekä ole enää tekemisissä. Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa, toivon ainakin.
Kuulostaa ihan kauhealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kasvatetaan narsisti, on aikamme ilmiö
Ei mitään sietokykyä enää vastoinkäymisille ja kaikki on aina jonkun muun vika.
En tiedä luuleeko tää uusi sukupolvi että se fyysinen kuritus ennenvanhaam oli sitä että jos ei menty käskystä nukkumaan niin annettiin remmiä. Ei ollut.
Se oli sitä, että jos varastit tai tappelit kaverin silmän mustaksi, niin tuli remmiä.
Tiesi olla tekemättä, kun tiesi mitä tulee jos tekee isompaa pahaa.
Nyt tunnekasvatetaan ymmärryksen kautta apinaa ja ei koskaan tule oikeita seurauksia.Väkivallalla ja sen uhalla kasvatetaan lapsia mielenterveysongelmaisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Väkivalta on aina vahingollista.
Just näin! Rangaistuksen kautta kasvattaminen opettaa lapsen kätkemään virheensä keinolla millä hyvänsä. Tähän päälle seuraa sitten vielä häpeän käsittelemisen vaikeus ja siitä seuraavat mielenterveysongelmat.
Rajat pitää olla ja niistä pidetään kiinni. Lopun viimein päättää aina aikuinen. Aikuisella on toki myös vastuu perustella syyt sääntöjen takana.
Virheistä ei pidä rankaista vaan opettaa lapsille, että ne kuuluvat elämään. Kaikki tekee virheitä, myös aikuiset. Virheistä oppii ja niiden seuraukset hoidetaan.Miksi ihmeessä lapsi toimisi toisin, jos huonosta käytöksestä ei seuraa mitään? Näitä (isoja) lapsia on nykyään paljon, joilla ei ole mitään hajua siitä mikä on oikein ja väärin.
No koska yleensä ihmisille voi opettaa myös moraalia. Alkaisitko sinä varastella ja pahoinpidellä ihmisiä, jos niiden rangaistavuus häviäisi? Minä en.
Mutta ehkä ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.Miksi vertaat lapsia aikuisiin? Lapsen empatia- ja moraalikäsitys on kaukana aikuisen vastaavasta. Lapset esim. kiusaavat ajattelematta toisen tunteita, ei monet lapset kykene sellaiseen ajatteluun. Itsekin kadun monta asiaa mitä lapsena tein, mutta ei sitä vain silloin ymmärtänyt että toisesta saattaa tuntua pahalta. Ei lapsi osaa ajatella, että kiusaaminen vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, mutta aikuinen, varsinkin kiusattu, ymmärtää sen.
Itse taas kiusasin siitä huolimatta, että olin puhutteluissa jatkuvasti ja tiesin toiselle tulevan pahan olon. Sehän siinä oli tarkoituskin, jo ala-asteella.
En tiedä mistä sitten omatunto ilmaantui 17-vuotiaana.
EA3 kirjoitti:
Haluaako kukaan vanhempi kertoa, oppiiko lapsi mitään jäähylle laittamisesta?
Yhdet sanovat, että lapsen saa laittaa yksin jäähylle, jos hän kiukuttelee tai tekee jotain väärin.
Toiset sanovat, että lasta ei saa jättää yksin isojen tunteiden kanssa ja aikuisen pitää auttaa lasta käsittelemään tunteensa.
Jäähyllä oppii rauhoittumaan sekä myös vaikkapa sen, että häiriköijä ei ole tervetullut leikkiin. Tosin jäähyn pääfunktio on yksinkertaisesti toimia rangaistuksena eli joutuu jäähylle jos tahallaan ei tottele.
Puhe siitä, että lapsi on jäähyllä "yksin isojen tunteiden kanssa" tai että "lasta pitää auttaa käsittelemään tunteensa" on tunnekasvatuksen retoriikkaa jolla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa. Tunnekasvatuksen lähtökohta on siinä, että kaikki lapsen ei-toivottu käytös johtuu ns. huonoista tunnetaidoista ja että nämä huonot tunnetaidot sitten korjataan sanoittamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen päiväkodissa ihan punaista eräästä perheestä jotka kutsuvat lastansa pomoksi.
Hirveällä maanittelulla lapsi suostuu jäämään hoitoon. "Voi tuliko meidän pomolle nyt paha mieli, tehdään sitten illalla jotain kivaa kun isi/äiti tulee hakemaan".
Sama virsi taas haettaessa kun lapsi ei haluakaan lähteä hoidosta pois. " Mitäs kivaa pomo haluaa tehdä?" Lapsi tähän sitten, että mennään uimaan/jätskille/mummille.. Sitten soitetaan mummille, että pomo haluaisi tulla taas käymään.
Ei ikinä sitä normaalia arkea, että nyt kotia ja syömään etc.
Haluisin kyllä nähdä miltä heillä näyttää kun lapsi on teini.Tällaistahan se voi olla, jos vanhempi yrittää välttyä kiukuttelulta ja antaa lapsen päättää kaikesta silloin, kun ei osaa tehdä itse päätöksiä.
Mutta eihän sen niin tarvitse mennä, että joko lapsi päättää kaikesta tai lapselta ei kysellä mitään :) Saahan lapsi tehdä omiakin valintoja, tietenkin ikä ja kehitystaso huomioiden.
Miten tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä toimia, jos lapsi kiukuttelee päiväkodista poislähdön hetkellä? Jos puheella ei selviä, niin voiko lapsen napata niskaperseotteella mukaansa? Ei ole kokemusta lapsista eikä päiväkodista :D
Tietenkin lasta pitää väkisin retuuttaa./s
Jämäkkyys on sitä, että osaa tehdä päätöksen, vaikka sitä vastusteltaisiin. Eikä pienen lapsen kanssa nyt oikein voi väitellä, vaan sanoa, että nyt pitää lähteä kotiin, vaikka sinulla olikin selvästi kiva päivä täällä.
Entä jos vanhempi sanoo jämäkästi, että nyt lähdetään ja lapsi heittäytyy x-asentoon lattialle huutamaan? Ja sitä jatkuu jatkuu.
Lapsen voi nostaa ylös ja ottaa mukaan. Pahimman kiukun keskellä ei ainakaan kannata yrittää neuvotella.
No eikö se ole aika sama kuin ottaa niskaperseotteella mukaan? Vai käveleekö se lapsi kiltisti kiukuspäissään kohti autoa?
No osa vanhemmista on ihan reilusti napannut lapsen kainaloon ja kantanut autoon. Ja hyvä niin.
Eräs kerta kävi niin kun äiti tuli sisaruksia hakemaan niin sai isompi (eskari) ihan järkyn hepulin eikä suostunut laittamaan kenkiä jalkaan. Äiti sanoi, että nyt kengät jalkaan tai kävelet ilman kenkiä autolle.
Lopputuloksena tämä eskari sitten käveli sukkasilteen loskassa autolle. Äidillä oli toisessa kainalossa pienempi mukelo ja vielä vaatekassit ja toisessa kädessä piti eskaria kädestä kiinni.
Voin sanoa, että seuraavana päivänä ne kengät menivät ihan kiukuttelematta jalkaan.
En tiedä suoraan sanoen miten tähänkin nykyään suhtauduttaisiin kaikenmaailman virallisilta tahoilta, mutta itse ainakin nostin peukkua.
Nykyisin tuollainen kohtelu luokiteltaisiin ruumiilliseksi kuritukseksi koska lapsen altistamista kylmälle käytetään siinä rangaistuksena. Varhaiskasvattaja ("päiväkodin täti") olisi velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojelu taas ilmoittaisi asiasta poliisille. Perhe saisi lastensuojeluasiakkuuden ja heille alettaisiin tehdä säännöllisiä kotikäyntejä mahdollisen muun kaltoinkohtelun esillesaamiseksi. Poliisi taas veisi pahoinpitelyn oikeuteen, missä vanhemman maksettavaksi koituisivat sakot, vahingonkorvaus lapselle, oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksu. Lisäksi vanhempi joutuisi jatkossa kulkemaan väkivaltarikollisen leima otsassaan. Puolustuskyvyttömään alaikäiseen kohdistettu väkivalta on väkivallan muodoista pahin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen päiväkodissa ihan punaista eräästä perheestä jotka kutsuvat lastansa pomoksi.
Hirveällä maanittelulla lapsi suostuu jäämään hoitoon. "Voi tuliko meidän pomolle nyt paha mieli, tehdään sitten illalla jotain kivaa kun isi/äiti tulee hakemaan".
Sama virsi taas haettaessa kun lapsi ei haluakaan lähteä hoidosta pois. " Mitäs kivaa pomo haluaa tehdä?" Lapsi tähän sitten, että mennään uimaan/jätskille/mummille.. Sitten soitetaan mummille, että pomo haluaisi tulla taas käymään.
Ei ikinä sitä normaalia arkea, että nyt kotia ja syömään etc.
Haluisin kyllä nähdä miltä heillä näyttää kun lapsi on teini.Tällaistahan se voi olla, jos vanhempi yrittää välttyä kiukuttelulta ja antaa lapsen päättää kaikesta silloin, kun ei osaa tehdä itse päätöksiä.
Mutta eihän sen niin tarvitse mennä, että joko lapsi päättää kaikesta tai lapselta ei kysellä mitään :) Saahan lapsi tehdä omiakin valintoja, tietenkin ikä ja kehitystaso huomioiden.
Miten tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä toimia, jos lapsi kiukuttelee päiväkodista poislähdön hetkellä? Jos puheella ei selviä, niin voiko lapsen napata niskaperseotteella mukaansa? Ei ole kokemusta lapsista eikä päiväkodista :D
Tietenkin lasta pitää väkisin retuuttaa./s
Jämäkkyys on sitä, että osaa tehdä päätöksen, vaikka sitä vastusteltaisiin. Eikä pienen lapsen kanssa nyt oikein voi väitellä, vaan sanoa, että nyt pitää lähteä kotiin, vaikka sinulla olikin selvästi kiva päivä täällä.
Entä jos vanhempi sanoo jämäkästi, että nyt lähdetään ja lapsi heittäytyy x-asentoon lattialle huutamaan? Ja sitä jatkuu jatkuu.
Lapsen voi nostaa ylös ja ottaa mukaan. Pahimman kiukun keskellä ei ainakaan kannata yrittää neuvotella.
No eikö se ole aika sama kuin ottaa niskaperseotteella mukaan? Vai käveleekö se lapsi kiltisti kiukuspäissään kohti autoa?
No osa vanhemmista on ihan reilusti napannut lapsen kainaloon ja kantanut autoon. Ja hyvä niin.
Eräs kerta kävi niin kun äiti tuli sisaruksia hakemaan niin sai isompi (eskari) ihan järkyn hepulin eikä suostunut laittamaan kenkiä jalkaan. Äiti sanoi, että nyt kengät jalkaan tai kävelet ilman kenkiä autolle.
Lopputuloksena tämä eskari sitten käveli sukkasilteen loskassa autolle. Äidillä oli toisessa kainalossa pienempi mukelo ja vielä vaatekassit ja toisessa kädessä piti eskaria kädestä kiinni.
Voin sanoa, että seuraavana päivänä ne kengät menivät ihan kiukuttelematta jalkaan.
En tiedä suoraan sanoen miten tähänkin nykyään suhtauduttaisiin kaikenmaailman virallisilta tahoilta, mutta itse ainakin nostin peukkua.Nykyisin tuollainen kohtelu luokiteltaisiin ruumiilliseksi kuritukseksi koska lapsen altistamista kylmälle käytetään siinä rangaistuksena. Varhaiskasvattaja ("päiväkodin täti") olisi velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojelu taas ilmoittaisi asiasta poliisille. Perhe saisi lastensuojeluasiakkuuden ja heille alettaisiin tehdä säännöllisiä kotikäyntejä mahdollisen muun kaltoinkohtelun esillesaamiseksi. Poliisi taas veisi pahoinpitelyn oikeuteen, missä vanhemman maksettavaksi koituisivat sakot, vahingonkorvaus lapselle, oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksu. Lisäksi vanhempi joutuisi jatkossa kulkemaan väkivaltarikollisen leima otsassaan. Puolustuskyvyttömään alaikäiseen kohdistettu väkivalta on väkivallan muodoista pahin.
No onko se kuinka vakavaa, jos ei sentään tee samaa kuin Anna Pastak?
Vanhemmat voivat toki kertoa, mitkä ovat parhaita väkivallattomia ratkaisuja.
No kun ei saisi huutaa eikä menettää malttia. Pitää neuvotella ja keskustella ja ohjata lasta.
Itsekin yritin kasvattaa lasta näin ja lapsi on aika haasteellinen, joten olin ihan pulassa. Nykyään sitten neuvon ja ohjeistan, mut jos ei mene jakeluun niin huudan.
Lapsen kaveri oli sanonut, että puhuu mulle mitä sattuu koska en koskaan hermostu enkä huuda. Toden totta tämä kaveri on välillä todella epäkunnioittava.. Noh, nyt huudan myös hänelle jos ei usko. Hiljenee nopeasti.
Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta oikeasti se ei ole luonnollista että vanhempi ei koskaan menetä hermoja ja korota ääntä. Aikuinenkin on vaan ihminen. En kuitenkaan kehota huutamaan vauvalle tai taaperolle.
Edelleen suurin osa pärjää aivan hyvin. Kasvatustyylit on erilaisia kuin ennen, mutta lapset voi hyvin ja ovat mukavia.
Tietysti varmaan enemmän niitä, jotka edes yritä, koska vuosituhannen alussa akateemiset sai vain vähän lapsia ja elämämkoulut sikisi kuin kanit. Nythän tilanne on toisin päin. 4 tai enemmän lapsia on vain rikkailla.
Vierailija kirjoitti:
No kun ei saisi huutaa eikä menettää malttia. Pitää neuvotella ja keskustella ja ohjata lasta.
Itsekin yritin kasvattaa lasta näin ja lapsi on aika haasteellinen, joten olin ihan pulassa. Nykyään sitten neuvon ja ohjeistan, mut jos ei mene jakeluun niin huudan.Lapsen kaveri oli sanonut, että puhuu mulle mitä sattuu koska en koskaan hermostu enkä huuda. Toden totta tämä kaveri on välillä todella epäkunnioittava.. Noh, nyt huudan myös hänelle jos ei usko. Hiljenee nopeasti.
Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta oikeasti se ei ole luonnollista että vanhempi ei koskaan menetä hermoja ja korota ääntä. Aikuinenkin on vaan ihminen. En kuitenkaan kehota huutamaan vauvalle tai taaperolle.
Näin juuri. Kyllä lapsi saa oppia siihen, että muilla ihmisillä on raja sietokyvyssä.
On kyllä vaikeaa esim kaupassa kasvattaa lasta. Jos lapselle sanoo tiukasti, että mehutölkki hyllyyn, niin eikö sieltä aina tule joku vanhempi ihminen lässyttämään, että lapselle tulee paha mieli ja onpas tyhmä äiti.
Älkää ikäihmiset sekaantuko lasten kasvattamiseen, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen suurin osa pärjää aivan hyvin. Kasvatustyylit on erilaisia kuin ennen, mutta lapset voi hyvin ja ovat mukavia.
Tietysti varmaan enemmän niitä, jotka edes yritä, koska vuosituhannen alussa akateemiset sai vain vähän lapsia ja elämämkoulut sikisi kuin kanit. Nythän tilanne on toisin päin. 4 tai enemmän lapsia on vain rikkailla.
Varmasti suurimmalla osalla menee hienosti. Niillä joilla ei taas mene, ongelmat helposti kasaantuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun ei saisi huutaa eikä menettää malttia. Pitää neuvotella ja keskustella ja ohjata lasta.
Itsekin yritin kasvattaa lasta näin ja lapsi on aika haasteellinen, joten olin ihan pulassa. Nykyään sitten neuvon ja ohjeistan, mut jos ei mene jakeluun niin huudan.Lapsen kaveri oli sanonut, että puhuu mulle mitä sattuu koska en koskaan hermostu enkä huuda. Toden totta tämä kaveri on välillä todella epäkunnioittava.. Noh, nyt huudan myös hänelle jos ei usko. Hiljenee nopeasti.
Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta oikeasti se ei ole luonnollista että vanhempi ei koskaan menetä hermoja ja korota ääntä. Aikuinenkin on vaan ihminen. En kuitenkaan kehota huutamaan vauvalle tai taaperolle.
Näin juuri. Kyllä lapsi saa oppia siihen, että muilla ihmisillä on raja sietokyvyssä.
On kyllä vaikeaa esim kaupassa kasvattaa lasta. Jos lapselle sanoo tiukasti, että mehutölkki hyllyyn, niin eikö sieltä aina tule joku vanhempi ihminen lässyttämään, että lapselle tulee paha mieli ja onpas tyhmä äiti.
Älkää ikäihmiset sekaantuko lasten kasvattamiseen, kiitos.
Aika moni varmaan korottaa ääntä siellä kotona, mutta tosiaan julkisesti ei uskalla, ettei kukaan luule et suunnilleen pahoinpitelee sitä lasta. Itse nykyään kyllä kaupassakin sanon tosi tiukasti ja saatan hieman korottaa ääntä jos ei usko. Onneksi sentään 8-vuotiaan kanssa enää harvoin tarvitsee vääntää kaupassa asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun ei saisi huutaa eikä menettää malttia. Pitää neuvotella ja keskustella ja ohjata lasta.
Itsekin yritin kasvattaa lasta näin ja lapsi on aika haasteellinen, joten olin ihan pulassa. Nykyään sitten neuvon ja ohjeistan, mut jos ei mene jakeluun niin huudan.Lapsen kaveri oli sanonut, että puhuu mulle mitä sattuu koska en koskaan hermostu enkä huuda. Toden totta tämä kaveri on välillä todella epäkunnioittava.. Noh, nyt huudan myös hänelle jos ei usko. Hiljenee nopeasti.
Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta oikeasti se ei ole luonnollista että vanhempi ei koskaan menetä hermoja ja korota ääntä. Aikuinenkin on vaan ihminen. En kuitenkaan kehota huutamaan vauvalle tai taaperolle.
Näin juuri. Kyllä lapsi saa oppia siihen, että muilla ihmisillä on raja sietokyvyssä.
On kyllä vaikeaa esim kaupassa kasvattaa lasta. Jos lapselle sanoo tiukasti, että mehutölkki hyllyyn, niin eikö sieltä aina tule joku vanhempi ihminen lässyttämään, että lapselle tulee paha mieli ja onpas tyhmä äiti.
Älkää ikäihmiset sekaantuko lasten kasvattamiseen, kiitos.
Aika moni varmaan korottaa ääntä siellä kotona, mutta tosiaan julkisesti ei uskalla, ettei kukaan luule et suunnilleen pahoinpitelee sitä lasta. Itse nykyään kyllä kaupassakin sanon tosi tiukasti ja saatan hieman korottaa ääntä jos ei usko. Onneksi sentään 8-vuotiaan kanssa enää harvoin tarvitsee vääntää kaupassa asioista.
Näin juuri. Ja vaikka miten äiskä ja iskä jaksaisi leperrellä lapselle, niin ennemmin tai myöhemmin käy ilmi, että ei muut ihmiset jaksa katsella perseilyä.
Nykyvanhemmilla menee ihan hyvin, vaikkeivät lapsia lyökään.
Vierailija kirjoitti:
Näin juuri. Ja vaikka miten äiskä ja iskä jaksaisi leperrellä lapselle, niin ennemmin tai myöhemmin käy ilmi, että ei muut ihmiset jaksa katsella perseilyä.
Nykyvanhemmilla menee ihan hyvin, vaikkeivät lapsia lyökään.
Nykyvanhemmat ja -opettajat kokevat jatkuvaa turhautumista kun keinoja millä lapsen voisi saada tottelemaan ei saa käyttää.
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen päiväkodissa ihan punaista eräästä perheestä jotka kutsuvat lastansa pomoksi.
Hirveällä maanittelulla lapsi suostuu jäämään hoitoon. "Voi tuliko meidän pomolle nyt paha mieli, tehdään sitten illalla jotain kivaa kun isi/äiti tulee hakemaan".
Sama virsi taas haettaessa kun lapsi ei haluakaan lähteä hoidosta pois. " Mitäs kivaa pomo haluaa tehdä?" Lapsi tähän sitten, että mennään uimaan/jätskille/mummille.. Sitten soitetaan mummille, että pomo haluaisi tulla taas käymään.
Ei ikinä sitä normaalia arkea, että nyt kotia ja syömään etc.
Haluisin kyllä nähdä miltä heillä näyttää kun lapsi on teini.Tällaistahan se voi olla, jos vanhempi yrittää välttyä kiukuttelulta ja antaa lapsen päättää kaikesta silloin, kun ei osaa tehdä itse päätöksiä.
Mutta eihän sen niin tarvitse mennä, että joko lapsi päättää kaikesta tai lapselta ei kysellä mitään :) Saahan lapsi tehdä omiakin valintoja, tietenkin ikä ja kehitystaso huomioiden.
Miten tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä toimia, jos lapsi kiukuttelee päiväkodista poislähdön hetkellä? Jos puheella ei selviä, niin voiko lapsen napata niskaperseotteella mukaansa? Ei ole kokemusta lapsista eikä päiväkodista :D
Tietenkin lasta pitää väkisin retuuttaa./s
Jämäkkyys on sitä, että osaa tehdä päätöksen, vaikka sitä vastusteltaisiin. Eikä pienen lapsen kanssa nyt oikein voi väitellä, vaan sanoa, että nyt pitää lähteä kotiin, vaikka sinulla olikin selvästi kiva päivä täällä.
Entä jos vanhempi sanoo jämäkästi, että nyt lähdetään ja lapsi heittäytyy x-asentoon lattialle huutamaan? Ja sitä jatkuu jatkuu.
Lapsen voi nostaa ylös ja ottaa mukaan. Pahimman kiukun keskellä ei ainakaan kannata yrittää neuvotella.
No eikö se ole aika sama kuin ottaa niskaperseotteella mukaan? Vai käveleekö se lapsi kiltisti kiukuspäissään kohti autoa?
No osa vanhemmista on ihan reilusti napannut lapsen kainaloon ja kantanut autoon. Ja hyvä niin.
Eräs kerta kävi niin kun äiti tuli sisaruksia hakemaan niin sai isompi (eskari) ihan järkyn hepulin eikä suostunut laittamaan kenkiä jalkaan. Äiti sanoi, että nyt kengät jalkaan tai kävelet ilman kenkiä autolle.
Lopputuloksena tämä eskari sitten käveli sukkasilteen loskassa autolle. Äidillä oli toisessa kainalossa pienempi mukelo ja vielä vaatekassit ja toisessa kädessä piti eskaria kädestä kiinni.
Voin sanoa, että seuraavana päivänä ne kengät menivät ihan kiukuttelematta jalkaan.
En tiedä suoraan sanoen miten tähänkin nykyään suhtauduttaisiin kaikenmaailman virallisilta tahoilta, mutta itse ainakin nostin peukkua.Nykyisin tuollainen kohtelu luokiteltaisiin ruumiilliseksi kuritukseksi koska lapsen altistamista kylmälle käytetään siinä rangaistuksena. Varhaiskasvattaja ("päiväkodin täti") olisi velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojelu taas ilmoittaisi asiasta poliisille. Perhe saisi lastensuojeluasiakkuuden ja heille alettaisiin tehdä säännöllisiä kotikäyntejä mahdollisen muun kaltoinkohtelun esillesaamiseksi. Poliisi taas veisi pahoinpitelyn oikeuteen, missä vanhemman maksettavaksi koituisivat sakot, vahingonkorvaus lapselle, oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksu. Lisäksi vanhempi joutuisi jatkossa kulkemaan väkivaltarikollisen leima otsassaan. Puolustuskyvyttömään alaikäiseen kohdistettu väkivalta on väkivallan muodoista pahin.
No onko se kuinka vakavaa, jos ei sentään tee samaa kuin Anna Pastak?
Vanhemmat voivat toki kertoa, mitkä ovat parhaita väkivallattomia ratkaisuja.
Näin lapsettomana sivustahuutelijana mietin kyllä itsekin tuota lukiessani, että lieneekö ihan varmaa, ettei sukillaan loskassa kävelemisestä aiheudu lapselle mitään todellista vaaraa tai vahinkoa. Pahoinpitelystä ei liene kysymys, jos kengät ovat oikeasti koko ajan saatavilla, ja lapsi vain uhmapäissään valitsee kävellä ilman kenkiä. Mutta itse en uskaltaisi tuollaista vaihtoehtoa eskarilaiselle tarjota, koska koen ettei mun asiantuntemus riitä arvioimaan, mitä siitä voisi seurata. Sitten taas, jos oikeasti rangaistuksena pakotettaisiin lapsi palelluttamaan jalkansa sohjossa, niin se kyllä olisi ilman muuta pahoinpitely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen päiväkodissa ihan punaista eräästä perheestä jotka kutsuvat lastansa pomoksi.
Hirveällä maanittelulla lapsi suostuu jäämään hoitoon. "Voi tuliko meidän pomolle nyt paha mieli, tehdään sitten illalla jotain kivaa kun isi/äiti tulee hakemaan".
Sama virsi taas haettaessa kun lapsi ei haluakaan lähteä hoidosta pois. " Mitäs kivaa pomo haluaa tehdä?" Lapsi tähän sitten, että mennään uimaan/jätskille/mummille.. Sitten soitetaan mummille, että pomo haluaisi tulla taas käymään.
Ei ikinä sitä normaalia arkea, että nyt kotia ja syömään etc.
Haluisin kyllä nähdä miltä heillä näyttää kun lapsi on teini.Tällaistahan se voi olla, jos vanhempi yrittää välttyä kiukuttelulta ja antaa lapsen päättää kaikesta silloin, kun ei osaa tehdä itse päätöksiä.
Mutta eihän sen niin tarvitse mennä, että joko lapsi päättää kaikesta tai lapselta ei kysellä mitään :) Saahan lapsi tehdä omiakin valintoja, tietenkin ikä ja kehitystaso huomioiden.
Miten tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä toimia, jos lapsi kiukuttelee päiväkodista poislähdön hetkellä? Jos puheella ei selviä, niin voiko lapsen napata niskaperseotteella mukaansa? Ei ole kokemusta lapsista eikä päiväkodista :D
Tietenkin lasta pitää väkisin retuuttaa./s
Jämäkkyys on sitä, että osaa tehdä päätöksen, vaikka sitä vastusteltaisiin. Eikä pienen lapsen kanssa nyt oikein voi väitellä, vaan sanoa, että nyt pitää lähteä kotiin, vaikka sinulla olikin selvästi kiva päivä täällä.
Entä jos vanhempi sanoo jämäkästi, että nyt lähdetään ja lapsi heittäytyy x-asentoon lattialle huutamaan? Ja sitä jatkuu jatkuu.
Lapsen voi nostaa ylös ja ottaa mukaan. Pahimman kiukun keskellä ei ainakaan kannata yrittää neuvotella.
No eikö se ole aika sama kuin ottaa niskaperseotteella mukaan? Vai käveleekö se lapsi kiltisti kiukuspäissään kohti autoa?
No osa vanhemmista on ihan reilusti napannut lapsen kainaloon ja kantanut autoon. Ja hyvä niin.
Eräs kerta kävi niin kun äiti tuli sisaruksia hakemaan niin sai isompi (eskari) ihan järkyn hepulin eikä suostunut laittamaan kenkiä jalkaan. Äiti sanoi, että nyt kengät jalkaan tai kävelet ilman kenkiä autolle.
Lopputuloksena tämä eskari sitten käveli sukkasilteen loskassa autolle. Äidillä oli toisessa kainalossa pienempi mukelo ja vielä vaatekassit ja toisessa kädessä piti eskaria kädestä kiinni.
Voin sanoa, että seuraavana päivänä ne kengät menivät ihan kiukuttelematta jalkaan.
En tiedä suoraan sanoen miten tähänkin nykyään suhtauduttaisiin kaikenmaailman virallisilta tahoilta, mutta itse ainakin nostin peukkua.Nykyisin tuollainen kohtelu luokiteltaisiin ruumiilliseksi kuritukseksi koska lapsen altistamista kylmälle käytetään siinä rangaistuksena. Varhaiskasvattaja ("päiväkodin täti") olisi velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojelu taas ilmoittaisi asiasta poliisille. Perhe saisi lastensuojeluasiakkuuden ja heille alettaisiin tehdä säännöllisiä kotikäyntejä mahdollisen muun kaltoinkohtelun esillesaamiseksi. Poliisi taas veisi pahoinpitelyn oikeuteen, missä vanhemman maksettavaksi koituisivat sakot, vahingonkorvaus lapselle, oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksu. Lisäksi vanhempi joutuisi jatkossa kulkemaan väkivaltarikollisen leima otsassaan. Puolustuskyvyttömään alaikäiseen kohdistettu väkivalta on väkivallan muodoista pahin.
Vuonna 1984 käyttöönotettu ruumiillisen kurituksen kielto oli pahin virhe mitä kasvatusalalla on tässä maassa tehty. Silloin istutettiin siemen tälle kehitykselle missä kaikki terve järki katoaa pohjattoman kauhistelun alle.
Koska väkivalta on aina paras ratkaisu./s Saako puolisoa vähän tintata, jos hän tekee jotain väärin?
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näen päiväkodissa ihan punaista eräästä perheestä jotka kutsuvat lastansa pomoksi.
Hirveällä maanittelulla lapsi suostuu jäämään hoitoon. "Voi tuliko meidän pomolle nyt paha mieli, tehdään sitten illalla jotain kivaa kun isi/äiti tulee hakemaan".
Sama virsi taas haettaessa kun lapsi ei haluakaan lähteä hoidosta pois. " Mitäs kivaa pomo haluaa tehdä?" Lapsi tähän sitten, että mennään uimaan/jätskille/mummille.. Sitten soitetaan mummille, että pomo haluaisi tulla taas käymään.
Ei ikinä sitä normaalia arkea, että nyt kotia ja syömään etc.
Haluisin kyllä nähdä miltä heillä näyttää kun lapsi on teini.Tällaistahan se voi olla, jos vanhempi yrittää välttyä kiukuttelulta ja antaa lapsen päättää kaikesta silloin, kun ei osaa tehdä itse päätöksiä.
Mutta eihän sen niin tarvitse mennä, että joko lapsi päättää kaikesta tai lapselta ei kysellä mitään :) Saahan lapsi tehdä omiakin valintoja, tietenkin ikä ja kehitystaso huomioiden.
Miten tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä toimia, jos lapsi kiukuttelee päiväkodista poislähdön hetkellä? Jos puheella ei selviä, niin voiko lapsen napata niskaperseotteella mukaansa? Ei ole kokemusta lapsista eikä päiväkodista :D
Tietenkin lasta pitää väkisin retuuttaa./s
Jämäkkyys on sitä, että osaa tehdä päätöksen, vaikka sitä vastusteltaisiin. Eikä pienen lapsen kanssa nyt oikein voi väitellä, vaan sanoa, että nyt pitää lähteä kotiin, vaikka sinulla olikin selvästi kiva päivä täällä.
Entä jos vanhempi sanoo jämäkästi, että nyt lähdetään ja lapsi heittäytyy x-asentoon lattialle huutamaan? Ja sitä jatkuu jatkuu.
Lapsen voi nostaa ylös ja ottaa mukaan. Pahimman kiukun keskellä ei ainakaan kannata yrittää neuvotella.
No eikö se ole aika sama kuin ottaa niskaperseotteella mukaan? Vai käveleekö se lapsi kiltisti kiukuspäissään kohti autoa?
No osa vanhemmista on ihan reilusti napannut lapsen kainaloon ja kantanut autoon. Ja hyvä niin.
Eräs kerta kävi niin kun äiti tuli sisaruksia hakemaan niin sai isompi (eskari) ihan järkyn hepulin eikä suostunut laittamaan kenkiä jalkaan. Äiti sanoi, että nyt kengät jalkaan tai kävelet ilman kenkiä autolle.
Lopputuloksena tämä eskari sitten käveli sukkasilteen loskassa autolle. Äidillä oli toisessa kainalossa pienempi mukelo ja vielä vaatekassit ja toisessa kädessä piti eskaria kädestä kiinni.
Voin sanoa, että seuraavana päivänä ne kengät menivät ihan kiukuttelematta jalkaan.
En tiedä suoraan sanoen miten tähänkin nykyään suhtauduttaisiin kaikenmaailman virallisilta tahoilta, mutta itse ainakin nostin peukkua.Nykyisin tuollainen kohtelu luokiteltaisiin ruumiilliseksi kuritukseksi koska lapsen altistamista kylmälle käytetään siinä rangaistuksena. Varhaiskasvattaja ("päiväkodin täti") olisi velvollinen tekemään asiasta lastensuojeluilmoituksen, ja lastensuojelu taas ilmoittaisi asiasta poliisille. Perhe saisi lastensuojeluasiakkuuden ja heille alettaisiin tehdä säännöllisiä kotikäyntejä mahdollisen muun kaltoinkohtelun esillesaamiseksi. Poliisi taas veisi pahoinpitelyn oikeuteen, missä vanhemman maksettavaksi koituisivat sakot, vahingonkorvaus lapselle, oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksu. Lisäksi vanhempi joutuisi jatkossa kulkemaan väkivaltarikollisen leima otsassaan. Puolustuskyvyttömään alaikäiseen kohdistettu väkivalta on väkivallan muodoista pahin.
Vuonna 1984 käyttöönotettu ruumiillisen kurituksen kielto oli pahin virhe mitä kasvatusalalla on tässä maassa tehty. Silloin istutettiin siemen tälle kehitykselle missä kaikki terve järki katoaa pohjattoman kauhistelun alle.
Koska väkivalta on aina paras ratkaisu./s Saako puolisoa vähän tintata, jos hän tekee jotain väärin?
Saako puolison laittaa arestiin tai takavarikoidan puolison tavarat?
Itse oon kaupassa töissä ja päivittäin jaksan ihmetellä nykyajan meininkiä 🤯! Älyttömin tapa joillain vanhemmilla on se, että leikkivät olevansa tiukkoja, ja huudattavat/ kiljuttavat/ karjuttavat lasta koko myymäläreissun ajan, ja kuitenkin loppuviimein se hirviö-pallero palkitaan ostamalle se tavara tai herkku, jota muka ei tänään osteta 😡. Jos kerran aiotte antaa kuiteskin periksi asian suhteen, niin tehkää se heti ja säästäkää muita asiakkaita ( ja myyjiä ) siltä hitonmoiselta mölyraivarilta.
Toinen outo juttu on se penskan syöttäminen js juottaminen niillä kaupan tuotteilla, joita ette ole vielä maksaneet! Ne eivät siis ole teidän. Kasvatatte varkaita.
Kertokaahan missä välissä vanhemmat ehtivät lapsiaan kasvattamaan? Lapsi on hoidossa 40 tuntia viikossa ja muu aika ollaan harrastuksissa yms. Viikonloppuisin vanhemmilla on omia harrastuksia ja menoja.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaahan missä välissä vanhemmat ehtivät lapsiaan kasvattamaan? Lapsi on hoidossa 40 tuntia viikossa ja muu aika ollaan harrastuksissa yms. Viikonloppuisin vanhemmilla on omia harrastuksia ja menoja.
Harrastuskyyditysten aikana kasvatetaan. Juuri siksi se harrastuskyyditys on niin tärkeä velvollisuus vanhemmille nykyisin.
Ehkä tieteellisten totuuksien haastaminen täydellisellä huuhaalla on saanut juurensa myös rajattomasta kasvatuksesta. Siinä on riittävästi totuutta, jos musta tuntuu tältä.
Kyllä meillä remmiä annettiin ihan varulta siitäkin jos naapurin lapset hölmöili